Puheet 2012

Eduskunnassa pidettyjä puheenvuoroja löydät eduskunnan sivuilta.

 

Valtiopäivien ulkopuolisia puhetilaisuuksia:

29.11. Valtiovallan tervehdys, Syrjäytyminen-seminaari, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio.

24.11. Rauhanturvaaja-symposiumi, Kuopio. Veteraanien tukitoimet. Puhe alla

6.11. Miina-hankkeen päätösseminaari, Helsinki. Ensi- ja turvakotien liiton vpj:n avauspuhe. Puhe alla

31.10. Lastensuojelua, lasten vai talouden/organisaatioiden ehdoilla -paneeli, Mielenterveysviikko, Kuopio.

22.10. Lukiopaneeli, Ahmon koulu.

8.10. Kiuruveden vanhuspalvelupaneeli.

18.9. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan Katse eteenpäin -paneeli, Helsinki. Seminaarista MTS:n sivuilla

14.5. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan journalistiseminaari, Kuopio. Kansanedustajien paneeli. Seminaarista MTS:n sivuilla

1.5. Vappupuhe, Juankoski ja Siilinjärvi. Puheet alla

14.4. Pohjois-Savon Demarinaisten piirikokous, Suonenjoki. Puhe alla

12.4. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan seminaari puolustusvoimauudistuksesta ja henkilöstöstä, Helsinki. Seminaarin avaus. Seminaarista MTS:n sivuilla

24.3. Pohjois-Savon demareiden piirikokous, Rautalampi. Piirin ja kansanedustajien lehdistötilaisuus.

19.3. Maanpuolustuskurssin avajaiset, Kuopio. Pohjois-Savon kansanedustajien keskustelu.

26.1. Kuntoliikuntaliiton Kuntabarometrin julkaisu, kärkitulosten esittely, Kuopio. Barometri Kuntoliikuntaliiton sivuilla

17.1. Paasikivi-seuran paneeli, Kuopio.

11.1. Mediatilaisuus, Jämsän työväentalo. Puolustusvaliokuntaryhmän yhteinen lehdistötilaisuus.

Alkuvuodesta 2012 runsaasti presidentinvaalien kampanjatilaisuuksia.  

 


 

Kuopio 24.11.2012

Rauhanturvaaja-symposiumi

Teema: Veteraanien tuet

(Annettu Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1939.
Valtioneuvostossa tänään puolustusministerin esittelystä tekemälläni päätöksellä olen määrännyt Suomen sotavoiman asetettavaksi liikekannalle.
Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1939.
Tasavallan Presidentti
KYÖSTI KALLIO.
Puolustusministeri Juho Niukkanen.)

Tästä kaikki alkoi:

Ensimmäisen kerran liikekannallepano toteutettiin talvisodassa vuonna 1939 "ylimääräisinä kertausharjoituksina", joihin reserviläiset kutsuttiin henkilökohtaisesti. Seuraavan kerran, jatkosodassa kesäkuussa 1941, liikekannallepano toteutettiin myös ylimääräisenä harjoituksena, johon reserviläiset kutsuttiin henkilökohtaisesti. Liikekannallepantu armeija oli taisteluvalmis viikon kuluttua liikekannallepanon aloittamisesta.

Veteraanien asiat olivat sodan jälkeen vuosikymmeniä monin tavoin arka asia. Onneksi sodan aiheuttamat ristiriitaiset tunteet ja tilanteet ovat nyt selvenneet.

Taitekohtana voidaan pitää 1980-lukua. Valitettavasti moni sodissa ollut veteraani tai kotirintamalla toiminut ei ehtinyt kokea arvostuksen nousua. Veteraanien arvo on onneksi nyt tullut kunnolla esiin myös nuoremmille sukupolville.

50-luvulla syntyneenä olen sukupolvea, joka on saanut elää ja kokea koko Suomen jälleenrakentamisen. Jälleenrakennus perustui vanhempien ja naapureiden työlle, josta olen syvästi kiitollinen.

Täytyy ymmärtää se ketju, joka ulottuu nykypäivästä 70 vuotta taaksepäin. Vuosiin mahtuu isänmaan pelastaminen ja hyvinvointiyhteiskunnan luominen.

Kaikkiaan vuosina 1939 – 1945 sodat veivät yli 90 000 ihmishenkeä, suurin osa nuoria miehiä. Lähes yhtä moni vammautui pysyvästi. Sotaveteraanien keski-ikä on jo 89 vuotta.

Kesti kohtuuttoman pitkään ennen kuin yhteiskunnassa laajasti ymmärrettiin veteraanien työ itsenäisyytemme hyväksi. Muihin pohjoismaihin verrattuna Suomen liikekannallepano oli poikkeuksellisen laaja.

Veteraanipolitiikassa eletään nyt jälkihuollon vaihetta. Vaikka vuosikymmenten mittaan on tehty paljon, vielä riittää tehtävää.

Veteraanistatuksen omaavilla henkilöillä on oikeus veteraanien erityiseen sosiaaliturvaan ja kuntoutuspalveluihin. Sodissa vammautuneiden erityisturva perustuu vuonna 1948 voimaan tulleeseen sotilasvammalakiin. Kaikkien tunnusten myöntäminen päättyi 1994 lopussa. Sotainvalidien ja veteraanien erityisturvaan käytettiin vuoden 2011 valtion budjetissa yhteensä 355 miljoonaa.

Valtioneuvosto on katsonut, ettei erityisetuuksiin oikeutettujen piiriä tule - 67 vuotta sotien päättymisestä - laajentaa uusille ryhmille.

Veteraanikuntoutusta on toimeenpantu 1970-luvulta lähtien ja sotainvalidihuoltoa jo sotien päättymisen aikaan. Kuntoutusmallia on ajan saatossa uudistettu. Veteraaneja kuntouttavia laitoksia ja kylpylöitä on meillä käytössä hieman runsaat sata. Muutoksia on kuitenkin tulossa.

Veteraanikuntoutusta on oltava tarjolla niin pitkään kun sitä tarvitaan. Samalla kuntoutusta antavien laitosten on nyt aika erikoistua sekä miettiä myös uudelta pohjalta tulevaa asiakaskuntaansa.

Veteraanijärjestöillä on ollut yhteiskunnassa erityisrooli. Järjestöt ovat vuosikymmenten ajan tehneet esimerkillisesti työtä veteraanien etuisuuksien parantamiseksi.

Tämän vuoden lopulla veteraaneja on alle 40 000. Vuonna 2010 miehiä oli yli 60 %. Arvioiden mukaan vuonna 2025 on koko maassa enää 800 veteraania.

On arveltu, että nykymuotoinen veteraanitoiminta loppuisi tulevina vuosina. Paikallisten veteraaniyhdistysten hiipuminen ei tarkoita, että Suomi lakkaisi muistelemasta raskaita sotavuosia tai mukana olleita.

Sosiaali- ja terveysministeriössä molempien ministereiden tahtotila on ollut, että veteraanien kuntoutukseen saadaan parannusta, ja siihen on tulossa huomattavia panostuksia ensi vuonna.

Arvoisat seminaariosallistujat,

Sosiaali- ja terveysministeriössä esiintyy näkemystä, ettei kriisinhallintatehtäviin osallistuneita tule sekoittaa veteraaneihin, vaikka tätä käsitettä muut pohjoismaat käyttävät. Esimerkiksi Tanskan käytännön voidaan nähdä johtuvan siitä, ettei heillä ole omia sotaveteraaneja.

Moniin maihin on kuitenkin luotu kansallinen veteraanipolitiikka uusille veteraaneille.

