Puheet 2011

 

Kirjoitettu versio löytyy vain osasta puheita. Tässä joitain tilaisuuksia ja puheita. Pohjois-Savon Demarit keräävät vuosittain kattavamman luettelon Pohjois-Savossa olleista tilaisuuksista.  

 

Eduskunnassa pidettyjä puheenvuoroja löydät eduskunnan sivuilta

 

Valtiopäivien ulkopuolisia puhetilaisuuksia:

10.12.2011 Laitisten maatilamyymälä-luomukanalan avajaiset, kansanedustajan avajaissanat, Siilinjärvi.

11.11.2011 Turvallisuuspolitiikan juhlaseminaari, Suomen puolustus ja puolustusvoimauudistus -paneeli, MPKK, Helsinki.

Tilaisuuden ohjelma Kadettikunnan sivuilla

3.11.2011 Kadotetut nuoret, Mielenterveysviikko, Kuopio. Puhe alla

22.10.2011 Pohjois-Savon Demarinaiset 70 vuotta, Kuopio.

23.9.2011 KYS Nuorisopsykiatrian juhlapuhe, Kuopio. Puhe alla

11.8.2011 Kansanedustajan tervehdys, Maaningan eläkkeensaajat, Maaninka

15.7.2011 Terveydenhuollon uudistus, pakkomuutos vai mahdollisuus -paneeli, SuomiAreena, Pori

2.7.2011 Puhe Tervo-päivillä, Tervo

6.6.2011 Iskolan avajaiset

25.5.2011 Mummot mutkittelee ja vaarit eivät väistele -keskustelutilaisuus, Stoa, Helsinki. Tilaisuuden avauspuhe vanhusten turvallisuudesta. Puhe alla

1.5.2011 Vappupuheita, Tuusniemi, Siilinjärvi ja Pielavesi. Teema: vaikutusmahdollisuudet ja muutospolitiikan oikeudenmukaisuus 

Puhetiedote luettavissa tästä.

16.4.2011 Tervonuoret aktiivisiksi –hanke, Tervo

13.4.2011 Tuula Väätäisen (sd) ja Seppo Kääriäisen (kesk) Savolaiset vallan kammareissa –yhteisseminaari, Kuopio

13.4.2011 JHL Karttula -vierailu, Karttula

7.4.2011 Pielaveden eläkkeensaajat -vierailu, Pielavesi

7.4.2011 Maaningan eläkkeensaajat -vierailu, Maaninka

6.4.2011 Siilinjärven eläkkeensaajat -vierailu, Siilinjärvi

31.3.2011 Köyhyys ja lapsiperheet –paneeli, Petonen, Kuopio

30.3.2011 Liikeliiton eläkkeensaajat -vierailu, Leppävirta

29.3.2011 Tuula Väätäisen (sd) ja Elsi Kataisen (kesk) Oikeus palveluihin -yhteisseminaari, Kuopio

29.3.2011 OAJ:n koulutuspaneeli, Kuopio

27.3.2011 Kansanedustajan tervehdys CP-liiton liittokokouksessa, Kuopio

24.3.2011 Kuopion lääketieteen opiskelijat -vierailu, Kuopio

23.3.2011 Iisalmen Kuurojen kerho -vierailu, Iisalmi

22.3.2011 Kansalaistapaaminen, Kunnantalo, Lapinlahti

20.3.2011 Lotta Svärd, Kuopion musiikkikeskus, Kuopio

18.3.2011 Nuorten seminaari, ViaDia, Kuopio

16.3.2011 Eläkejärjestöjen yhteinen vaalipaneeli, Keitele

14.3.2011 Rotary-klubin vaalipaneeli, Siilinjärvi

10.3.2011 Mediuutisten vaalipaneeli, Helsinki

7.3.2011 Kansalaisjärjestöpaneeli, Kuopio

3.3.2011 Alustus Eduskunnan naisverkoston Ihmisyys myytävänä –tilaisuudessa, Helsinki. Puhe alla

21.2.2011 Tuusniemen eläkkeensaajat, Tuusniemi

21.2.2011 Iisalmen eläkkeensaajat, Iisalmi

16.2.2011 Aktiivinen kunta –seminaari, Helsinki:

Visio 2020 -ohjelman käynnistysseminaari. "Liikunta poliittisen päätöksentekijän näkökulmasta."

Puheen esityskalvot ladattavissa Kuntoliikuntaliiton sivuilta.

14.2.2011 STTK:n toimihenkilöiden vaalipaneeli, Helsinki

14.2.2011 Aktiivinen kunta –seminaari, Siilinjärvi

4.2.2011 EU arjessa: Hyvinvointi-Euroopan haasteet -tilaisuus, Kuopio. "EU:n toimet sosiaali- ja hyvinvointipolitiikassa eduskunnan näkökulmasta."

Tilaisuuden ohjelma Eurooppatiedotuksen sivuilla

31.1.2011 EK:n keskustelutilaisuus vaaleista, Kuopio


Joulukuu 2011

Pääluokittainen budjettikäsittely
Otteita keskustelusta, lisää puheenvuoroja eduskunnan sivuilla

Pääluokka 25
Oikeusministeriön hallinnonala

Tuula Väätäinen /sd: Arvoisa puhemies! Valiokunta ja sen jaosto on aivan oikein ottanut kantaa Rikosseuraamuslaitoksen tilanteeseen ja tulevaisuuteen. Tässä on tullut esille keskustelussa Pelson vankila, mutta myös Pyhäselän vankilan, suljetun vankilan henkilökunta Pohjois-Karjalasta on ottanut yhteyttä. He ovat huolissaan vankeinhoidosta, heidän omista työpaikoistaan ja tulevaisuudesta. Tosiasiahan on, että vankeja hoidetaan ylipaikoilla. Vankien hoito ja tämä rikosseuraamusaika on muuttunut yhä haasteellisemmaksi henkilökunnalle. Henkilökunta tekee ylitöitä ja on väsynyttä, ja sairauspoissaololuvut ovat aika korkeita.

Eli kysyn nyt, minkälaisia suunnitelmia näitten vankiloitten osalta tulevaisuudessa on, koska itse jotenkin ajattelen, että on vaikeaa löytää perusteluja sille, että suljetussa vankilassa olevat vangit voisivat hyvin runsaslukuisesti siirtyä esimerkiksi pantaseurantaan johtuen ihan siitä, että heidän rikoksensa tai sitten heidän henkilökohtainen tilanteensa on niin hankala.

Toisaalta sitten paljusellit: Niistä Suomi on saanut jatkuvasti toistuvia huomautuksia, ja nyt ainakaan valiokunnan mietinnössä ei sanota sanaakaan paljusellien tilanteesta. Mitä siellä on nyt sitten tapahtumassa, ja koska me pääsemme niistä eroon?

Pääluokka 26
Sisäasiainministeriön hallinnonala

Tuula Väätäinen /sd: Arvoisa herra puhemies! Valiokunta vahvistaa Vähemmistövaltuutetun toimistoa antamalla rahaa tiedottajan ja toimialasihteerin virkoihin. Poliisin toimintaa halutaan tukea. Siksi valiokunta lisää rahaa poliisin kenttätoimintaan ja terrorismin torjuntaan.

