Tuulan kirjoitukset Uutis-Jousessa

Uutis-Jousi Joulukuu 2012

Auta omien voimiesi mukaan.

Näin internetissä valokuvan, joka oli huumorimielessä laitettu sinne kuvaamaan Suomalaisten sisäänpäin lämpiävyyttä. Kuvassa ihmiset odottavat bussia kukin omalla paikallaan pysäkin läheisyydessä viiden metrin välein. Usein muutoinkin Suomalaisia kuvataan vähän jurottavina ja varsinkin näin talvisaikaan pipot silmillä maahan tuijottavana kansana.

Ei kuitenkaan ole totta etteikö Suomalaiset välittäisi toisistaan ja ympäristöstään. Jo nyt kaksi viidestä suomalaisesta tekee jonkin sortin vapaaehtoistyötä. Siis kaksi viidestä miljoonasta on mukana vapaaehtoistoiminnassa. Joukko on koko ajan kasvamaan päin ja kohta saavutetaan tilanne jossa joka toinen Suomalainen on talkoissa mukana.

Vapaaehtoistyön vuotta vietettiin 2011 ja tänä vuonna kevyemmin vapaaehtoistyönpäivä oli 4.12.

Alkuviikosta monet järjestöt tempaisivat omalla paikkakunnallaan, kertoivat omasta toiminnastaan ja toivottivat halukkaat tervetulleiksi mukaan toimintaan. Vapaaehtoistyö on merkittävä osa Suomalaisten hyvinvointia ja ilman sitä paljon jäisi uupumaan. On kuitenkin muistettava ettei valtion velvollisuuksia jatkossakaan siirretä kolmannelle sektorille vapaaehtoisten hoidettavaksi. Rakenteet on pidettävä siten kunnossa, että jatkossakin vapaaehtoistyö on erinomaista extraa.

Vapaaehtoistyötä tekevät niin naiset kuin miehet ja nuoret ja vanhat. Avun ja ilon tarvitsijoita on myös moneen lähtöön. Toinen auttaa ekaluokkalaista läksyjen teossa, toinen ilahduttaa vanhusta lukemalla ääneen, käy auttamassa löytöeläintalossa eläinten hoidossa, tukee yksinhuoltaja äitiä arjessa tai toimii lapsensa jalkapallo joukkueen huoltajana. Toisilla ei kiireisessä elämäntilanteessa ole antaa omaa aikaansa. Silloin on mahdollista tukea vapaaehtoistyöjärjestöä rahallisesti. Kannattava sijoitus. Sanotaan, että vapaaehtoistyöhön sijoitettu euro tuottaa yhteiskunnalle kuusi euroa ennaltaehkäisevän vaikutuksen vuoksi.

Kaiken vapaaehtoistyön ei tarvitse tapahtua jonkin järjestön kautta ikään kuin virallista reittiä. Minusta vapaaehtoistyöksi lasketaan myös naapurin kanssa jutustelu, oven avaaminen mummolle apteekissa, naapurien kukkien kastelu poissa ollessa tai hymy vastaantulevalle.

Teitpä vapaaehtoistyötä sitten järjestön kautta tai huomioit läheistäsi itsellisesti, kaikki tämä on yhtä arvokasta. Tärkeää on myös, että jokainen tekee oman osansa jaksamisensa ja elämäntilanteensa mukaan. Ihmisiä ei tule jakaa hyviin ja huonoihin tekemisen perusteella. Yksi voi kaivata elämäänsä sisältöä ja pakertaa päivittäin erilaisissa järjestöissä ja se toinen antama hymy naapurin yksinäiselle voi olla päivän tärkein hetki.

Näissä merkeissä haluan toivottaa kaikille lämmintä ja rauhallista joulunodotusta.

Uutis-Jousi 30.9.2012
Kys, näpit irti Siilinjärven psykiatrisista palveluista!

Siilinjärvellä psykiatristakin erikoissairaanhoitoa tarjoavaa Tarinan sairaalaa ollaan lakkauttamassa kaksi vuotta suunniteltua aiemmin. Korvaavia tiloja ole vielä löytynyt, mutta monien toimintojen osalta Kuopioon siirto uhkaa.

Riittävä ja saavutettava psykiatrinen avohoito on tärkeää, sillä riittämättömyys lisää todennäköisesti sairaalahoidon käyttöä. Viime vuosikymmenenä valtakunnallisesti etenkin nuorisopsykiatriset sairaansijat ovat lisääntyneet. Sopivien uusien tilojen on siis löydyttävä nopeasti.