Suomessa rauhanturvaajat saatetaan nähdä vapaaehtoisesti työkomennukselle lähtevinä. Rauhanturvaajat kuitenkin toteuttavat Suomen ja hallituksen tavoitteita sekä osallistuvat riskialttiisiin operaatioihin, joten veteraanistatus on aivan oikeutettu.

Suomessa on tutkittu esimerkiksi sotilastapaturmalain muuttamista.

Eduskunta ja hallitus arvostavat rauhanturvaajien panosta. Kansainvälisen hyödyn lisäksi operaatioissa hankittu kokemus on erittäin hyödyllistä kotimaisen maanpuolustusvalmiuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Samalla suomalaiset osallistujat vievät operaatioihin arvokasta suomalaista osaamista ja näkökulmaa konflikteihin.


Suomi osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan:

Suomalaiset ovat toimineet rauhanturvaamistehtävissä yli 50 vuoden ajan, ensimmäiset matkasivat Suezille jo vuonna 1956.

Vuosien varrella yhteensä 35 000 suomalaista on palvellut rauhanturvaajina ympäri maailmaa, 36:ssa rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatiossa. Osa on jo varsin iäkkäitä.

Hallitusohjelmassa linjataan, että Suomen tulee jatkossakin huolehtia omasta uskottavasta puolustuksestaan, osallistua kehittyvään eurooppalaiseen turvallisuus- ja puolustusyhteistyöhön sekä kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan.

Uudet turvallisuushaasteet vaativat laajaan turvallisuuskäsitykseen perustuvaa johdonmukaista varautumista.

Osallistuminen kriisinhallintaan tukee turvallisuuden ja vakauden palauttamista kriisitilanteissa, vahvistaa omaa puolustuskykyä ja lisää maamme painoarvoa kansainvälisessä politiikassa.

Hallitus edistää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa kehitysyhteistyö, humanitäärinen apu, diplomatia sekä sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta toimivat saumattomasti yhdessä.

Suomi painottaa myös naisten osallistumista kriisinhallintaan ja rauhanrakennukseen sekä edistää naisten asemaa konflikteissa.

Hyvät seminaariosallistujat ja rauhanturvaajat,

Suomessa asuu yhä kasvava joukko rauhanturva- ja kriisinhallintaveteraaneja. Usein näillä veteraaneilla on arvokkaiden kokemusten lisäksi monenlaisia traumoja ja vammoja, joihin he ansaitsevat kunnon hoidon ja korvaukset.

Meidän pitää muistaa varautua siihen jatkossakin , että saatamme menettää rauhanturvaajia tai heitä voi loukkaantua.

Reilun 50 vuoden aikana suomalaisia sotilaita on menehtynyt kriisinhallinnan tai rauhanturvaamisen operaatioissa yhteensä noin 50 henkilöä, joista noin kolmasosa varsinaisissa palvelustehtävissä, loput tapaturmissa ja liikenneonnettomuuksissa (Kaskinen 2008, Westersund 2011).

Jokainen tapaus on liikaa, turmiin pitää suhtautua erittäin vakavasti. Ennalta ehkäisevää työtä tehdään kaikilla tasoilla, valmennetaan ennen lähtöä. Pahimman toteutuessa, omaisia on autetaan surutyössä. Jälkihoito on äärimmäisen tärkeää myös muiden rauhanturvaajien kuin loukkaantuneiden näkökulmasta.

Operaatiot ja siten rauhanturvaajien rooli vaihtelevat huomattavasti.  Vuosittain sotilaallisen kriisinhallinnan toimintavalmiuteen hyväksytään vajaat 2 000 vapaaehtoista, joista noin 600 valitaan jatkoon. Puolustusvoimien henkilöstöllehän kriisinhallintatehtävät ovat osa sotilasuraa.

Tälle vuodelle sotilaalliseen kriisinhallintaan suunniteltiin 500 sotilasta, ja heitä on ollut esimerkiksi Afganistanissa, Libanonin UNIFIL-operaatiossa sekä Syyrian tarkkailuoperaatiossa. Vaikka taloustilanne aiheuttaakin rajoitteita, suunnitelmissa on lähettää perustelluissa tapauksissa osallistujia jatkossakin.

Naiset ovat osallistuneet sotatoimiin ja maanpuolustukseen miesten rinnalla.

Tämän vuoden lokakuun tiedon perusteella naisten into rauhanturvaamiseen on laskenut todella alas. Tänä vuonna sotilaallisiin rauhanturvatehtäviin on hakenut ainoastaan 57 naista. Yhtä vähän naisia haki rauhanturvatehtäviin vuonna 2008. (Hölkkäri 10/2012)

Siviilikriisinhallinnassa taas palveli keväällä noin 120 Suomen lähettämää asiantuntijaa, joista valtaosa EU-operaatioissa. Lokakuussa 91 suomalaisesta 36 oli naisia. (UM)

Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta ja presidentti tarkastelevat säännöllisesti Suomen osallistumista kriisinhallintaan. Lähtökohtana on, että Suomi osallistuu jatkossakin kriisinhallintatehtäviin uskottavalla tasolla.

Hyvät osallistujat,

Puolustusvoimien yksi lakisääteinen tehtävä on osallistua kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Tällaisiin tehtäviin hakeutuvien palvelusturvallisuudesta on huolehdittava parhaalla mahdollisella tavalla.

Sotilaallisissa tehtävissä ja aseellisten konfliktien keskellä on suuri riski loukkaantua ja kärsiä henkisistä vammoista.

Nykyturvan ja tarvittavien lakimuutosten pohtimiseksi valtiokonttoriin asetettiin syksyllä 2011 sotilastapaturma-asioiden neuvottelukunta, jossa ovat edustettuina mm. Pääesikunta, puolustusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä HUS/HYKS ja Valtiokonttori.

Neuvottelukunta on käsitellyt myös kriisinhallintajoukoissa loukkaantuneiden kuntoutusta. Sairas- ja veljeskoteja halutaan hyödyntää uusille ryhmille kuten kriisinhallintatehtävissä loukkaantuneille.

Sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä palveleville pitää taata riittävä kuntoutus ja hoito myös palveluksen jälkeen. On perusteltua odottaa sopimussotilaiden ja rauhanturvaajien vakuutusturvan olevan aukotonta. Tilanteessa, jossa lähetetään joukkoja vieraille maille vaikeisiin olosuhteisiin, valtiolla on selvästi työnantajana ollut isännän vastuu.

 

Nyt tarjottavasta tuesta:

Sotilastapaturmia ja palvelussairauksia koskevan sotilastapaturmalain lisäksi Suomessa on lisävakuutus sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä oleville sekä puolustusvoimien ja Valtiokonttorin sopima ryhmätapaturmavakuutus.

Lisäksi rauhanturvaajille tarjotaan tukea henkilöstöltä kuten kv-sosiaalikuraattorilta.

Tapaturmavakuutuslain mukaan tapaturmista ja ammattitaudeista pitää saada korvattua monenlaisia kuluja, kuten tietyin reunaehdoin sairaanhoitokuluja ja tutkimuskuluja; päivärahaa ohimenevän työkyvyttömyyden ajalta; tapaturmaeläkettä pitkittyneestä työkyvyttömyydestä; kuntoutusta osana tapaturmakorvauksia.

Lisäksi korvataan fysikaalisen hoidon aiheuttamaa ansionmenetystä; haittarahaa pysyvästä vammasta tai sairaudesta; esinevahingoista; haitta-, vaate- ja opaskoiralisää sekä kohonneita kodinhoitokustannuksia; hautausapua

Tapaturmakorvaukset ovat muihin nähden ensisijaisia. Tuista veronalaisia ovat päiväraha, tapaturmaeläke, fysikaalisen ansiokorvaus ja perhe-eläke, muut korvaukset verottomia.