Ministeri Räsänen äsken vastauspuheenvuorossaan sanoi, että poliisien tehtäviä täytyy myös tulevaisuudessa arvioida, onko siellä sellaisia tehtäviä, joita voisi jättää tekemättä tai siirtää jollekin toiselle. Ja tässä yhteydessä haluan vain nyt muistuttaa sitä, että silloin, kun tehtäviä eri toimialoilta siirretään toiselle, niin täytyy muistaa, että ei niitä tehtäviä ilman henkilökuntaa ja rahaa tehdä siellä muuallakaan. Hyvin useinhan on ollut keskustelua päihdeasiakkaiden kuljetuksesta ja sen siirtämisestä terveydenhuoltoalan henkilöstölle, ja niin kuin tiedämme, niin siitä ollaan tasan kahta eri mieltä. Itse ajattelen, että päihdepotilaiden tai asiakkaiden kuljetus ei kuulu terveydenhuoltoalan henkilöstölle.

Rajavartiolaitos on toiminut esimerkillisesti. Hallintoa on kevennetty olemassa olevien vaatimusten mukaisesti, jopa niin tehokkaasti, että näyttää siltä, että osassa toiminnassa alkaa olla häiriöitä, ja sen takia on syytä lisätä voimavaroja etenkin Itärajan kasvavamman liikenteen vuoksi. Valiokunta edellyttää, että viranomaisyhteistyössä keskeinen Tullin rooli ja resurssin riittävyys on selvitettävä.

Maahanmuuttovirasto on yksi keskeisiä tehtäviä, ja siinä tehtävänä on pyrkiä käsittelemään tulleet hakemukset nopeasti ja purkaa syntynyt hakemusruuhka. Arvioitu hakemusten väheneminen auttanee tässä tehtävässä tulevaisuudessa, mutta tosiasia on, että ruuhkautuneet hakemuspinot ja täyttyvät vastaanottokeskukset ovat pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden arkea ja tulevaa kotoutusta hankaloittavia tekijöitä. Siksi tätä toimintaa on syytä tehostaa ja nopeuttaa ilman, että käsittelyn ja toiminnan laatu heikkenee.

Lopuksi, arvoisa puhemies, olen samaa mieltä edustaja Timo Korhosen kanssa siitä, että Senaatti-kiinteistöjen toimintaa on syytä tarkastella ja erityisesti katsoa näiden kohonneiden vuokrien perusteita ja syitä, koska monella hallinnonalalla vuokrat tuntuvat olevan kestämätön tilanne tulevaisuudessa.

Pääluokka 27
Puolustusministeriön hallinnonala

Tuula Väätäinen /sd: Arvoisa herra puhemies! Vuonna 2012 painopisteenä on hallitusohjelman mukainen laaja puolustusvoimauudistus, joka toteutetaan vuosina 2011 – 2015 ja jolla vastataan 2020-luvun vaatimuksiin. Uudistus perustuu pitkän tähtäimen tarpeeseen. Kuten tänään on todettu, ikäluokat lähitulevaisuudessa pienenevät, kustannukset nousevat ja materiaali vanhenee. Uudistusta käsiteltiin jo vuoden 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä. Taloudellisen tilanteen vuoksi toteuttamisaikataulua on jouduttu nopeuttamaan. Säästöt näkyvät vasta 2016, joten sopeuttamistoimet on aloitettava heti.

Uudistuksen aikanakin on tärkeä varmistaa Suomen puolustuskyky ja toimiva varusmiespalvelus. Reservin kertausharjoitusten vähentämisellä pystytään jonkun verran estämään varusmiesten harjoitusten supistamista, vaikkei sielläkään supistuksilta vältytä. Valiokunta pitää perusteltuna, että reservin vähäiset kertausharjoitukset kohdistetaan lähinnä avaintehtäviin. Samalla pitää turvata maanpuolustusjärjestöjen toimintaresurssit. Puolustusvoimien johtamis- ja aluevalvontakyvystä sekä toimintavalmiudesta taas ei voida tinkiä.

Vähennykset kohdistuvat myös materiaalihankintoihin. Valiokunta pitää tärkeänä, että vähennyskohteita harkittaessa kotimaisen puolustusteollisuuden tuotanto huomioidaan mahdollisuuksien mukaan, jotta varmistetaan pitkän aikavälin huoltovarmuus.

Puolustusvoimauudistus on toteutettava täysimääräisesti vuoteen 2016 mennessä. Uudistuksessa pitää noudattaa periaatetta, että materiaaliin, henkilöstöön ja toimintaan kuhunkin käytetään noin kolmannes. Pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä on pidettävä kiinni ja pidettävä sitä yllä.

Arvoisa puhemies! Vuonna 2010 Maanpuolustuskoulutusyhdistys toteutti yhteensä 63 000 puolustusvuorokautta. Kaksi kolmasosaa on reserviläisille suunnattua ja kolmannes kaikille kansalaisille avointa koulutusta. Valiokunta korostaa, että maanpuolustusjärjestöt voivat ylläpitää sodan ajan edellyttämiä tietoja ja taitoja. Vapaaehtoisharjoituksilla voidaan ainakin osittain korvata Puolustusvoimien kertausharjoitusten supistamista. Vapaaehtoinen maanpuolustus on tärkeää myös yhteiskunnan turvallisuuden lisääjänä ja maanpuolustustaidon ylläpitäjänä. Pienelläkin taloudellisella panostuksella on mahdollista saada huomattavia tuloksia aikaan. Siksi valiokunta lisäsi momentille 150 000 euroa Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle.

Tänä päivänä on keskusteltu salissa myös hyvin paljon Puolustusvoimien terveydenhuollosta. Itse haluaisin nostaa psykososiaalisen työn merkityksen meidän Puolustusvoimissa niin henkilöstön kuin asevelvollisten osalta. Tosiasia on, että kuraattoritoiminta ja psykososiaalinen työ Puolustusvoimissa on tällä hetkellä vielä pienimuotoista. Siihen tarvittaisiin lisää resursseja, ehkä vielä, voisiko sanoa, paremmin koulutettua henkilökuntaa, jotta pystyttäisiin ottamaan vastaan sekä kantahenkilökunnan että varusmiesten tarpeet nimenomaan silloin, kun on kyse psyykkisistä ja sosiaalisista vaikeuksista tai ongelmista.

Nythän on niin, että meidän Puolustusvoimat on aika suljettu laitos tai yksikkö, mikä tarkoittaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon osalta sitä, että työ tehdään hyvin suljetusti varuskuntien sisällä, jolloinka silloin, kun asevelvollinen tai kantahenkilökunta tarvitsee vaativampaa, esimerkiksi psykiatrista, hoitoa, tämä hoito joudutaan suorittamaan varuskunnan ulkopuolella. Mikä asevelvollisen osalta tarkoittaa usein sitä, että asevelvollisuus keskeytyy ja näin ollen yhteys asevelvollisuuspaikkaan katoaa lyhyemmäksi tai pidemmäksi ajaksi riippuen siitä, kuinka vakava tämä asianomaisen ihmisen hoidon tarve on. Siinä mielessä toivoisin, että Puolustusvoimissa tulevaisuudessa kiinnitettäisiin voimakkaasti huomiota psykososiaalisen työn merkitykseen, laatuun ja saatavuuteen myös Puolustusvoimien ja varuskuntien sisällä.