Erikoissairaanhoitolain muutos 1991 toi psykiatrian erikoisalaksi muiden erikoisalojen rinnalle sairaanhoitopiireissä. Ymmärrettiin, että psykiatristen potilaiden hoitaminen on laaja-alaista ja erityisosaamista vaativaa työtä. Uudet hoitomenetelmät ovat vuosikymmentensaatossa tuoneet potilaille mahdollisuuden parantua ja saada helpotusta vaikeisiinkin psyykkisiin ongelmiin.

Terveydenhuoltolain 10 pykälän mukaan kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä terveydenhuoltopalvelut alueellaan lähellä asukkaita, paitsi jos palvelujen alueellinen keskittäminen on perusteltua palvelujen laadun turvaamiseksi. Palvelujen on toteuduttava yhdenvertaisesti koko alueella. Vaikka palveluketjun modernisoinnista puhutaan, Tarinan sairaalan kohdalla säästöihin vetoaminen ei ole riittävä perustelu.

Siirto Kuopioon vaikeuttaa muidenkin lähikuntien palvelujen saantia. Sijainnista riippuen matka ei välttämättä onnistu ilman autoa. On ajateltava myös työntekijöiden varmuutta tulevasta. Kyse on myös muutamasta kymmenestä työpaikasta Siilinjärvellä. Kunnalla ei ole varaa menettää yhtään työpaikka eikä työntekijää.

Psykiatristen potilaiden oikeusturvan ja perusoikeuksien toteutumiseksi sopivat toimitilat on löydyttävä Siilinjärveltä joko vuokraamalla tai rakentamalla. Pidän myös erittäin lyhytnäköisenä ja vääränä päätöksenä psykiatristen sairaansijojen siirtämistä Tarinasta Julkulaan. Kaiken tämän uhkatilanteen rinnalla Siilinjärven kunnan on valmistauduttava vahvistamaan omaan kunnan järjestämää ja tuottamaa psykiatrista hoitoa.

Uutis-Jousi 13.9.2012
Eroon byrokratialoukuista

Anne Karvonen kirjoitti Uutis-Jousessa (2.9.) opiskelijan työllistymisestä ja toimeentulosta. Hän nostaa esiin tärkeän ongelman. Viranomaisten ohjeet eivät saisi olla keskenään ristiriidassa. Jokainen ymmärtää, että opiskelija tarvitsee jotain toimeentuloa.

Opiskelijan tultua hyväksytyksi omaehtoiseksi opiskelijaksi työttömyysturvalla opintojen eteneminen tulisi tarkistaa säännöllisesti TE-toimistossa. Onko alun perin laadittu realistinen suunnitelma opintojen rahoituksesta? Onko tässä vaiheessa annettu virheellisiä neuvoja?

TE-toimiston näkökulmasta omaehtoisen opiskelun ehtona on kokopäiväopiskelijuus. Jos kaksi vuotta työttömyysturvalla opiskelua on tullut täyteen, opintojen todentaminen sivutoimisiksi on vaikeaa. Viranomaiset kertoivat kyseltyäni, että opintojen loppuun saattamisen jälkeen vuorotteluvapaiden hakeminen työttömänä työnhakijana mahdollistuu. Jos opinnot ovat vielä kesken, muu toimeentulo kuten opintotuki ja normaali palkkatyö tulee kartoittaa ensin.

Kelalta Karvonen on mahdollisesti saanut harhaanjohtavia tietoja loppuvaiheen opiskeluista. Mikäli opintotukikuukausia on vielä jäljellä, Kelan mukaan opintotuen saamiseksi esimerkiksi opinnäytetyöstä riittää, kunhan pystyy toimittamaan selvityksen työn alla olevista opinnoista, kuten opinnäyteohjaajansa todistuksen etenemisestä. Tällöin opintotukea ei peritä takaisin. Epäselvyyksissä asiaa voi varmistaa oman korkeakoulun opintotukilautakunnalta. Opintotukea hakiessa tulee toki huomioida laajuus 5 op/kk. Sitä enempään tukea ei voi hakea, vaikka tutkielma hitaammin etenisikin.