Hyvät osallistujat,

Psykososiaalisen tuen eli psyykkisen, sosiaalisen ja henkisen tuen palvelut ovat erittäin tärkeitä traumaattisista operaatioista selviämiseksi.

Puolustusvoimissa painopiste alkoi hiljalleen operaation aikaisesta tuesta. Onneksi Rauhanturvaajaliitto on vuosia ollut rauhanturvaajien vertaistukena palveluksen jälkeenkin.

Puolustusvoimien tuesta on pyritty tekemään kattavampaa, jolloin toimenpiteitä on ennen lähtöä, operaation aikana ja sen jälkeen.

Operaation jälkeisissä palautetilaisuuksissa ja ryhmäkeskusteluissa pyritään helpottamaan rauhanturvaajien palaamista arkeen ja antamaan työkaluja stressistä selviytymiseen ja ihmissuhteisiin. Palautetilaisuuksista pitää myös tarvittaessa ohjata jälkihoitoon. (Porin prikaati)

Suomen Rauhanturvaajaliiton vertaistuki on tarkoitettu kriisinhallintatehtävissä palveleville tai palvelleille ja heidän läheisilleen. Rauhanturvaaja tai hänen läheisensä voi soittaa tukipuhelimeen erilaisissa huolissa.

Syyskuisen uutisen mukaan Rauhanturvaajaliitto kehittää myös rauhanturvaajien läheisten tukea palvelukseen lähtevien, siellä olevien ja kotiutuvien rauhanturvaajien läheisille. Jo nyt läheiset saavat kutsun infotilaisuuteen rauhaturvapalvelukseen lähtevän kanssa. Lähiomaisille on kahdesti vuodessa läheisten päivä Tampereella ja alueellisia on suunniteltu. (Hölkkäri 9/2012)

Vertaistuessa korostuu kokemusasiantuntijuus.

Hyvät osallistujat,

Valtiokonttorissa pohditaan keinoja, joilla rauhan- tai kriisinhallintaveteraaneja voidaan hoitaa paremmin. Kuten viimeksi Haglund on todennut, sotaveteraanien määrän vähetessä veteraanikodeista löytyy hyödynnettävää osaamista. Toiminnan muutos tapahtuisi aikaisintaan ensi vuonna.

Tavoite on, että operaatioissa loukkaantuneita kuntoutetaan, jotta he voivat elää täysipainoisesti ja palata työelämään.

Lisäksi kartoitetaan mahdollisuutta tarjota maksullista veteraanien hoitoapua pohjoismaille eli Ruotsille, Norjalle ja Tanskalle.

Arvoisat seminaariosallistujat,

Mitä sitten pitää vielä tehdä? Jo tehdystä huolimatta Suomeen pitää luoda selkeää veteraanipolitiikkaa uusille veteraaneille ja huomioida pidemmän ajan kuluessa ilmenevät vammat, sairaudet ja psyykkiset oireet.

Nykyinen sotilastapaturmalaki (1211/1990) luo kuvaa sotilastapaturmista ja palvelussairauksista heti palvelusaikana tai pian sen jälkeen ilmenevinä. Lisäksi palvelussairauden määritelmä (3 §) on todennäköisyysviittauksineen tulkinnanvarainen. 
Taisteluolosuhteissa eläneiden asioiden hoitaminen vaatii suurta asiantuntemusta ja diagnoosin tekijälle lankeaa suuri vastuu.

Palanneet veteraanit ovat valittaneet joutumistaan paluun jälkeen armeijan huollon ulkopuolelle. Vaikka terveydenhuollossa olisi muuten pätevää väkeä, he eivät välttämättä lainkaan ymmärrä operaatio-oloja.

Korvauksetkaan eivät välttämättä kerry asianmukaisesti. Tunnetusti esimerkiksi Afganistanissa panssarimiinan räjähdyksessä kuulon toisesta korvasta menettänyt ja muitakin vaurioita saanut sotilas joutui taistelemaan hoidostaan tehtävän päättymisen jälkeen. Kulut onkin maksanut Aliupseeriliitto, sillä valtion tukea ei löytynyt.

Suomen kannattaa ottaa oppia Tanskasta, jossa uusveteraaneja arvostetaan korkealle. Tanskan hallitus muun muassa korostaa taistelukentän olosuhteissa psyykkisesti tai fyysisesti vammautuneiden tarvetta erikoistuneeseen hoitoon. Etenkin psyykkiset oireet saattavat ilmaantua hyvinkin pitkän ajan kuluttua ja voimakkaina.

Hyvät rauhanturvaaja-symposiumin osallistujat,

Elämä on kokonaisuus, työtä ja vapaa-aikaa, molemmille täytyy löytyä tilaa.   

Kiitos, että sain tulla tänään alustamaan!
Haluan kuulla, miten rauhanturvaajan asemaa pitää teidän mielestänne parantaa.


Eduskunnan lisärakennus 6.11.2012

Miina-seminaari

Ensi- ja turvakotien liiton vpj:n avauspuhe

Arvoisat Miina-seminaarin osallistujat,

Kuten tiedätte, väkivalta ja kaltoinkohtelu voi olla yhtä hyvin henkistä, fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa kuin taloudellista hyväksikäyttöä tai henkilökohtaisten oikeuksien loukkaamistakin.

Naisiin kohdistuva väkivalta on määritelty ihmisoikeusloukkaukseksi ja syrjinnäksi kansainvälisessä oikeudessa, johon Suomikin on sitoutunut. Valtiolla on velvollisuus estää ja puuttua tapahtuneisiin loukkauksiin.

Maailman tason pysäyttävänä tilastotietona viime vuosituhannen lopulla maailmassa oli noin 60 miljoonaa naista vähemmän kuin väestöennusteet edellyttäisivät (Heiskanen ja Piispa 1998, Duodecim 2003). Taustalta löytyy erilaisia naisia syrjiviä käytäntöjä tyttösikiöiden abortoinnista kunniamurhiin ja tyttöjen saamaan huonompaan ravintoon ja terveydenhuoltoon. 

Naisiin kohdistuvat asenteet näkyvät raaimmillaan sodankäynnissä. Naisia voidaan joukkoraiskata tai kiduttaa tai heihin voidaan tahallisesti tartuttaa HIV/AIDS. Naisia voidaan myös kaapata orjatyövoimaksi ja seksiorjiksi. 

Sotatantereisiin verrattuna tilanne vauraassa pohjoismaassa Suomessa on kohtalaisen hyvä. Suomen toimet lähisuhdeväkivallan torjumiseksi on kuitenkin toistuvasti todettu puutteellisiksi esimerkiksi YK:ssa. (Suomelta erityisraportti YK:n CEDAW-komitealle vuonna 2010.)

Suomessa naisiin kohdistuva perheväkivalta on yleisempää kuin EU:ssa keskimäärin (Eurobarometri 2010). Jopa 38 prosentilla suomalaisista, ja 39 prosentilla ruotsalaisista ja virolaisista on ystävä- tai perhepiirissään perheväkivallan uhriksi joutunut nainen, kun koko EU:ssa läheinen uhri löytyy neljännekseltä.

Edelleen 36 prosenttia suomalaisista kertoi tuntevansa läheisesti jonkun naista väkivaltaisesti kotona kohdelleen. EU-tasolla tällainen väkivaltainen tuttu oli viidesosalla (21 %).

Voisi ajatella, että Suomessa ja naapurimaissa ollaan avoimempia lähisuhdeväkivallasta. Avoimuus sinänsä on hyväksi, mutta sosiaalinen oppiminen tapahtuu ympäristöstä. Väkivaltaisen käyttäytymismallin jatkuminen sukupolvesta toiseen on todettu monissa tutkimuksissa. Väkivaltainen lapsuudenympäristö antaa viestiä, että väkivalta olisi tietyissä tilanteissa normaalia. Tätä ei pidä sallia. Tilanteisiin on aina puututtava ja kaikki väkivalta selvästi tuomittava.