Pääluokka 33
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala

Tuula Väätäinen /sd: Arvoisa puhemies! Kunta- ja terveysjaosto varmisti Ensi- ja turvakotien liiton jo 13 vuotta jatkuneen hoitotyön päihdeäitien parissa sillä, että rahoitus järjestyi, ja ensi vuonna toiminta voi jatkua edelleen. Tulevaisuudessa tämä tilanne ei voi enää toimia tällä tavalla. Joka syksy on hoitokodeissa ja -laitoksissa vaikea tilanne, koska ei tiedetä, mistä rahoitus tulee.

Kysynkin ministeri Risikolta: onko teillä tarkempaa tietoa nyt Raha-automaattiyhdistyksen kanssa keskustelusta, millä tavalla ensi vuoden rahoitus nimenomaan päihdeäitien hoidon osalta järjestetään? Ja pienenä huomiona se, että päihdeäitien hoitoyksiköissä pääosa on huumeista riippuvaisia äitejä tällä hetkellä, ja alkoholiriippuvaiset äidit ikään kuin vartoavat hoitopaikkoja.

Minunkin täytyy sanoa, että en usko valtionosuuksien korvamerkinnän ratkaisevan terveydenhuollon rahoitusongelmaa enkä myöskään saatavuutta, vaan meidän täytyy rakenteisiin puuttua ja saada sinne myös ehkä lisää rahoitusta tulevaisuudessa.

Pääluokka 35
Ympäristöministeriön hallinnonala

Tuula Väätäinen /sd: Arvoisa puhemies! Suomessa on oikeus vapaasti liikkua ja valita asuinkuntansa, tosin sitä ohjaa kyllä aika pitkälle opiskelupaikat ja työpaikat. Siinä mielessä tämä vuokra-asuntojen tarve kasautuu suurempiin kaupunkeihin ja keskuksiin, eikä siinä ole kyse mistään keskittämisestä, vaan yksinkertaisesti ihmiset valitsevat asumisensa eri elämäntarpeittensa näkökulmasta. Tulevaisuudessa lähdetään siitä, että vuokra-asunnot olisivat halvempia, ja lähinnä uudet vuokra-asunnot.

Minkälainen aikataulu nyt näyttäisi olevan sillä, että näitä halvempia vuokra-asuntoja olisi todella tarjolla? Ja mitä tapahtuu sitten siinä tilanteessa, että on olemassa uusia vuokra-asuntoja, joissa on kohtuuhintainen vuokra, mutta myös samanaikaisesti vanhaa kantaa, jotka sitten taas ovat kalliimpia johtuen siitä, että rakennuskustannukset ovat aikoinaan olleet kalliimmat? Millä tavalla näitä asioita jotenkin yhteen sovitetaan, ja kuinka nopeasti tämä vuokra-asuntopuute on korjaantumassa?

Pääluokka 35
Ympäristöministeriön hallinnonala

Tuula Väätäinen /sd: Arvoisa puhemies! Tässä keskusteltiin siitä, miten eri ministeriöt voisivat lyödä kättä toistensa kanssa. Kun ympäristöministeriöllä on ollut selkeä, keskeinen osuus suomalaisen ympäristönsuojelun ja yhteistyön näkökulmasta ympäri maailmaa, niin katson, että missään tapauksessa ei voi olla tilanne sellainen, että ympäristöministeriö lakkautuu.

Kautta aikojen on ollut vallalla sellainen keskustelu, että maataloutta puolustavat henkilöt ovat nähneet ympäristöministeriön toiminnan hankaloittavana asiana heidän näkökulmastaan, ja se on kyllä sellainen asia, jota täytyy varoa, että nämä kaksi ministeriötä ikään kuin olisivat toistensa tonteilla. Täytyy ajatella niin, että nämä kaksi ministeriötä tekevät tulevaisuudessa entistä enemmän yhteistyötä ja hakevat yhteisiä näkemyksiä ja tukevat toinen toisiaan, mutta ehdottomasti me tarvitsemme oman ympäristöministeriön.



7.12.2011 Eduskunta
LJL 1/2011: Lepäämässä oleva ehdotus valmiuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Tuula Väätäinen /sd:  Arvoisa herra puhemies! Valmiuslain tarkoituksena on antaa viranomaiselle tarvittavia toimivaltuuksia sota-aikana ja sotaa alemmissa poikkeusoloissa. Poikkeusolojen aikana lailla turvataan väestön toimeentulo, toimiva talous ja maamme alueellinen koskemattomuus sekä itsenäisyys. Lisäksi lailla pidetään yllä oikeusjärjestystä sekä perus- ja ihmisoikeuksia.

Sodan aikana voimassa on myös puolustustilalaki, jonka määräykset ohittavat sota-aikana valmiuslain. Tämä pitää muistaa, kun ajatellaan toimivaltuuksia.

Uudessa valmiuslaissa poikkeusolojen määritelmää vähän laajennetaan nykyaikaisen laajan turvallisuuden periaatteen mukaisesti. Puolustusvaliokunta painottaa, että lain soveltamisalaksi yhä rajataan vain erityisen vakavat kriisit, jotka koskevat koko kansakuntaa tai valtaosaa siitä ja vaikuttavat koko yhteiskunnan toimintaan.

Valmiuslaissa korostetaan suhteellisuus- ja välttämättömyysperiaatetta. Lakia tulee soveltaa ainoastaan, ellei määritelty poikkeustilanne ole hallittavissa viranomaisten normaaleilla toimivaltuuksilla. Viranomaisista puhuttaessa pitääkin muistuttaa, että parhaillaan on käynnissä monia julkisia viranomaisia koskevia uudistushankkeita, ja uudistuksia suunniteltaessa poikkeusoloihin on varauduttava hallinnon eri tasoilla.

Arvoisa puhemies! Aiemmat valmiuslait on otettu käyttöön presidentin asetuksella. Tämä on vastannut Suomen kulttuurista perinnettä ja perustuslakia. Presidentin aseman Puolustusvoimien ylipäällikkönä ja valtion päämiehenä on nähty ulottuvan suoraan niin sotatilaa koskevaan puolustustilalakiin kuin alempia poikkeusoloja koskevaan valmiuslakiinkin.

Tähän liittyen perustuslain 80 §:n 1 momentissa todetaan, että asetusten antajana on pääsääntöisesti valtioneuvosto eli hallitus. Tasavallan presidentti on asetuksen antaja tapauksissa, jotka liittyvät presidentin erilaisiin toimivaltuuksiin tai asemaan valtion päämiehenä.

Presidentti on yhä Puolustusvoimien ylipäällikkö ja hänellä on useita Puolustusvoimiin liittyviä tehtäviä. Useimmat valmiuslaissa määritellyt poikkeusolot eivät kuitenkaan liity sotavoimiin.

Erityisen merkittävä rooli tasavallan presidentillä on nykyään ulkopolitiikassa. Ulkopolitiikkaan liittyvien poikkeusolojen toteaminen hoituneekin luontevasti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän ministerivaliokunnan ja presidentin kokouksissa eli vakiintuneella tasavallan presidentin ja valtioneuvoston yhteistyöfoorumilla.