TE-toimisto katsoo henkilön todettua työllisyystilannetta, Kela opintojen etenemistä. Jos opiskelija on TE-toimistolle kokopäiväopiskelija, mutta Kelalle sivutoimiopiskelija tai työtön, on ohjeistuksia parannettava. Aiempaan verrattuna omaehtoinen opiskelu on selkeä parannus työttömien kouluttautumiseksi.

Karvosen mainitsemista vuorotteluvapaista on muistettava, että etenkin pitkäaikaistyöttömien työllistäminen on järjestelmän alkuperäinen tavoite. Opiskelijoiden työllistymistä saattaa tosin hankaloittaa, että moni muuten soveltuvista määräaikaisuuksista suunnataankin työttömille työnhakijoille.

Nykyään pitkäaikaistyöttömät eivät useimmiten hyödy järjestelmästä. Tuoreen selvityksen (Helsingin Sanomat 2.9.) mukaan miltei kaksi kolmesta vuorotteluvapaan sijaisesta on ollut työttömänä alle kaksi viikkoa ennen sijaisuuttaan. Nyt vuorotteluvapaata käytetään paljon aloilla, joissa on vähän pitkäaikaistyöttömyyttä. Silloin vapaassa työntekijöiden jaksaminen ja kouluttautuminen korostuu.

Työtä ja toimeentuloa vailla olevien työllistymisen heille soveltuviin tehtäviin on oltava ratkaisuissa lähtökohtana. Viranomaisten ohjeistuksia on selkeytettävä. Ristiriitatilanteissa asiat pitäisi aina ratkaista opiskelijan ja toimeentulon tarvitsijan hyödyksi.

Opiskelijoiden toimeentulomahdollisuuksia kuten opintotukea pitää parantaa. Työpaikoillakin määräaikaisuuksia hakevat opiskelijat kannattaa nähdä arvokkaina voimavaroina.

Uutis-Jousi 7.6.2012
Kohtele lasta hyvin

Lastensuojelu ja sosiaalityö tarjoavat arvokasta apua perheille. Lastensuojelun avohuollon tukitoimia voivat olla vaikkapa lasten päivähoito tai perhetyö, riittävän toimeentulon ja asumisen turvaaminen, tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta tai vertaisryhmä- ja virkistystoiminta.

Lastensuojelun keskeisiin periaatteisiin kuuluu turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden takaaminen. Tämä on kirjattu lastensuojelulain 4. pykälään.

Siilinjärvellä lastensuojeluasiat ovat tietääkseni perinteisesti olleet melko mallillaan, mutta apua voidaan tarvita missä vain. Siilinjärvellä omaiset, lähipiiri tai muu lapsen tilanteesta huolissaan oleva voi ottaa yhteyttä Siilisetin lastensuojeluun huomatessaan lapsen tai nuoren tarvitsevan apua. Myös lapsi itse voi kysyä apua. Joskus jo keskustelu auttaa, tai työntekijöiltä voi kysyä neuvoa etenemiseen.

Ulkopuolinenkin voi tehdä ilmoituksen, jos huomaa syitä, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Perheille tämä voi tuntua pelottavaltakin, ja aiheettomista ilmoituksista voi syntyä hankalia tilanteita. Lapsen paras ja turvallisen kasvuympäristön takaaminen on oltava kaikilla päällimmäisenä mielessä.

Perjantaina 1.6. todistin itse hälyttävää tapausta S-Marketin parkkipaikalla hiukan ennen kahdeksaa illalla. Ensin huomasin äänekkäästi itkevän lapsen. Seuraavaksi todistin, kuinka suuttunut isä retuutti itkevää pientä tyttöä vaaleanpunaisessa takissa niskasta yhdellä kädellä. Toisessa kädessään mies kantoi paria ostospakettia. Pysähdyimme erään toisen rouvan kanssa katsomaan, autolle saavuttuaan isä päästi tytön irti.

Ellen olisi ollut niin järkyttynyt tilanteesta, olisin ottanut kuvan tilanteesta tai kirjoittanut auton rekisterinumeron muistiin. Jos vuosia lastensuojeluasioihin ja ensi- ja turvakoteihin perehtyneenä tilanne minut yllätti, voi kuvitella, miten vaikeaa puuttuminen olisi satunnaiselle ohikulkijalle. Tänä vuonna tulee täyteen 30 vuotta siilinjärveläisenä. Koskaan en ole vastaavaan kylällä törmännyt.