2010 Eurobarometrissa synkin maa muuten oli Liettua, missä 48 prosenttia haastatelluista kertoi, että lähitutuista löytyi perheväkivallan kohteeksi joutunut nainen.

Liettuassa tilastot aiheuttivatkin toimia, ja joulukuussa 2011 voimaan astuneen lain myötä naisiin kohdistuva väkivalta kriminalisoitiin. Perheväkivalta muuttuu tabusta ja yksityisasiasta rangaistavaksi teoksi, vaikka lisätyötä vielä tarvitaankin. (Liettuan lähetystö 2012)

Arvoisat seminaariosallistujat,

Suomessa viranomaisille ilmoittamatta jäävä väkivalta on vakava ongelma, mutta ilmoittaminenkaan ei aina auta. Suomessakin kuolee vuosittain parikymmentä (13 – 25) naista parisuhdeväkivallan seurauksena. Osa heistä on hakenut ja saanut lähestymiskiellon, mikä ei ole estänyt tapahtunutta. Perheväkivaltaa esiintyy kaikissa yhteiskuntaryhmissä, ja väestötieteellisiä altistavia tekijöitä on vain vähän.

Hallitusohjelmassa painotetaan väkivallan ennaltaehkäisyä ja konkreettisia toimenpiteitä. Ennaltaehkäisyn lisäksi väkivallan uhreja on autettava nykyistä paremmin. 

Suomessa turvakotipaikkoja on lähisuhdeväkivallan yleisyydestä huolimatta vain yksi paikka 50 000 asukasta kohden. Euroopan neuvosto on suositellut yhtä turvakotipaikkaa per 10 000 asukasta. (123/ 530) Turvakoteja pitää siis hallitusohjelman mukaisesti perustaa lisää. Lisäksi projektipainotteista toimintaa on saatava pitkäjänteisemmäksi.

Väkivallan vähentämiseen tähtäävään kansalliseen ohjelmaan (2010–2015) pitää panostaa ja sen suositusten toteuttamiseen varata riittävät resurssit. 

MARAK–hankkeen avulla taas edistetään lähisuhdeväkivaltaan puuttumista moniammatillisella yhteistyöllä. (Moniammatillinen riskinarvioinnin kokous)

Lainsäädännön uudistamisessa ja palveluissa pitää kiinnittää huomiota erityisryhmiin kuten maahanmuuttajanaisiin. Myös ikääntyneet pitää muistaa lähisuhdeväkivallan uhreina. Ikääntyneiden määrän kasvaessa kasvaa myös haavoittuvassa asemassa olevien ikäihmisten määrä.

Hyvät seminaariosallistujat,

Kotimaisen lainsäädännön lisäksi tarvitaan ylikansallista toimintaa. Monet naisten alistamisen muodot kuten ihmiskauppa ja prostituutio ovat kansainvälisiä ja laajalle levinneitä. 

Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa on torjuttava kaikilla tasoilla. Naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseen ei ole nopeita ja helppoja ratkaisuja, sillä ilmiön juuret ovat syvällä yhteiskunnassa.

Monet puutteet ja ongelmat ovat kuitenkin hyvin tiedossa. Niihin on tartuttava sekä asennekasvatuksella että lainsäädännön, palveluiden ja rahoituksen avulla. 

Arvoisat naiset ja miehet tämä on karua ja ikävää puhetta, mutta valitettavasti kaikki, joka sana on totta. Naiset ja miehet Suomessa, EU:ssa ja maailmalla on yhdistettävä voimat, jotta naisten ja miesten välissä roihuava väkivallan liekki saadaan sammumaan.


 

Eduskunta 24.10.2012
Keskustan välikysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamisesta

Tuula Väätäinen /sd (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Terveys- ja hyvinvointierojen vähentäminen, palvelujen turvaaminen sekä kuntien oman palvelutuotannon vahvistaminen - siinä kiteytettynä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet.

Sosialidemokraatit puolustavat julkisia hyvinvointipalveluja. Meille on tärkeää, että kunnat voivat aidosti vastata siitä, että jokainen saa tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut. Hyvinvointipalvelujen yksityistämiskehitys on pysäytettävä. Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluita ei saa siirtää yksityisen voitontavoittelun piiriin. Tämän on oltava uudistuksen keskeinen lähtökohta.

Sosialidemokraattien malli on hyvin selkeä. Nykyistä vahvemmat peruskunnat vastaavat palveluista. Valta ja vastuu ovat samassa paikassa, peruskuntien valtuutetuilla. Poikkeuksena, siellä missä vahvoja peruskuntia ei saada syntymään, voidaan sosiaali- ja terveyspalvelut järjestää niin sanotuilla sote-alueilla.

Suomen Keskustan esittämä maakuntamalli keskittäisi päätöksentekoa ja veisi vallan ja palvelut maakuntatasolle pois peruskunnilta. Keskustan malli avaisi kuilun maakuntatasolla hoidettavien tehtävien ja peruskuntien palvelujen välille. Mihin Keskustalta ovat unohtuneet demokratia, terveyden edistäminen ja saumattomat hoitoketjut? Perussuomalaisten vaatimus vähintään 200 000:n asukaspohjasta tarkoittaisi, että puolet Suomen maakunnista jäisi tämän rajan alle. Eli varsinaisia keskittäjiä ovatkin oppositiopuolueet. Erot ovat selviä. Sosialidemokraatit tukevat hallituksen linjaa, jossa vahva peruskunta kantaa kokonaisvastuuta ihmisten hyvinvoinnista.

Arvoisa puhemies! Suomessa on kuntia, jotka yrittävät järjestää lääkäripalvelut yhdellä tai kahdella lääkärillä tai sosiaalihuollon palvelut ilman ammatillisesti pätevää työntekijää. Tällainen järjestelmä on erittäin haavoittuvainen: Syntyy suuri riski virheille, palvelua ei aina edes saa ja palvelun laatu kärsii. Ei voi olla niin, että lääkäriaikaa joutuu odottamaan viikkokausia. Eikä voi olla niin, että lapsiperhe saa arkeensa tukea vasta lastensuojelutoimien kautta. Tähän on tultava korjaus.

Haasteet käyvät yhä suuremmiksi. Väestö ikääntyy, hoitohenkilöstö eläköityy, työntekijätarve kasvaa. Julkisen sektorin on oltava kilpailukykyinen työnantaja. Vahvemmat kunnat vastaavat myös henkilöstön saatavuuden haasteisiin. Ne takaavat paremmat työolosuhteet, työn organisoinnin ja osaamisen hyödyntämisen.

SDP on esittänyt, että lääkäreiden koulutukseen lisättäisiin työvelvoitetta perusterveydenhuollossa vuoden mittaiseksi. Erilaisista vaihtoehdoista on syytä keskustella ja etsiä ratkaisuja lääkäripulaan julkisella sektorilla.

Perusterveydenhoitoa on vahvistettava erikoissairaanhoidon osaamisella ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita on yhdistettävä. Raja-aitoja kaatamalla varmistamme esteettömän hoitoon pääsyn ja palvelun saannin. Vaativa erikoissairaanhoito toimii jo nyt tällä hetkellä hyvin, ja tämä uudistus vahvistaa tätä.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on säilytettävä kunnilla. Rahoitus- ja järjestämisvastuun on oltava samassa paikassa. Näin turvataan rahoituksen läpinäkyvyys ja hallitaan kustannuksia. Kunta on muutakin kuin maksukonttori. Se päättää palveluiden järjestämisestä, se tuottaa palveluita itse, se voi tarvittaessa järjestää osaavaa kilpailutusta, ja se toimii luotettavana työnantajana ja yhteistyökumppanina.