Muilta osin valmiuslain toimivaltuudet kuuluvat nykyään paljolti valtioneuvostolle, joten niiden käyttöönotto valtioneuvoston asetuksella on perusteltua. Presidentin konsultoiminen poikkeusolojen määrittelyssä on silloinkin tarpeen.

Arvoisa puhemies! Kuten aiemminkin valmiuslain käsittelyssä, korostamme, että poikkeusvaltuuksien käyttöönotto edellyttää aina perusteellista harkintaa ja laajaa yhteisymmärrystä. Kansan valitsemaa presidenttiä ei ole syytä ohittaa silloin, kun kansakuntaa kohtaa vakava kriisi.

Presidentin konsultoiminen poikkeusoloista tarkoittaa, että kolme keskeistä valtioelintä, valtioneuvosto, presidentti ja eduskunta, osallistuvat poikkeusolojen toteamiseen ja vakavien kansallisten kriisien torjumiseen. Hallituksen tulee arvioida poikkeuslakien käyttö uuden perustuslain vaatimusten mukaisesti.

 

Helsingin Sanomat International Edition 8.12.2011:

"Parliament passes law on readiness for emergency situations"


 

3.11.

Kadotetut nuoret

Hyvät kuulijat,

Nyt aion puhua ihan omiani silläkin uhalla että voitte olla eri mieltä kanssani. Mutta aloitan kuitenkin parilla faktalla.

Suomalaiset nuoret pärjäävät keskimäärin hyvin koulussa. Usein kiitellyt Pisa-tuloksemme ovat kansainvälisesti tarkasteltuna vaikuttavia, mutta miten lapset ja nuoret voivat henkisesti?

Unicefin tutkimuksissa kouluviihtyvyydestä (esim. 2009) on todettu, että Suomessa lapset viihtyvät huonosti etenkin yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia mittaavissa tutkimuksissa.

Nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä sekä monimuotoiset tukipalvelut että hallitusohjelmaan kirjattu nuorten yhteiskuntatakuu ja mielekkään tekemisen löytäminen jokaiselle nuorelle ovat tärkeässä roolissa. Vaikka hallituksen kirjaus yhteiskuntatakuusta toteutuisi se ei vielä riitä. Lasten ja nuorten avuksi on ehdittävä paljon aikaisemmin.

Syrjäytyvien nuorten yhteinen osa tässä yhteiskunnassa on joukkoon kuulumattomuus, huonot kotiolot, koulukiusaaminen ja aikuisten ymmärtämättömyys. Joku näistä tai pahimmassa tapauksessa kaikki yhdessä ovat suistamassa osaa nuorista pois yhteisöstä, pois elämästä.

Niin tavallinen on tarina siitä, että lapsi/nuori kuulee päivästä toiseen itseensä kohdistuvaa kritiikkiä jonka lomaan ei juuri mahdu myönteistä viestiä. Olemme kuulleet lukemattomia tarinoita, joissa jo aikuistuneet ihmiset kertoo, että elämä oli helvettiä mutta oli se naapurin täti, koulun siivooja tai joku muu yksittäinen ihminen joka ymmärsi ja kuunteli minua ja vain sen turvin selviydyin kaiken kauheuden keskellä.

Valitettavasti läheskään kaikilla ahdingossa olevalla lapsella ja nuorella ei ole tuota oljenkortta käytettävissä. Yhteiskunta on muuttunut yhä avoimemmaksi, jonka hyvä puoli on se, että monet epäkohdat paljastuvat ja niihin on mahdollista puuttua mutta samalla sama avoimuus koituu monen kohtaloksi sillä paha ja vahingoittaminen leviää kulovalkean tavoin ihmisten ja erityisesti nuorten keskuudessa.

Esimerkiksi koulukiusaaminen ei pysähdy koulun portille vaan tulee kotiin ja vapaa-aikaan netin ja kännykkä viestien välityksellä.

Entäs me aikuiset. Olisiko meillä parannettavaa suhtautumisessa lapsiin. Huonosti kohdellut lapset kohtaavat valitettavasti huonoa kohtelua joka puolelta. Lapset ja nuoret, jotka tarvitsevat tavallista enemmän ohjausta joutuvat melkein poikkeuksetta jatkuvan kielteisen palautteen, kritiikin kohteeksi.

He kohtaavat kotona, päiväkodissa, koulussa, kaveripiirissä ja asuinyhteisössä toistuvaa kielteistä palautetta. Myönteisten palautteiden määrä on niin pieni että ne välittömästi hukkuu kielteisen vyöryn alle. Jos te jokainen pysähdytte miettimään, jotakin tuttua lasta tai nuorta, joka on saanut otsaansa merkin, ei mahdu normaaliin viitekehykseen, niin huomaatte että ette tekään selviäsi vahingoittumatta, niin kielteisessä valossa.

Otetaanpa esimerkki. Villellä on vaikeuksia asettua illalla nukkumaan, vanhemmat hermostuvat, uhkailevat karkkipäivän pois ottamisella, korottavat ääntään ja lopulta huutavat paukauttavat oven kiinni ja karjuvat perään ole nyt siellä pimeässä että opit.  Aamulla on herääminen vaikeaa, paha mieli illasta, aamupuuro ei maita ja sama ripitys ja uhkailu jatkuu, ole sitten syömättä. Päiväkodissa vanhempien aiheuttama paha mieli purkautuu toisen lapsen tönimiseen. Päiväkodin hoitotäti suuttuu ja pistää Ville toiseen huoneeseen yksin miettimään.

Villen äiti tulee hakemaan päiväkodista. Hoitaja kertoo miten Ville oli ollut tuhma toiselle lapselle. Tästä äiti moittii Villeä koko matkan kotiin ja uhkaa arestilla, kavereiden kanssa et tänään leiki. Villen isä tulee kotiin ja äiti kertoo mitä päiväkodissa oli tapahtunut. Ville isä perheenpäänä ja äidin sanattomana pyyntönä ottaa Villen luokille ja pitää uuden saarnan ja ilmoittaa miten on pettynyt Villeen. Illalla Villeä ei taaskaan nukuta, on paha mieli, vanhemmat ei tätä huomaa, vaan alkaa sama uhkailu ja painostaminen kuin edellisenä iltana ja niin tilanne jatkuu seuraavan päivänä päiväkodissa.

Tämä sama ketju on usein koululaisten kohdalla. Erotuksena vain se, että viesti koulusta tulee sähköisesti, jääden sinne koulun tietoverkkoon pysyvästi vaikka asiat saataisiin sovittua. Niinpä ne koulun aikuiset joilla on oikeus lukea sähköisiä merkintöjä saavat lapsesta sen kuvan mikä sinne on kirjoitettu ja muodostavat useimmiten käsityksensä sen mukaan.

Kun katsoo niiden lasten ja nuorten elämän kuvausta, joilla on vaikeuksia elämässään, niin on surullisen tavallista, että heistä on sanottu ja kirjattu satoja kilometrejä kielteisiä huomioita ja merkintöjä, ja vain muutama senttimetri myönteistä palautetta. Kysyn onko sellaisen palautteen ympäröimänä edes mahdollista kasvaa ja kehittyä pärjääväksi ja itseään rakastavaksi ihmiseksi.