Tapaus ei ole jättänyt minua rauhaan. Mies ja lapsi ovat mielessäni ja tunnistan heidät jos vastaan tulevat, valitettavasti en tiedä nimiä. Joten en voi tehdä lastensuojeluilmoitusta. Perheen pidempiaikainen tilanne tai huolet eivät ole tiedossani, joten on mahdoton sanoa, kuinka usein vastaava toistuu.

Apua kannattaa rohkeasti hakea, jos arki kuormittaa. Olisiko rähjäävää lapsensa retuuttajaa auttanut parhaiten lastenhoitaja vai lastensuojelun avohuollon palvelut? Lastensuojelulain mukaan toimiin on ryhdyttävä, jos kasvuolosuhteet vaarantuvat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä.

Uutis-Jousi 5.2.2012
Ministeri vastasi Väätäiselle leipäjonoista

Kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.) teki hallitukselle kirjallisen kysymyksen leipäjonojen asiakkaiden avuntarpeen selvittämisestä, johon ministeri Maria Guzenina-Richardson on vastannut.

Väätäinen kysyi hallitukselta, millaisiin toimiin se aikoo ryhtyä ohjatakseen leipäjonojen asiakkaita entistä paremmin heidän ruoka-avun lisäksi tarvitsemiensa palveluiden piiriin. Väätäinen ehdotti konkreettisia selvityksiä ja palveluihin ohjaamista paikan päällä, jotta voitaisiin tavoittaa haastavassa elämäntilanteessa olevia.

Ministeri painotti, että Suomen perustuslain mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Guzenina-Richardsonin mukaan edustaja Väätäisen ehdotus sosiaalityön jalkauttamisesta entistä voimakkaammin sinne, missä apua tarvitsevia ihmisiä kokoontuu, kuten leipäjonoihin, on pohtimisen arvoinen.

Hallitus on käynnistänyt poikkihallinnollisen eriarvoisuuden ja terveyserojen vastaisen toimenpideohjelman. Etsinnässä on entistä tehokkaampia ja vaikuttavampia keinoja syrjäytymisen ja eriarvoisuuden taltuttamiseksi. Huono-osaisuuden vähentäminen tulee olemaan Kaste II -ohjelman yhtenä osa-alueena ja kuntia kannustetaan käyttämään hyväksi Kaste II -ohjelman mahdollisuuksia.

"Erityisesti lapsiperheiden tilanteen selvittämisellä on kiire, koska köyhyys ja ongelmat usein periytyvät sukupolvelta toiselle", kansanedustaja Väätäinen muistuttaa.

Uutis-Jousi 14.8.2011

Syrjivää ja kylmää maailmankatsomusta vastustettava

Uutis-Jousessa (7.8.) kehotettiin poliitikkoja osallistumaan vihapuheiden vastaiseen työhön. Myös Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Pekka Sauri (6.8.) on peräänkuuluttanut asiallista keskustelua, jossa osoitetaan vihapuheen kestämättömyys.

Norjan pommi- ja ampuma-aseiskuissa nähtiin, mihin ruokittu viha voi pahimmillaan johtaa. Anders Behring Breivikin hyökkäysten julkituotuna motiivina oli islamisaation ja monikulttuurisuuden vastustaminen. Tavoitteena oli saada huomiota omille näkemyksille.

Kaikenlainen vihapuhe ja vihateot ovat yhtä tuomittavia. Ei kuitenkaan pidä kierrellä sitä, että Norjan iskuissa äärioikeistolainen Breivik hyökkäsi teoillaan vasemmistopuoluetta kohtaan. Breivik syytti yhteiskunnan ongelmista Norjan työväenpuolueen ihmisläheistä demaripolitiikkaa, jossa hyväksytään toiset ihmiset ja ollaan valmiita auttamaan muita.

Breivikin teot ovat käsittämättömiä ja tuomittavia. Väkivaltaa muita kohtaan ei voi hyväksyä.

Iskuja koskeva tutkinta on vielä alussa, eikä oikeudenkäynti ole vielä alkanut. Breivikin manifesti vahvistaa osaltaan, että iskut olivat hyökkäys sosialidemokraattisia perusaatteita ja monikulttuurisuuden hyväksyntää vastaan.

Usein ajatellaan, että epätoivo ja syrjäytyminen ruokkivat tyytymättömyyttä, mikä voi syrjäytymiskierteen lisäksi johtaa radikalisoitumiseen ja kasvavaan väkivallan uhkaan. Norjan iskujen tekijä Breivik oli kuitenkin varsin hyväosainen.