Uudistuksia on vietävä eteenpäin kuntia kuunnellen ja vapaaehtoisuuteen perustuen. Sosialidemokraatit eivät hyväksy pakkoa. Kuntia koskevat päätökset pitää tehdä ajantasaisen ja realistisen tiedon perusteella. Uudistuksessa ei saa romuttaa olemassa olevia hyviä käytäntöjä. Sitä, mikä ei ole rikki, ei kannata korjata, mutta se, mikä ei toimi, täytyy laittaa toimimaan.

Arvoisa puhemies! Kyseessä on mittava uudistus, jolla on suuri vaikutus meidän jokaisen arkiseen elämään ja koko hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuuteen. On välttämätöntä, että tämä uudistus tehdään huolella ja tarkasti harkiten. Kunnallisvaalien innoittamanakaan ei saa kilpailla aikatauluilla, vaan uudistuksen sisällöllä.

Edellä olevien linjausten mukaisesti sosialidemokraatit ovat vahvasti sitoutuneet uudistukseen ja tahtovat sen etenevän. Tälle hallituksen työlle sosialidemokraatit antavat täyden tuen ja luottamuksen.


 

Eduskunta 12.6.2012
Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä 2013 – 2016

Tuula Väätäinen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kehykset sisältävät paljon tärkeitä asioita. Nuorten yhteiskuntatakuusta on puhuttu, vanhuspalvelulaki on yksi sellainen, ja toivoisin tietysti, että mielenterveyslain uudistus olisi myös tässä kehyksessä mukana hallitusohjelmakirjauksen perusteella.

Suomen talous ja koko Euroopan talous valtioitten näkökulmasta on kriittinen, ja tämä kehys on tehty muutama viikko sitten. Onko nyt nähtävissä tämän Espanjan kriisin vaikutuksia seuraavaan neljään vuoteen? Tuleeko meille näissä kehyksissä nyt sitten pulmia näitten hankkeitten osalta, lähinnä talouden ja rahoituksen riittävyyden näkökulmasta?

 

Tuula Väätäinen /sd: Arvoisa herra puhemies! Kehyksissä panostetaan työllisyyden vahvistamiseen ja nuorten yhteiskuntatakuuseen. Samalla satsataan elinkeinotoimintaan. Panostuksia löytyy niin kasvuyrittäjyyden tukemiseen kuin elinkeinotoiminnan kannustamiseen. Näin edistetään työllistämistä ja kasvua.

Jotta me voisimme tavoittaa nuoret, yhteiskuntatakuun ohella pitää panostaa lapsiperheiden palveluihin: kotipalvelusta mielenterveys- ja muihin palveluihin. Hallintorajat ylittävillä palveluilla ehkäistään parhaiten syrjäytymistä ja tuetaan riittävän ajoissa myös elämän erilaisissa nivelkohdissa, kuten opiskelemaan tai työhön siirtyessä. Koulussa oppilaanohjaukseen pitäisi panostaa nykyistä enemmän.

Sosiaali- ja terveysministeriön budjetissa kysymyksiä herättää, että yleishyödyllisten yhteisöjen käyttöön tarkoitettuja RAY:n avustusrahoja käytettäisiin budjetin yleiskatteisille momenteille. Miten käy hyvinvointipalveluja tarjoaville ja RAY:n tukia saaville yleishyödyllisille toimijoille? Turvataanko niiden toiminnan jatkuvuus, on kysyttävä.

Muistutan mielenterveyslain uudistamisesta, joka sovittiin hallitusneuvotteluissa. Lain uudistustyö on saatava aidosti vauhtiin. Tätä ei saa unohtaa, etenkään kun kuntarakenneuudistus ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus nyt etenevät lupaavasti. Mielenterveyspalveluiden kehittäminen on äärimmäisen tärkeää hyvinvointipalveluiden kehittämiseksi ja kansalaisten tulo-, hyvinvointi- ja terveyserojen tasaamiseksi eli kaventamiseksi.

Kulttuuriakaan ei pidä unohtaa hyvinvoinnin tukijana. Saavutettavat kulttuuripalvelut ja kirjastot ovat henkireikiä ja osaltaan ehkäisevät syrjäytymistä. Kuntapuolella kuntien yhteisen vero-osuuden kohdentaminen kunnille on tärkeää tässä vaikeassa taloustilanteessa koko Suomessa.

Arvoisa puhemies! Poliisille jyvitetyt määrärahat pitää kohdentaa kenttätoimintaan kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi. Kotouttamiseen pitää myös panostaa, jos halutaan välttyä isoilta sosiaalisilta ongelmilta lähivuosina.

Sitten puolustuspolitiikkaan. Puolustusvoimien toimintaa joudutaan supistamaan, mikä vaikeuttaa esimerkiksi reserviläisten koulutuksen olemassaoloa ja harjoituksia. Asevelvollisten koulutuksen laadusta ei pidä tinkiä kehyskaudella. On muistettava, että sodan ajan joukkojen suorituskyvyn avaintekijöitä ovat riittävä koulutus ja asianmukainen varustus. Kehyspäätöksen myötä Suomen osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan laskee historiallisen alhaiselle tasolle. Kehyksen yli mahdollisesti menevät tarpeet on katettava lisätalousarviolla.

Yleisesti hallituksen talouspoliittinen linja ja sen toteutus ovat olosuhteisiin nähden onnistuneita. Samalla kuitenkin haastetta riittää. Kotimaisen talouden lisäksi euroalueen tilanteeseen täytyy saada uskottava ja kestävä ratkaisu, jotta Suomen talouden kasvu voidaan turvata.




Juankosken vappupuhe 2012
Hyvät juankoskelaiset, arvoisa vappuväki,

Eduskuntakautta on nyt takana vuosi, johon on kuulunut haastavia päätöksiä. Valtiontalous on kuitenkin olosuhteisiin nähden hyvällä pohjalla, säästöjä on saatu sovittua ja on aika suunnata katse tulevaan. Meneillään on useita tärkeitä hankkeita, joista etenkin kuntien tilanne koskettaa ihmisiä eri puolilla Suomea.

Julkisuudessa on kovasti keskusteltu keskuskunnan ja ympärillä olevien kuntien suhteista ja parhaista ratkaisutavoista. Usein keskusteluissa painotetaan keskuskunnan tilannetta. Sinänsä ihan hyvä, mutta reuna-alueet jäävät vähemmälle huomiolle.

Jos jollain alueella vain ryhdytään vahvistamaan keskuskuntaa, kun halutaan torjua reikäleipämallia, vaarana voikin olla suurempi jako keskus- ja reunakuntien välillä.

Tarvitaan enemmän keskustelua siitä näkökulmasta, kuinka asiat kokonaisuutena järjestyvät ja kenen vastuulla reuna-alueiden asiat ovat.

Valtiovallalle täytyy antaa selkeää viestiä, että jos tehdään kuntamuutoksia ja reuna-alueet uhkaavat jäädä oman onnensa nojaan, pitää peli pysäyttää ja miettiä asiaa kaikkien kuntien kannalta.

Esimerkiksi Pohjois-Savossa Kuopio mieluilee reuna-alueita ympärillään, mutta miten tasapuolisesti? Valtio huolehtikoon, että ennen kuin syntyy leipä ja kova reunat –tilanne, asioista on pystyttävä sopimaan.

Hyvät kuulijat,

Kuntauudistukseen liitetyissä virkamieskartoissa Juankoski on ollut esillä Kuopioon ja lähikuntiin yhdistettynä.