Viime vuosina on televisiossa ollut ja on useita ohjelmia, jotka erilaisten kilpailujen ja haastattelujen kautta rankeeraa ja ulosheittää ihmisiä joukkoon kuulumattomina. Näissä ohjelmissa säännönmukaisesti ulosheitettävät ihmiset nolataan ja mitätöidään osaamattomina. Ohjelmissa näytetään miten kipeästi tällainen erottelu satuttaa myös aikuisia ihmisiä.

Samalla tavalla ja ehkä vielä kipeimmin joukosta erottamiset koskee lapsiin ja nuoriin. Kipeämmäksi tilanteen tekee, että siihen usein liittyy tavalla tai toisella julkinen nolaaminen.

Ei, ei meillä ole varaa heittää hukkaan 20 000 nuorta. Kaikki keinot on otettava käyttöön, mutta ihan aluksi on vanhempien, päiväkotien- ja koulujen aikuisten, kaikkien jotka kohtaavat lapsia ja nuoria on muutettava suhtautumista. Psykologi Marjatta Eskelinen opetti meitä nuorempia perheterapeutteja ja sanoi, muistakaa että ihminen kasvaa ja kehittyy myönteisyyden kautta, ihminen tarvitsee kaksitoista hyvää, että yksi paha kuittaantuu. 

Poikani Roopen opettaja kirjoitti, että armollisuus on usein unohdettu asia. Rakkauden ja rajojen antaminen yhtä aikaa ei ole helppoa, mutta mahdollista sen on. Siinä meillä haastetta, jokaiseen arkeen, lasten- ja nuorten kanssa.

 


23.9.2011

KYS nuorisopsykiatrian juhlapuhe

Arvoisat nuorisopsykiatrian juhlaan osallistujat,

Huoli nuorten hyvinvoinnista on yhteinen ja yhdessä on löydettävä keinot auttaa erityisesti niitä nuoria joiden elämässä on vaikeuksia. Ilman nuoria, jotka pystyvät osallistumaan yhteiskunnan toimintaan, ei yhteiskunta kerta kaikkiaan pysy pystyssä.

Yhteiskunnan on varmistettava, että yhä uudet nuorten sukupolvet selviävät koulusta työelämään, jaksavat perustaa perheen, pääsevät tekemään itselleen mielekkäitä asioita. 

Kannustamisesta ja huolenpidosta huolimatta aina vastaan tulee ongelmia. Sitä ei voi välttää. Jotkut uupuvat varhain, jotkut syrjäytyvät elämän kolhujen seurauksena.

Peruskouluvaiheessa nuoria on mahdollista tavoittaa kouluista. Tarjoamalla terveydenhuoltoa ja moniammatillisen oppilashuollon palveluita varhaisessa vaiheessa vältytään suuremmilta vahingoilta.

Antamalla myönteistä palautetta aina, kun se on mahdollista, vahvistetaan parhaiten omanarvon tuntoa. Kannustamalla harrastuksiin ja perustamalla oppilaskuntia nuorten aktiivisuuden rohkaisemiseksi lisätään nuorten osallistumista. Kansalaisjärjestöille ja muille yhteiskunnallisille liikkeille pitää antaa mahdollisuudet tulla kouluihin esittelemään toimintaansa.

Lasten ja nuorten työelämään tutustumisen mahdollisuuksia on lisättävä jo alakoulussa. Paikalliset yrittäjät ja työnantajat on toivotettava tervetulleiksi kouluille, jotta nuorille syntyy mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ajatuksia siitä mitä tahtoisi isona tehdä ja mitä aineita olisi erityisesti syytä opiskella. Omien lahjakkuuksien tai taipumusten huomaaminen ei aina ole helppoa ja siksi siihen tarvitaan ulkopuolisia herätteitä. 

Hyvät kuulijat,
 
Nuoren psyykkiset ongelmat ja niihin liittyvä syrjään jääminen monista asioista on uhka kansanterveydelle ja kansantaloudelle. Tämän voi todeta katsomalla Kelan tilastoja eläköitymisestä ja sairauspäivärahoista 16-34-vuotiaiden kohdalla.

Vuonna 2009 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi päivittäin viisi nuorta mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Viisi nuorta joka päivä.

Kuten tiedämme, ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ovat tärkeässä asemassa. On tärkeää tukea, hoitaa ja kuntouttaa nuoria ja heidän vanhempiaan, kun nuorella on vaikeuksia aikuiseksi kasvamisessa. Nuorista huolehtiminen kuuluu meille kaikille perheille, kouluille, harrastejärjestöille, nuorisotyölle asuinyhteisölle, Kukaan tai mikään ei voi vetäytyä vastuustaan.

Vanhempien kasvatustyötä sekä yhteistyötä kodin ja koulun välillä täytyy tukea. Eikä yhteistyö saa olla pelkästään netin välityksellä tapahtuvaa kirjeenvaihtoa, kirjeenvaihtoa joka liian usein muuttuu kielteisten asioiden kirjaamiseen sen sijaan, että nuorista muodostuisi kokonainen kuva, jonka perusteella voitaisiin antaa tarvittava tuki.

Hallitusohjelmassa luvataan panostaa kodin ja koulun yhteistyöhön. Luvataan myös kehittää opiskelijahuoltoa yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

Nähdään, että moniammatillinen oppilashuolto ennaltaehkäisee lasten ja nuorten syrjäytymistä kaikilla koulutusasteilla. Erityis- ja tukiopetuksen riittävä tarjontakin luvataan turvata. Tässä riittää varmasti työsarkaa.

Hallitusohjelman yksi keskeisistä lupauksista on toteuttaa nuorten yhteiskuntatakuu. Mikä tarkoittaa, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi tai toimettomaksi joutumisesta. Etsivä nuorisotyö luvataan ulottaa koko maahan. Nuoret on haettava keskuuteemme ja osaksi yhteiskuntaa.

Yhteiskuntatakuun toteuttamisessa on muistettava mielenterveyden häiriöistä kärsivät nuoret. Nuoret, jotka tarvitsevat monenlaista apua ja tukea löytääkseen paikkansa ja saadakseen terveytensä takaisin

Mielenterveysongelmiin on puututtava varhaisessa vaiheessa. Hallitusohjelmassa luvataan kehittää mielenterveyspalvelujen saatavuutta ja erityisesti lisäämällä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja uudistamalla mielenterveyslakia.

Suunnitelmana on jatkaa mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisohjelman (Mieli) toimeenpanoa ja Masto-hanketta, joka tähtää masennuksen ehkäisyyn ja masennuksesta aiheutuvan työkyvyttömyyden vähentämiseen. Osatyökykyisten työssä jatkamista ja työhön pääsyä on tuettava.

Monialaisen kuntoutuksen – johon kuuluu ammatillinen, sosiaalinen, lääkinnällinen – asiakaslähtöisyyttä pitää parantaa. Hallitusohjelmassa luvataan selkiyttää kuntoutuksen järjestämis- ja rahoitusvastuita ja kuntoutusprosessia kuntoutujan näkökulmasta.