Lukuisten uhrien lisäksi järkyttävää Norjan tapahtumissa on, että nuori mies, jolla asiat vaikuttivat päällisin puolin olevan kunnossa, suunnitteli vuosien ajan tuhoisia tekojaan. Nyt kymmenet ihmiset ovat kuolleet, läheiset kärsivät ja iskut ovat aiheuttaneet suuria vahinkoja.

Vaikka Norjassa kyseessä oli nykytiedon valossa yksilön teko, ei voi ummistaa silmiä siltä, että lehti- ja poliisitietojen perusteella Breivik on ollut yhteydessä muualle maailmaan. Ääriliikkeiden toiminta samanmielisine keskustelukanavineen voi ruokkia osallistujiensa vakaumuksia ja voimistaa vinoutuneita käsityksiä.

Mielenterveysongelmilla voi olla Norjan teoissa osansa. Nykytietojen valossa suurimmaksi näkyväksi syyksi nousee Breivikin hyvinkin laskelmoitu maailmankatsomus sekä vihamielisyys eri mieltä olevia kohtaan. Breivikin käytös on äärimmäisenä hyvin harvinaista eurooppalaisella mittapuulla, mutta riski radikalisoitumiseen voi ilmapiirin kovetessa kasvaa.

Epäluottamus ympäröivään yhteiskuntaan voi ruokkia tuhoisaa käytöstä. Vihapuheita on jaksettava yrittää kitkeä kun niitä havaitsee ja ihmisiä on yritettävä saada mukaan rauhanomaiseen toimintaan.

Iskujen myötä monien poliittisesti aktiivisten kokema turvallisuuden tunne on saanut kolauksen. Täytyy kuitenkin muistaa, että nyt nimenomaan ihmisläheiset arvot ja avoimuus ovat erityisen tärkeitä. Aidon demokratian edistämisellä parannetaan yhteiskunnan sisäistä turvallisuutta.

Tuhotekojen syitä voi etsiä myös väkivaltaviihteestä tai aseharrastuksesta. Katson kuitenkin, että asianmukaisesti toimittaessa ja muun elämän ollessa kunnossa harrastukset ovat verrattain turvallisia. Useimmiten tasapainottavat turvaverkot edistävät kohtuudessa pysymistä.

On mietittävä, tulisiko kielteisiin signaaleihin reagoida entistä tarkemmin. Pitäisikö vihapuheisiin puuttumisen lisäksi rike-epäilyn tai heikentyneen terveydentilan vuoksi helpottaa aseluvan hyllyttämistä ajokortin hyllyttämisen tavoin? Pitäisikö patruunoiden ja räjähdeherkkien aineiden tilaamista tai kuljettamista ulkomailta rajoittaa? Yksittäisratkaisut eivät riitä yhteiskuntarauhan takaamiseksi.

Kaikkein tärkeintä on suvaitsevuuden ja toisen kunnioittamisen lisääntyminen. Erilaisuutta on hyväksyttävä, samankaltaisuuteen pakottamista vastustettava.

Uutis-Jousi 6.3.2011

Rokotusohjelma on tärkeä, mutta vastuu on kannettava

Lastenlääkäri Sami Remes kirjoitti rokotteiden tärkeydestä (UJ 24.2.) vastauksena toimittaja Matti Ihatsulle (UJ 17.2.) Ihatsu kirjoitti Rauni-Leena Luukanen-Kilden värikkäistä rokotekriittisistä näkemyksistä ja Remes tuomitsi tekstin hysteriaa lietsovana. Remes puhui perustellusti rokotusohjelmien tärkeyden puolesta. Remes on oikeassa siinä, että rokotteiden hyöty on moninkertainen niiden aiheuttamiin mahdollisiin haittoihin nähden. Tämä ei kuitenkaan poista kriittisen tarkastelun mahdollisuutta.

Suomessa on rokotusohjelmilla onnistuttu välttämään monet taudit ja lähtökohtaisesti valtakunnalliset rokotusohjelmat ovat luotettavia. Terveysalan vaikuttajilla on kuitenkin suuri vastuu päätöstensä ja ohjeidensa seurauksista. Esimerkiksi sikainfluenssarokotteen ottamista suositeltiin laajasti. Sittemmin on selvinnyt, että rokotus nosti lasten riskiä sairastua narkolepsiaan 9-kertaisesti. THL:n (1.2.) mukaan vuosina 2009-10 Suomessa sairastui narkolepsiaan 60 iältään 4-19-vuotiasta. Heistä 52 eli lähes 90 prosenttia oli saanut Pandemrix-rokotteen. Koko ikäryhmässä rokotettuja oli 70 prosenttia. Myös omat lapseni rokotettiin.