Kyseessä ei ole ollut lopullinen malli, vaan selvitysalue, jossa työssäkäyntiä, asiointia ja saavutettavuutta tarkastellaan suhteessa asukkaiden arkeen ja elinpiiriin. On ajateltu, että tarvittaessa kuntaliitos auttaisi alueen elinkeinojen kehittämistä ja vahvistaisi kilpailukykyä.

Arvioiden mukaan toteutuessaan uusi kunta olisi Itä-Suomen suurin ja väestörakenteeltaan elinvoimaisin. Tavoitteena on, että laaja väestöpohja, ikärakenne ja vankempi talous turvaisivat edellytykset palvelujen järjestämiselle.

Mikä on Juankosken oma tahto? Syksyllä valittavalla valtuustolla on suuri vastuu tulevaisuudesta. Kaiken paineen keskellä on muistettava, että palvelujen edellytyksistä pitää huolehtia, olipa tekemisen tapa mikä hyväänsä.

Hyvät kuulijat,

Kuntarakenneuudistus yksinään ei riitä, vaan ennen kaikkea rinnalle tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden rakennemuutos. Asia on vielä isompi kuin kuntauudistus. Julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto kantaa päävastuun palveluiden järjestämisestä jatkossakin.

Hyvä hoito kaikille toteutuu vain sosiaalisesti, taloudellisesti ja alueellisesti tasa-arvoisen terveydenhuollon avulla. Palvelujen järjestämisvastuu, tuottaminen ja palveluun tarvittavat rahat on yhdistettävä samaan, toimivan väestöpohjan kuntaan tai alueeseen.

On muistettava, että sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat valtaosan kuntien palveluista, myös rahoituksen kannalta. Siksi kuntarakenneuudistusta ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta on valmisteltava yhtä jalkaa ja tasavertaisesti.

Tehokkaat ja oikeudenmukaisesti toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat välttämätön ehto aidosti toimintakykyisille kunnille.

Etenkin suurten ikäluokkien ikääntyessä on huolehdittava, että kunnalla riittää voimavaroja huolehtia kaikenikäisistä asukkaistaan. On tarjottava hyvät olot kaikille, pienimmästä vanhimpaan.

Hyvä Juankosken vappuväki, hyvät toverit, toivotan hyvää vappua!


Siilinjärven vappupuhe 2012
Hyvät Siilinjärveläiset! Hyvää vappua.

Eduskuntakautta on nyt takana vuosi, johon on kuulunut haastavia päätöksiä. Etenkin kehysneuvottelujen myötä valtiontalous on kuitenkin olosuhteisiin nähden hyvällä pohjalla, säästöjä on saatu sovittua ja on aika suunnata katse tulevaan. Meneillään on useita tärkeitä hankkeita.

Ensimmäisenä näistä kuntauudistus. Kaikilla keinoin pitää varmistaa että kuntalaisilla on mahdollisimman hyvin toimivat palvelut kuten terveyspalvelut, opetus, ja että rakenteita pystytään uudistamaan pysyviä tuloksia tuovasti.

Demokraattisessa kunnassa alueensa asioihin pitää voida vaikuttaa. Tarvitaan pitkäjänteistä yhteistyötä toisten näkemyksiä kunnioittaen, valmiutta ottaa oppia. On huomattava virheitä, jotka tullut tehtyä ja pystyttävä korjaamaan. On huolehdittava, että ihmiset pärjäävät ja tulevat toimeen keskenään. Yhden pahan asian korjaamiseen tarvitaan 10 myönteistä, jotta kuittaantuu, jos sittenkään.

Etenkin kun on tulossa isoja muutoksia, on varottava, ettei loukata tai anneta väärää todistusta lähimmäisistä. Vaaditaan paljon myös medialta: isoja asioita pitää esitellä neutraalisti ja pystyä uutisten kautta tuomaan faktatietoa, jonka pohjalta ihmiset voivat muokata omaa ajatteluaan terveeseen, myönteiseen suuntaan.

Erityisesti tämä on mielessä kun puhun Siilin torilla: Siilinjärvellä on haasteellinen paikka kuntauudistuksessa, myös palvelurakenteen näkökulmasta. Täytyy onnistua vähintään yhtä hyvin kuin tänä päivänä palveluiden määrässä ja laadussa, jotta voisi sanoa perustellusti, että Siilinjärvi pärjää itsenäisenä kuntana.

Elinvoimainen kunta tarvitsee riittävästi väestöä, työpaikkoja ja verotuloja, jotta sillä on taloudelliset edellytykset järjestää peruspalvelut asukkailleen. Lisäksi toimiva kunta muodostuu toimivista työssäkäynti- ja asiointialueista.

Kuntauudistukseen liitetyissä virkamieskartoissa Siilinjärveäkin on tarkasteltu Kuopioon ja lähikuntiin yhdistettynä. Pohjois-Savoon visioitu kunta olisi Itä-Suomen suurin.

Kyseessä ei ole ollut lopullinen malli, vaan selvitysalue, jossa tarkastellaan työssäkäynti- ja asiointialueita ja saavutettavuutta. Asukkaiden arjen ja elinpiirin on oltava lähtökohtana.

Taustalla on ollut ajatus, että suurempi alue kokoaisi yhteen elinkeinojen kehittämistä ja vahvistaisi kilpailukykyä. Väestöpohja, ikärakenne ja vankka talous turvaisivat edellytykset palvelujen järjestämiselle.

Hyvät kuulijat,

Uskon vakaasti, että Siilinjärvi pärjää loistavasti myös itsenäisenä kuntana.

Tarvitaan kuitenkin sisäistä muutosta. On haettava uusia toimintamalleja, jos joudutaan satsaamaan enemmän rahaa. Ikääntyvien kannalta uusi vanhuspalvelulaki luo velvoitteita kunnille. Kuten julkisuudessa on kerrottu, laajasta pohjatyöstä huolimatta vielä ei tiedetä sisältöä tarkkaan.

Moni vanhuspalvelutoimija kaipaa selkeämpiä velvoittavuuksia, vastapuolella taas katsotaan, että luonnos velvoittaa jo tarpeeksi ja pelätään kustannuksia. Nyt lakiluonnokseen on kirjattu perälauta, jossa tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriö voi asetuksella määrätä tarkemmin henkilöstömitoituksesta. Lain tavoite on hyvä.

Meidän ikäihmisille tarjolla on oltava vähintään yhtä laadukkaita palveluja kuin tähän asti, vaikka ikääntyneiden määrä kasvaa.

Palveluiden menojen kasvaminen pitää ottaa huomioon, samalla kun varmistamme vanhempiemme ja isovanhempiemme hyvän hoidon ja arvokkaan loppuelämän.

Hyvät kuulijat,

Sitten vanhuksista lapsiin. Lastensuojelu on toinen ajatuksia herättävä. Olen monelta taholta saanut viestiä, että Siilinjärvellä asiat toimivat hyvin, mutta perhe-elämässä on usein paljon haasteita. Tarvitaan ammatillista mukana kulkemista ja lasten saattamista kasvussa. Lapsiperheet tarvitsevat apua arjen askareiden hoitamiseen ja tässä meillä on parantamista.

On isoja kouluja, paljon koululaisia, opiskelijoita, mikä tuo haasteita koulujärjestelmään. Jatkossakin on huolehdittava opettajien riittävyydestä ja ammattitaidosta. Erityisesti on huolehdittava, että sopivat ja riittävän pienet luokkakoot toteutuvat, jotta kaikille lapsille mahdollistuu koulunkäynti ja kaikki saavat sen tuen, jota tarvitsevat.

Arvoisat kuulijat,

Lopuksi kunnista alueelliselle tasolle. Lähiaikojen suurena mullistuksena etenkin puolustusvoimauudistus on puhuttanut eduskunnassa. Uudistuksessa on tapahtunut paljon asioita, jotka ovat tietylle alueelle vaikeita ja haasteellisia. Erityisesti Pohjois-Karjala ja Keski-Suomi tarvitsevat apua.