Monialaisesta kuntoutuksesta laaditaan selvitys. Hyviä päämääriä. Selvitysten jatkeeksi tarvitaan toimenpiteitä.

Kun kunnissa tehdään uusia ratkaisuja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä, tulisi aina myös sopia, miten järjestetään mielenterveyspalvelut. Alueellamme on tehty ratkaisuja kustannustehokkuuden nimissä, jolloin konsultin avulla on yhdistetty/erotettu palvelujärjestäjiä, purettu huostaanottopäätöksiä neuvottelematta hoitoketjun kaikkien osien kanssa. Tähän kaipaa keskitettyä suunnittelua ja ohjeistusta.

Hyvät kuulijat,

Kuten tiedämme, yhteiskunnan palvelujen lisäksi läheisten kuten vanhempien hyvinvointi ja jaksaminen vaikuttaa lapsiin. Lapsen edun on oltava ohjenuorana, kun suunnitellaan perheen ja työn yhteensovittamista tai varhaiskasvatuspalvelujen ja muiden peruspalvelujen yhteistyötä ja yhteensopivuutta.

Vanhemmille tarvitaan parisuhdeneuvontaa. Erosovitteluakin pitää kehittää lapsen edun vahvistamiseksi ja vanhemmuuden toteutumiseksi.

Hallitusneuvotteluissa sovittiin tehostaa toimia huostaanottojen vähentämiseksi. Lastensuojelussa painopistettä pitää siirtää ennalta ehkäisyyn, varhaisiin tukipalveluihin ja purkaa laitosvaltaisuutta. Lastensuojelussa tulee korostaa perhekeskeisyyttä ja edelleen kehittää perhehoitolainsäädäntöä, sekä lisätä turvakotipalveluja.

Hallitusohjelmassa luvataan paljon: lasten, nuorten ja perheiden palveluja kehitetään KASTE I -ohjelmassa luotujen hyvien käytäntöjen mukaisesti. Perhekeskustoimintaa laajennetaan. Lapsiperheiden kotipalveluja ja matalan kynnyksen palveluja kehitetään ja lisätään.

Voi sanoa että ymmärrystä ja tahtoa asioiden parempaan hoitamiseen on. Toivottavasti talouden reunaehdot eivät tule niin tiukoiksi, että yhdessä sovituista tavoitteista tarvitsisi luovuttaa.

Arvoisat kuulijat,

Pieni ja säästöön pyrkivä ratkaisu on joskus kaikkein kallein. Nuoren, jolla on vakavia ongelmia, tulee saada varhain riittävä nuorisopsykiatrinen tutkimus ja asianmukainen ja ammattitaitoinen hoito.

Perheen tilanne tulee kartoittaa ja järjestää perheelle sellaista tukea, että he jaksavat nuorensa kanssa ja pystyvät tulemaan mukaan nuoren hoitoon. Lievemmissä ongelmissa nuorta tulee auttaa omassa kasvuympäristössä käyttäen hyväksi esimerkiksi moniammatillista verkostoa ja vertaistukea.

Keskeisessä asemassa on hoitohenkilöstön ammattitaito ja jaksaminen. Tätä osaamista on tuettava. Niin nuorille kuin henkilöstöllekin on annettava tukea ja kehittymismahdollisuuksia, omien voimavarojen rajoissa.

Suomessa on osaava ja pitkälle kouluttautunut nuorisopsykiatrian henkilöstö. Lasten-, nuorten ja aikuistenpsykiatrian yhteistyötä on yhä tiivistettävä ja raja-aitoja madallettava.

Mielestäni on välttämätöntä että henkilöstöllä on osaamista koko ketjusta lapsista aikuisuuteen, jotta lapset, nuoret ja heidän perheensä saavat riittävän ymmärryksen ja hoidollisen osaamisen käyttöönsä.

Asiakkaan tehtävä ei ole tietää ja muistaa ja osata hakeutua oikeaan paikkaan vaan ammattilaisten täytyy osata heitä ohjata.

Olen ylpeä siitä, että olen voinut tehdä työtä monen tässäkin salissa istuvan kanssa. Tiedän, että olen saanut työlleni parasta psykiatrista osaamista ja tukea. Nyt yli kahdeksan vuotta kauempaa katseltuani voin sanoa, että arvostus mielenterveystyötä kohtaan on vain kasvanut.

Yhä useammin huomaan miettiväni miten ihmeessä psykiatrista hoitotyötä tekevät jaksavat. Joudumme olemaan toiveiden, pettymysten, huonojen ja hyvien kokemusten säiliönä. Tuota säiliötä täyttävät potilaat, heidän läheiset, me itse, meidän läheisemme ja koko yhteiskunta.

Vastaus jaksamiseen on meillä kaikilla omamme. Pitäkäämme huolta siitä että emme uuvu sillä ilman meitä moni joutuu taipumaan ja luopumaan paremman tulevaisuuden toivosta.

Olemme kolme vuotta sitten kansanedustaja Aila Paloniemen kanssa perustaneet Nuorten mielenterveyden tukiryhmän eduskuntaan, jonka tehtävänä on tuoda esille aiheeseen liittyviä tärkeitä asioita ja pitää yhteyttä alan asiantuntijoihin. Pyrimme vaikuttamaan valtion toimiin nuorten mielenterveyttä edistäen ja lisäämään koko eduskunnan tietoisuutta olemassa olevaan tilanteeseen.

Kiitos kun sain tulla, nähdä teidät ja päästä osallistumaan yhteiseen juhlaan.


 

25.5.2011

Mummot mutkittelee ja vaarit eivät väistele -keskustelutilaisuus

Kansanedustajan avauspuhe

Teema: Vanhusten turvallisuus

 

Arvoisat osallistujat,

Tervetuloa tilaisuuteen "Mummot mutkittelee ja vaarit eivät väistele". 

Lähestyn päivän aihetta neljällä tavalla.

*Lainsäädännön ja palvelujen järjestäminen suhteessa niiden tarpeeseen
*Vanhusjärjestöjen rooli
*Läheiset turvallisuutta edistävänä tai vähentävänä
*Henkilön itsensä kautta tuleva turvallisuus eli vanhuksen oma toiminta.
 

1. Lainsäädäntö ja palvelut

Tällä hetkellä vanhuksia koskevat asiat ovat eri lakien sisällä, siksi yhtenäinen vanhuspalvelulaki on tarpeen. STM ja Kuntaliitto ovat tehneet ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen, jossa on asetettu valtakunnalliset tavoitteet ikäihmisten palveluille, joiden pohjalta on hyvä rakentaa uutta vanhuspalvelulakia.

Vastuut ovat hajautuneet. Poliittisessa ohjauksessa sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee ja periaatteessa vastaa lain tasolla ikäihmisten palvelujen toimivuudesta, mutta kunnat järjestävät tai hankkivat ikäihmisten tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut. Kuntien taloudelliset ja poliittiset painotukset ohjaavat palveluiden saantia.