Vaikka syy-yhteys on vielä aukottomasti esittämättä, tilastollinen yhteys on huomattava. Lisääntynyttä narkolepsiaa on havaittu etenkin Suomessa, Islannissa ja Ruotsissa. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan narkolepsiaa on rokotusten jälkeen ilmennyt ainakin 12 maassa.

Kysyin sairastuneiden korvauksista eduskunnan kyselytunnilla helmikuun alussa. Ministeri Risikko vakuutti, että tilannetta selvitetään ja korvauksia on luvassa. Mahdollisimman nopea toiminta onkin tarpeen. Lääkevahinkovakuutuspoolin korvausten aikataulu ja saatavuus vaikuttaa epäselvältä. Valtion tulee varmistaa, että lääke- ja rokotushoitojen mahdollisissa ongelmatapauksissa saadaan nopeat korvaukset. Pääasia on, että sairastuneet saavat korvaukset ja tukea.

Erityisesti tällaisessa tilanteessa korvauksiin on sairastuneilla ja heidän perheillään oikeus. Laaja joukko terveydenhuollon asiantuntijoita, ministeriö ja eduskunta piti sikainfluenssarokotetta tarpeellisena ja kehotti kansalaisia sen ottamaan, jotta vältyttäisiin epidemian leviämiseltä. Elämän kestävänä narkolepsia tuo rajoitteita myös tulevaan ammattiin, joten pelkät rahalliset korvaukset eivät riitä. Vaativampaa hoitoa tarvitsevia lapsia ja heidän perheitään on yhteiskunnan yleisemminkin tuettava tulevaisuuden polun löytämisessä.

Luottamus suomalaiseen perinteisesti luotettavaan rokotusohjelmaan on saanut kolhun, joka on oiottava. Tärkeintä on, että terveyspolitiikassa ajatellaan ihmisten hyvinvointia ja kaikkien sairauksien ennaltaehkäisyä. Lääkkeiden sivuvaikutukset ja epäkohdat on paljastettava hoitokeinojen kehittämiseksi.

Uutis-Jousi 27.1.2011

Ajatukset pysyvät vaaleista huolimatta

Vastine valtuutettu Ojalan kirjoitukseen. Julkiset hankinnat on Hallituksen esitys (HE 50/2006) johon Talousvaliokunta on antanut mietinnön (26/2006) ja Sosiaali- ja terveysvaliokunta lausunnon (13/2006). Tasavallan presidentin vahvistama laki sai numeron 348/2007 (ei 349/2007).

Ojala varmasti tietää, että hankintalaki pohjautuu EU-lainsäädäntöön. Mietinnössä TaVM 26/2006 todettiin, että esityksen tavoitteena oli tehostaa julkisten varojen käyttöä, selkeyttää hankintaviranomaisten ostoyhteistyön edellytyksiä sekä turvata kaikille tarjoajille tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu julkisissa hankinnoissa. Esityksellä pantiin täytäntöön 31.3.2004 annettu julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston hankintadirektiivi (2004/18/EY), erityisalojen hankintadirektiivi (2004/17/EY) ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen (EY-tuomioistuin) oikeuskäytäntöön liittyvät muutostarpeet. Perustuslain 80 §:n mukaisesti lakeihin sisältyivät aiemmin asetuksilla säädetyt kilpailuttamismenettelyn eri vaiheet.

Olen ollut antamassa lausuntoa StV 13/2006, ja valiokunta kirjasi lausuntoonsa seuraavaa: "sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen lähtökohtana ovat perustuslakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat ihmisoikeudet. Perustuslain 19 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sen mukaan kuin lailla säädetään.