Siilinjärvellä voidaan olla hyvällä mielellä, että toiminta ja tärkeät työpaikat Rissalassa säilyvät.

Mutta Kuopion ja Itä-Suomen osalta jatkuu taistelu hovioikeuden puolesta: Itä-Suomen hovioikeudelle Kuopio olisi taloudellisesti ja oikeudenhoidollisesti järkevin sijainti. Tämä on monelta taholta todettu.

Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytyksiin kuuluu, että eri puolilla Suomea on oltava kohtuullinen pääsy oikeuteen ilman suuria matkustuskustannuksia ja vaivaa. Tähän Kuopio ilman muuta käy Kouvolaa paremmin.

Hyvät kuulijat,

Myös erilaisten paikallisten uudistushankkeiden alla pitää muistaa vaatia laajempaakin alueellisen tasa-arvon toteutumista. Itäsuomalaisina meidän kannattaa vetää yhtä köyttä ja avoimesti hakea uusia yhteistyömahdollisuuksia. Yhteinen vaalipiiri Pohjois-Karjalan kanssa tiivistää yhteistyötä.

Hyvät siilinjärveläiset, hyvät toverit, hyvää vappua kaikille!



Pohjois-Savon demarinaiset
Piirikokous 14.4.2012

Hyvät piirikokousedustajat,

Kehyspäätöksen avulla hallitus hillitsee valtiontalouden velkaantumiskehitystä.

SDP sai torjuttua ylisuuret sopeutustoimet ja varmistettua, että pysyvistä sopeutustoimista yli puolet tehdään veronkorotuksina, ei menoleikkauksina.

Solidaarisuusvero sekä suurimpien eläkkeiden ja suurten perintöjen veronkiristys ovat merkittäviä hallituksen sopimia hankkeita.

Kehyksen kaksi tärkeintä oikeudenmukaisuusasiaa ovat, ettei kehys kasvata tuloeroja eikä hankaloita pienituloisten arkea.

Perusturvaan ei kosketa vaikeasta taloustilanteesta huolimatta.

Arvonlisäveron korotusta pienituloisimmille pehmennetään, eikä sosiaaliturvaa leikata.

Hallitus tarttuu rakenteellisen työttömyyden vähentämiseen ja parantaa työnteon kannusteita useilla uusilla toimenpiteillä.

Työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tuloista poistetaan. Tämä on monille perheille merkittävää, onhan riippuvuus puolison tuloista ollut yksi lapsiperheköyhyyttä lisäävä tekijä.

Nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan vuodesta 2013 alkaen.

Hyvät kuulijat,

Muina yksittäisinä esimerkkeinä voisi mainita, että poliisien pidemmän aikavälin resurssit turvataan lisäämällä määrärahoja kehyskaudella ja käynnistämällä poliisihallintorakenteen uudistus.

Asuntopolitiikassa tuetaan etenkin erityisryhmien asunto-olojen kehittämistä ja kasvualueiden vuokra-asuntorakentamista. Tärkeänä toimena jatketaan valtakunnallista kosteus- ja hometalkoot -ohjelmaa.

Sitten kunnista.

Väestön ikääntymisen myötä kuntatalouteen kohdistuvat menopaineet edelleen kasvavat. Kuntien ja kuntayhtymien talouden vakaus edellyttää tiukkaa menokuria. Kuntauudistuksella on erittäin tärkeä rooli tasa-arvoisten palvelujen turvaamiseksi.

Kunnille yhteisövero-osuus on tärkeä rahoitusväline.

Hyvät kuulijat,

Sovittu kehys on tärkeä Suomen talouden vakaudelle. Euroalueen tapahtumat osoittavat, kuinka paljon julkisen talouden tila vaikuttaa maan asemaan markkinoilla. Ylivelkaantuneella taloudella hirveä osuus tulevasta talouskasvusta menee velanhoitokustannuksiin, ei tuottavaan toimintaan.

Ylivelkaantumisen estämiseksi Suomen pitää pitkäjänteisesti harjoittaa pitkän aikavälin parempaan talouskasvuun tähtäävää talouspolitiikkaa. Tämä onnistuu vain työllisyysasteen nostolla ja kestävyysvajeen kuromisen kautta.


Eduskunta 29.3.2012
Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Afganistanin tilanteesta ja Suomen kokonaistuesta Afganistanille, ml. sotilaallinen kriisinhallinta

Tuula Väätäinen /sd: Arvoisa puhemies! Kannamme huolta turvallisuustilanteen kehityksestä Afganistanissa niin paikallisten kuin operaatioon osallistuvien joukkojen kannalta, mutta osana kansainvälistä yhteisöä operaatiossa mukanaolo on perusteltua.

Ihmisoikeuksien ja humanitaaristen arvojen tukeminen ohjaa Suomen osallistumista. Tänä vuonna Suomen Isaf-joukkoja vähennetään kotiuttamalla 50 sotilasta.

Vähennyksen myötä sotilaallisen kriisinhallinnan painotus siirtyy kohti paikallisten turvallisuusjoukkojen koulutus- ja neuvontatoimintaa. On ollut Suomenkin etujen mukaista olla mukana torjumassa maan suistumista talibanien aikaisiin oloihin. Ilman kansainvälisen yhteisön vaikutusta Afganistan olisi todennäköisimmin suistunut kansainvälisten terrorijärjestöjen tukialueeksi. Maan omien viranomaisten voimavarat eivät olisi riittäneet olojen vakauttamiseen.

Operaatiolla on tärkeä rooli kansainvälisen huumekaupan rajoittamisessa. Maassa tuotetaan jopa 90 prosenttia maailman oopiumista, ja jo tästä syystä on tärkeää tukea maaseudun elinkeinoja sekä torjua huumerikollisuutta ja salakuljetusta. Huumeviljely on saatava kitkettyä, maaseudun elinkeinoja on tuettava paikallisen ruuantuotannon elvyttämiseksi. Viime vuoden lopussa Suomi panosti Afganistanin lasten aliravitsemuksen torjumiseen kaksinkertaistamalla ruoka-apunsa YK:n Maailman ruokaohjelman kautta.

Arvoisa puhemies! SDP tukee Afganistan-operaation asteittaista muuttamista jälleenrakentamista tukevaksi siviilioperaatioksi. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomen painopiste siirtyy asteittain kehitysyhteistyöhön, siviilikriisinhallintaan ja koulutukseen. Näihin panostaminen luo paikallisille edellytyksiä yhteiskunnalliseen vakauteen ja parempaan toimeentuloon. Erityisesti naisten aseman parantamiseen ja tyttöjen kouluttamiseen on panostettava. SDP on edellyttänyt kaikkien käynnissä olevien operaatioiden vaikuttavuuden arviointia säännöllisesti. Rauhanvälityksen on korostuttava.

Puolustusvaliokunnan lausunnossa edellytetään, että hallitus informoi eduskuntaa puolivuosittain kriisinhallintakatsausten yhteydessä ja muutenkin tarvittaessa, jos tehdään suunnitelmia osallistua Isaf-seuraajaoperaatioon suomalaisjoukoin. Afgaanien omaa vastuuta tulee lisätä vähitellen, jotta turvallisuusvastuu voi siirtyä heidän omille viranomaisilleen vuoteen 2014 mennessä. Sotilaallinen lähtö ei kuitenkaan voi tarkoittaa kansainvälisen yhteisön tuen loppumista, jotta tilanteen heikentyminen voidaan estää.

Arvoisa puhemies! Suomalaisten joukkojen kannalta tärkeään asiaan eli joukkojen omaan hyvinvointiin: Kirjasimme puolustusvaliokunnassa lausuntoon, että sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä toimivien ammattisotilaiden ja reserviläisten fyysiseen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota.