Erityisesti kuntien taloudellisesta tilanteesta johtuen vanhusten palvelut ovat hyvin eritasoisia eri hoitoyksiköissä ja eri kunnissa. Julkisten palveluiden lisäksi omaishoitajat ovat yhä keskeisempi osa vanhuspalvelutyössä ja siksi heidän taloudellinen, fyysinen ja henkinen jaksaminen on otettava vakavasti, tarvitaan omaishoitajalain uudistaminen ja omaishoidontuen maksatuksen siirto Kelalle.

Monenlaisen palvelutuotannon keskellä yksittäinen vanhus joutuu helposti pulaan. Siksi pidän tärkeänä, että julkiset vanhuspalvelut muodostavat pääosan vanhuspalveluista joita voidaan täydentää kunnan tekemillä ostopalveluilla yksityisiltä ja järjestöiltä.

Periaatteessa laatua valvovat Valvira ja Aluehallintovirastot, sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa. Valvonta resurssit ovat tällä hetkellä liian niukat, jonka vuoksi tarvitaan uudelleen organisointia ja resurssien lisäämistä.

 

2. Vanhusjärjestöt lisäävät vanhusten turvallisuutta

Eri eläke- ja vanhusjärjestöt lähtevät liikkeelle siitä, että ne tarjoavat ikäihmisille mahdollisuudet kuulua ryhmään, laajentaa elämänpiiriä ja osallistua toimintaan. Samalla järjestöt ajavat ikäihmisille tärkeiden asioiden toteutumista. Näin toimiessaan järjestöt tekevät arvokasta ennaltaehkäisevää työtä ikä-ihmisten parissa.

Järjestötoiminta voi olla myös repivää, ellei toiminnassa noudateta pelisääntöjä ja kun resurssitkin ovat rajalliset. Esim. ryhmään valikoiminen, pois sulkeminen, ja erottelu, kuka mihinkin kuuluu, ovat ilmiöitä, jotka nakertavat yksilöiden ja järjestöjen hyvinvointia.

Pidän tärkeänä että yhteiskunta tukee järjestöjä entistä voimallisemmin, jotta voidaan vahvistaa järjestöjen toimintaa. Näin voitaisiin ottaa huomioon ja mukaan mahdollisimman monentaustaisia ihmisiä ilman syrjiviä erotteluja.

 

3. Läheiset

Ihminen ei tule toimeen yksinään. Me tarvitsemme toinen tosiamme. Läheisten ja ystävien tuki on monessa tilanteessa se kantava oljenkorsi, jota pitkin voi kivuta takaisin kovalle alustalle.

Ei kuitenkaan ole harvinaista, että läheiset voivat olla pahanmielen ja ahdistuksen, jopa pelon lähteitä. Lähisuhdeväkivalta ja taloudellinen kiristäminen eivät ole vieraita ilmiöitä ikäihmisille. Myös vanhusten asioita käsittelevä henkilökunta voi syyllistyä tai mahdollistaa hoidettavien kaltoinkohtelua.

Ikääntyneet voivat nähdä perhe- ja lähisuhdeväkivallasta irrottautumisen vaikeaksi. Ollaan riippuvaisia tietyistä ihmissuhteista ja ehkä arvostetaan pysyviä ihmissuhteita siitä huolimatta että niistä koituu ongelmia.

Henkilökunnan ammattiosaamista ja toimintamalleja pitää kehittää, jotta kaltoinkohtelun ja väkivallan uhrit tunnistetaan, jotta vahingolliset ihmissuhteet saadaan korjattua.

Henkilökunnan rikostaustan selvittämiseen pitää olla mahdollisuus, josta onkin tehty alustava ehdotus oikeusministeriössä. Asian jatkovalmistelu tapahtuu sosiaali- ja terveysministeriössä.

 

4. Henkilön itsensä kautta tuleva turvallisuus

Itsestä huolenpitäminen on tärkeää kaikille. Terveellinen ruoka, riittävä liikunta ja lepo ovat ohjeita joita ei sovi laiminlyödä. Itseltään voi vaatia, mutta samalla pitää osata olla armollinen ja hyväksyä jos joka päivä ei kaikki mene suunnitelmien mukaan.

Vanhus voi myös omalla toiminnallaan heikentää omaa turvallisuuttaan. Jo vuosia vanhusten parissa toimineet ovat huomanneet, että päihteiden käyttö on lisääntymässä, samoin itsetuhoisuus. Elämäntavoissa voidaan ajautua haitallisiin malleihin, etenkin, jos kontaktit ulkomaailmaan ovat vähäiset. Kunnon heikentymistä ei välttämättä aina huomata.

Päihteiden ja itsetuhoisuuden taustalla voi olla psykososiaalisia riskitekijöitä: leskeytyminen, yksinäisyys, kuoleman pelko, tekemisen puute, sairauden aiheuttamat ahdistukset.

Vanhusten lääkkeiden liika- ja päihdekäytön lisääntyminen näkyy omavaltaisena lääkärin määräyksien ylittämisenä. Tarkoituksena ei usein ole päihdekäyttö, mutta monesti siihen ajaudutaan esim. elämäntilanteen kriisien myötä. (Matinlompolo 2006/ Kannisto)

Erityisesti alkoholin ja lääkkeiden yhteiskäyttö on ongelma, johon pitää kiinnittää huomiota. Ikääntyvät eivät myöskään kovin helposti itse hakeudu hoitoon, jos ajautuvat riippuvuuteen.

Suomen Mielenterveysseura on todennut ikääntyvien itsemurhille seuraavia syitä: yksinäisyys, turvattomuus, tarpeettomuus ja hylättyys, kuluttavat sairaudet ja masennus. Suurin osa näistä syistä on vältettävissä ja estettävissä kun vain ympäristö ja hoitojärjestelmät toimivat.

Ikääntyvän jatkuvana huolena voi olla, saako tarvitessaan apua ja tukea, ja millaista apu on. Lisäksi yleiset asenteet usein tuomitsevat ikääntyvät tehoyhteiskunnan kulueriksi ja tarpeettomiksi ihmisiksi. Tällaisia ikääntyneet eivät kuitenkaan ole.
Huolta palvelujen saatavuudesta pitää pystyä helpottamaan. Yksinäisiin vanhuksiin pitää saada yhteys.

 

Hyvät kuulijat,

Yhteenvetona voi todeta, että poliitikoilla ja vanhusten parissa työskentelevillä on monenlaista huomioitavaa:

Lainsäädännön ajankohtaisuudesta ja palvelujen järjestämisestä on huolehdittava.

Vanhusjärjestöjä on tuettava, järjestöjä joilla on tehtävää vanhusten turvallisuutta lisäävänä toimijana – etenkin, jos toiminta tavoittaa syrjäytymisuhan alla olevat vanhukset.

Omaisten ja läheisten mahdollisuuksien tukeminen, turvallisuutta edistävänä osana, ikäihmisten elämää.

Henkilön itsensä kautta tuleva elämänhallinta, vanhuksen oma toiminta.

Kaikki osa-alueet voivat rakentaa tai murentaa turvallisuutta. Yhdenkin puuttuminen voi rapauttaa tilanteen, mutta toisaalta muilla voidaan paikata yksilön turvallisuutta.

 

Arvoisat osallistujat,

Meillä kaikilla on henkilökohtaisia lenkkejä omiin vanhempiimme. Oma yhteys tiivistyy äidiltä saamiini ohjeisiin.