Palveluja kilpailutettaessakin vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä sekä niiden laadusta ja saatavuudesta säilyy julkisella vallalla kaikissa tilanteissa. Valiokunta korostaa, ettei kilpailutus saa vaarantaa kuntalaisten oikeutta palveluihin esimerkiksi pitkien päätöksentekoprosessien tai tuottajavaihdosten takia. Kilpailutus ei saa myöskään johtaa tilanteeseen, jossa palvelun sisältö määräytyy markkinoilla toimivien palvelun tarjoajien lähtökohdista. Kuntien velvollisuus on huolehtia, että palvelu aina määritellään asiakaslähtöisesti sen sisältöisenä kuin lainsäädäntö ja asiakkaan palvelutarve edellyttävät. "

Sosialidemokraatit ovat huomioineet kyseisen lain ja kilpailutuksen haasteet niin paikallisesti kuin EU-tasolla. Lakia tehtäessä keskusteltiin kilpailutettavien hankkeiden suuruudesta, sillä EU-lainsäädännön toimeenpanolle ei nähty vaihtoehtoja.

Valtion hankintakäsikirja 2010 toteaa, että "Hankintalain mukaan hankintayksikkö voi nykyisinkin kokonaistaloudellista edullisuutta arvioidessaan ottaa huomioon asianomaisen yleisön tarpeisiin liittyviä taloudellisia ja laadullisia perusteita". Sosiaalisten näkökohtien ja kokonaistaloudellisuuden huomioiminen jää nykyään liian usein tekemättä, joko työläyden tai ideologisten syiden vuoksi. Sosiaalisten näkökohtien huomioimista pitää tukea entistä paremmin.

Muistutan, että olen ollut politiikassa mukana Siilinjärvellä 27 vuotta. Kuten ihmiset tietävät, olen aina ennenkin kirjoittanut siitä mitä ajattelen, eikä vaaleilla ole ollut siihen vaikutusta.

Uutis-Jousi 16.1.2011

Sotaveteraaneja ei tulee siirrellä kilpailutuksen vuoksi

Siilinjärvellä Akuliina on hoitanut veteraaneja ammattitaidolla ja laadukkaasti. On moraalitonta, että kuntiin levinnyt kilpailutusvillitys ulottuu jo valtion kustantamaan sotaveteraanien hoitoon.

Vuosina 2010 - 2012 rintamaveteraanien lukumäärä laskee 57 000:sta noin 39 000:een. Veteraanien keski-ikä nousee 89 vuoteen vuonna 2012.

Sotilasvammalaissa on nykyisin määritelty sotavammaan perustuva 25 prosentin haitta-asteraja laitoshoidolle. Haitta-asteraja jättää lähes puolet sotainvalideista valtion korvaaman laitoshoidon ulkopuolelle. Samaan aikaan erityisesti sotavammaisia varten rakennetuista sairaskodeista ja kuntoutussairaaloista on vapautumassa paikkoja. Vaiheittaisella haitta-asterajan poistolla voitaisiin varmistaa hoitoon oikeutettujen hoitoon pääsy.

Kaikki veteraanit eivät vielä tarvitse laitoshoitoa. Valtaosa sotainvalideista asuu edelleen kotona ja toivoo voivansa jatkaa kotona asumista. SDP on samaa mieltä veteraanijärjestöjen kanssa, että sotilasvammalain nykyinen 20 prosentin haitta-asteraja on liian korkea, jotta he saavat korvauksia koti- ja avopalveluista.

SDP ehdotti talousarvioehdotuksessaan hoitokorvauksiin liittyvien haitta-asterajojen alentamista ja asteittaista poistamista, jotta hoitoon oikeutetut käytännössä saisivat hoitopaikan.

Vähintä, mitä sotaveteraaneille voi tehdä, on tarjota heille hoitoa niin kauan, kun he sitä tarvitsevat. Ikääntyviä veteraaneja ei tule siirtää toisiin hoitopaikkoihin kilpailutuksen vuoksi. Hoitajilta vaaditaan erityistä kokemusta sekä veteraanien hoitoon liittyvää ammattitaitoa, sillä hoitajien tulee osata ottaa vastaan ja kuunnella sotakokemuksia ja elämän taustoihin liittyviä muistoja tavanomaisen hoitotyön ohella. Henkilökunnalta vaaditaan erityisesti aikaa kuunnella ja taitoa ymmärtää sodan kokeneiden veteraanien elämää.

Tähän asti Siilinjärvellä on voinut olla ylpeä, että on tarjolla Akuliinan kaltainen paikka, joka on voinut tarjota hoidon, jonka veteraanit ansaitsevat. Hoidon, jonka valtio kustantaa meidän kaikkien yhteisistä verovaroista.