Jo tehdyt parannukset ovat oikean suuntaisia, mutta jatkuvat kehittämistoimet ovat tarpeen, koskien etenkin rotaatiokoulutukseen liittyvää ennalta ehkäisevää työtä ja palveluksen jälkeen tapahtuvaa tilanteiden purkua ja jälkiseurantaa. Operaatioiden aikana kohdattujen vaaratilanteiden purkuun on löydyttävä riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö, ja tarvittaessa tukea on pystyttävä antamaan myös kotimaasta käsin. Palveluksen jälkeinen tuki, kuten esimerkiksi vakuutusturva- ja korvauskäytännöt, vaatii kehittämistä.

Viime lokakuussa aloitti sotilastapaturma-asioita käsittelevä neuvottelukunta, joka kokoaa yhteen monialaista asiantuntemusta sotilastapaturma-asioiden erityispiirteistä. Tätä kautta on mahdollista kehittää eri tahojen yhteistyötä. Neuvottelukunnassa on parhaillaan työn alla esitys sotilastapaturmalain muuttamiseksi, ja ehdotuksia on tarkoitus hyödyntää sosiaali- ja terveysministeriön alaisessa säädösvalmistelussa. Hanke on erittäin tarpeellinen. Monialaisen yhteistyön avulla uudistuksesta toivottavasti saadaan mahdollisimman toimiva ja tähän päivään sopiva.

Arvoisa puhemies! Tänä päivänä on puhuttu paljon tyttöjen asemasta ja heidän asemansa parantamisesta, mutta psykoterapeuttina sanoisin, että ei unohdeta myöskään pieniä poikia, koska tosiasia on, että äitien, sisarten, tätien, naapurin tätien kovat kohtalot vaikuttavat myös näitten pienten poikien psyykkeeseen, tavallaan siihen maailmankatsomukseen ja -näkemykseen, ja siinä mielessä koko afgaanikansa, sekä tytöt että pojat, tarvitsee tätä yhteiskunnallista tukea eri puolilta maailmaa, jotta he voisivat rakentaa paremman tulevaisuuden omien ja tulevien lastensa elämään.


Eduskunta 29.2.2012

Välikysymys puolustusvoimien uudistamissuunnitelmasta

Tuula Väätäinen /sd (ryhmäpuheenvuoro): 
Arvoisa puhemies! Puolustusvoimauudistuksessa yleinen asevelvollisuus, alueellinen puolustus ja sotilaallinen liittoutumattomuus säilyvät. Muutoksia ei tule Puolustusvoimille laissa määriteltyihin tehtäviin; valtion sotilaallinen puolustaminen, muiden viranomaisten tukeminen sekä osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan säilyvät.

Uudistuksen keskeisenä perusteena on sopeuttaa Puolustusvoimat pieneneviin ikäluokkiin ja talouden raameihin. Vaikka ikäluokat tulevaisuudessa näyttäisivät kasvavan, on vaikea arvioida, kuinka suurella osalla asevelvollisista on valmiudet suorittaa asepalvelusta kokonaisuudessaan.

Nykyisellä rakenteella puolustusmenoja jouduttaisiin lisäämään tulevaisuudessa noin sadalla miljoonalla eurolla. On tärkeää siirtää voimavaroja tyhjistä tiloista ja nykyisestä henkilöstörakenteesta koulutustoiminnan turvaaviin toimintamäärärahoihin.

Kertausharjoitusten väliaikaiseen vähentämiseen sen sijaan sisältyy riski, että väliin jäävät vuodet heikentävät reserviläisten valmiutta ja maanpuolustustahtoa. Meillä ei ole varaa menettää osaavaa ja motivoitunutta reserviä, ja siksi on perusteltua pohtia vielä kertaalleen, löytyisikö taloudellisia resursseja lieventää uudistusta tältä osin.

Uudistuksen peruslähtökohta on maanpuolustuksellinen. Puolustusvoimien asiantuntemusta ei ole siltä osin syytä epäillä. Mutta alueellista näkökulmaa ei tässäkään uudistuksessa voi sivuuttaa. Tätä tarkastelua ei ole tehty riittävästi, eikä Puolustusvoimilta voidakaan edellyttää tämän alan erityisosaamista.

Erityisen raskaita omille alueilleen ovat esimerkiksi Kontiolahden, Keuruun ja Kauhavan joukkojen lakkauttamiset. Suurista työpaikkamenetyksistä kärsivillä seuduilla on täysi oikeus vaatia, että valtio osoittaa näille paikkakunnille todellista kompensaatiota työllistämisen ja muiden aluepoliittisten toimien muodossa. Ja valtiovallan on velvollisuus näin myös tehdä.

Sosialidemokraatit ovat toistuvasti vaatineet rakennemuutoksien yhteydessä, että aluepoliittinen kokonaiskuva on pidettävä kirkkaana mielessä. Uudistuksia ei pidä ministeriöissä tehdä ja valmistella toisistaan irrallaan. On huolehdittava, ettei tietylle alueelle osu kohtuutonta rasitusta yhdellä kertaa. Ilman aitoa sektoriministeriöiden välistä koordinaatiota valtion toimenpiteet voivat osua samaan alueeseen kohtalokkain seurauksin.

Ja tässä minä toivon, hyvät ministerit, että teette vähän enemmän yhteistyötä jatkossa: ette siirtele palikoita omassa nurkassa, vaan teette ne siirrot yhdessä, jolloinka vaikutukset ovat vähäisemmät ja vähemmän vahingoittavat alueitten osalta.

Arvoisa puhemies! Vaikka uudistus on maanpuolustuksellisesta näkökulmasta harkittu, pitää suhtautua erittäin vakavasti siihen, että rakennemuutoksen seurauksena ihmiset menettävät työpaikkansa. Sosialidemokraatit korostavat, että muutoksessa valtion tulee toimia hyvän työnantajan periaatteen mukaisesti ja muutenkin tehdä kaikkensa ihmisten uudelleen työllistymisen eteen. On hyvä, että työministeri Ihalainen on välittömästi tarttunut toimeen ja ottanut esille äkillisen rakennemuutoksen toimintamallien käyttämisen. Viranomaisyhteistyön osalta on huolehdittava tukitoimien ohjaamisesta myös niille toimialoille, joilla Puolustusvoimien osallistuminen heikkenee.

On todettava, että suurilta kuulostavista ja tuntuvista henkilöstöleikkauksista huolimatta leikkaukset painottuvat valtaosin muihin kuin henkilöstömenoihin.

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimauudistusta on valmisteltu poikkeuksellisen vähäisessä julkisessa tarkastelussa. Kansanedustajista kootun parlamentaarisen kontaktiryhmän jäsenilläkin on ollut vaikeuksia saada tietoa. Salaisuussäännökset ovat ymmärrettäviä, kun keskustellaan valtiollisen puolustuksen kulmakivistä. On kuitenkin kysyttävä, onko esimerkiksi varuskuntaverkon suunnittelu salaiseksi julistettavaa turvallisuuspoliittista tietoa. Mentiinkö tässä jo hätävarjelun liioittelun puolelle?

Suomi on länsimainen oikeusvaltio, jossa toimitaan järjestäytyneesti, ja poliittiset päättäjät tarvitsevat oikea-aikaista tietoa demokraattisten päätöksiensä tueksi. Pidämme välttämättömänä, että tämän kokoluokan uudistuksia valmistellaan jatkossa avoimemmin ja laajemmin myös alue- ja yhteiskuntapoliittisten vaikutusten osalta.

Välikysymyskeskustelun käsittely mediassa mm.:

MTV3 online

Demari

Verkkouutiset

Savon Sanomat