Äitini kuoli 2003 86-vuotiaana ja seuraavana juhannuksena olin taas tarttua puhelimeen soittaakseni hänelle. Olin vuosikymmeniä jokainen juhannus soittanut ja kysynyt, äiti Tuula täällä, mites se juhannusrieskan ohje olikaan.

Silloin en enää voinut soittaa vaan kaivoin ohjeen, jonka hän oli jossain vaiheessa pakottanut kirjoittamaan ylös, koska joskus hän ei olisi enää vastaamassa.

Ja mitä tuossa ohjeessa olikaan: litra piimää, 2-3 kourallista kauraryynejä, pikkusen suolaa ja iso nokare voita. Tarviiko tuota tarkempia ohjeita, omalle sovellukselle on aina annettava tilaa.


3.3.2011

Ihmisyys myytävänä -seminaari

SDP:n kansanedustajan puhe

 

Hyvät naisverkoston jäsenet, arvoisa seminaariyleisö,
Käsittelen ihmiskauppaa SDP:n näkökulmasta.

Ihmiskauppaan voi johtaa puute ja toive paremmasta elämästä sekä ahneiden halu hyötyä muiden kustannuksella.

Osa ihmiskaupan uhreista voi joutua rikoksen uhreiksi samoista syistä, kuin monet lähtevät vapaaehtoisiksi siirtolaisiksi: halutaan etsiä parempaa elämää ja toimeentuloa. Haavoittuvassa asemassa olevista haluavat jotkut sitten hyötyä.

Kuten kansallisen ihmisoikeusraportoijan raportissa vuodelta 2010 todetaan, ihmiskaupassa uhrien työvoimaa voidaan riistää saattamalla uhrit velkasuhteeseen tai hyötymällä uhrin velkaantuneisuudesta, maksamalla uhreille liian alhaista palkkaa, teettämällä heillä kohtuuttoman pitkiä työpäiviä ilman eri korvausta, laiminlyömällä heidän lomaoikeuksiaan ja asuttamalla heitä ala-arvoisissa olosuhteissa.

Ihmiskauppaa voi olla myös elinten ja kudosten kauppa taloudellisessa hyötymistarkoituksessa, tai pakkoavioliittoja, adoptiokauppaa ja velkavankeuteen saattamista.

Ihmiskaupan ja lievemmän riiston välinen raja voi olla häilyvä. Prostituoitu on alun perin voinut aloittaa hyväksikäytöksi paljastuneen työn vapaaehtoisesti. Muussa työelämässä esimerkiksi siirtotyöläiset ovat saattaneet aiemmin työllistyä samoille aloille ja jopa työpaikoille vain sen verran paremmin ehdoin, ettei toiminta ole täyttänyt ihmiskaupan kriteerejä. Kaikenlaiseen riistoon tulee puuttua.

SDP vaatii lisää resursseja valvontaan, jotta ihmiskauppaa voidaan ennaltaehkäistä nykyistä paremmin. Poliisin, tullin ja rajavartioston saumaton yhteistyö on tässä ratkaisevan tärkeää.

Osa ihmiskaupasta syntyy maan sisällä, joten pitää kehittää paikallisen tason tunnistamistoimia. Työmarkkinoiden ulkopuolisen ihmiskaupan estämiseen on myös keksittävä uusia väyliä. Ihmiskauppaan syyllistyneitä on rangaistava nykyistä ankarammin.

SDP näkee, että ammattiliitoilla on merkittävä rooli työrikosten torjumisessa sekä ihmiskaupan uhrien auttamisessa. Ammattiliitoille on annettava kanneoikeus, jotta Suomeen töihin tulevan ei tarvitse itse olla aktiivinen, mikäli väärinkäytöksiä ja työehtojen polkemista ilmenee. Tällä hetkellä ammattiliitto tarvitsee jokaiselta asianosaiselta valtakirjan kanteen nostamiseksi oikeudessa.

SDP on linjannut, että ihmiskaupparikoksen tunnusmerkistöä on tarkennettava siten, että haavoittuneessa tilanteessa olevan ihmisen hyväksikäyttöön työntekijänä voidaan tehokkaasti puuttua.

Euroopan unionin jäsenmaiden on yhteisillä toimilla pysäytettävä laiton siirtolaisuus ja taisteltava ihmiskauppaa vastaan. SDP kannattaa Euroopan unionin jäsenmaiden tiivistyvää yhteistyötä, jossa toimitaan aktiivisesti ihmiskauppaa harjoittavia verkostoja vastaan ja solmitaan yhteistyösopimuksia kolmansien maiden kanssa.

Laittomaan siirtolaisuuteen liittyy ihmiskaupan lisäksi muitakin ongelmia: ihmisiä voidaan kuljettaa hengenvaarallisesti ja esimerkiksi venepakolaiset voivat hukkua ennen määränpäähän pääsyä.

 

Arvoisa seminaariyleisö,

Hyväksikäyttäjiin kohdistuvien toimien lisäksi tarvitaan myös hyväksikäytetyiksi joutuvien auttamista. Mahdollisille uhreille on tarjottava tietoa heidän oikeuksistaan, kielellä, jota he varmasti ymmärtävät.

On puututtava taustalla vaikuttaviin tekijöihin. Haavoittuvassa asemassa olevien lisääntyminen lisää riskiä ongelmien syntymiseen. Ihmisten aseman kohentamiseen ja perusasioiden kunnossaoloon pitää panostaa.

Sosiaalisten verkostojen puute ja velkaantuminen voivat altistaa ihmiskaupan uhriksi joutumiselle. Alun perin vapaaehtoisestikin aloitettu työ- tai ihmissuhde voi muuttua hyväksikäytöksi, josta on vaikea omin avuin paeta.

Ihmiskaupan uhrit voivat pelätä yhteydenottoa viranomaisiin, joko saamiensa uhkauksien vuoksi tai huonojen kokemusten takia. Kuten kansallinen ihmisoikeusraportoija toteaa, uhrien oikeudet pitää taata ja jo epäilyn ihmiskaupasta pitää avata pääsy auttamisjärjestelmäämme. Uhrien tunnistamista pitää parantaa. Tähän mennessähän Suomessa on saatu esiin vain hyvin pieni määrä tapauksia, vaikka enemmänkin varmasti on.

Taloudellisen taantuman vaikutukset voivat näkyä ihmiskaupan ja siihen liittyvien hyväksikäyttöilmiöiden lisääntymisenä Suomessa. Samoin nousukaudella lisääntyvä ulkomaisen työvoiman tarve voi edistää hyväksikäyttöä. Esimerkiksi uusia kansallisuuksia tai ihmisryhmiä voi tulla mukaan prostituutio- ja paritustoimintaan, joko pitkäaikaisemmin tai lyhytkestoisesti maan rajat ylittävänä. Työelämässä hyväksikäytön riskiä voivat lisätä työnvälitysyritysten käyttäminen ja aliurakointi.

Pitää siis yrittää löytää keinoja, joilla ihmiskauppaa ja siihen liittyvää hyväksikäyttöä voidaan ehkäistä ja torjua nykyistä tehokkaammin.