Haastatteluja 2010 - 2013

Haastatteluja ja mediapuheita

 

Yle Savo 28.10.2013

Tuula Väätäinen Ylen Kansanedustajatentissä

Tuula Väätäinen ja Seppo Kääriäinen Yle Savon Kansanedustajatentissä 25.11.2013.

Haastattelu on kuunneltavissa Yle Areenassa.


Yle Savo 28.10.2013

Tuula Väätäinen Ylen Kansanedustajatentissä

Tuula Väätäinen ja Elsi Katainen Yle Savon Kansanedustajatentissä 28.10.2013.

Haastattelu on kuunneltavissa Yle Areenassa.


 

Yle Savo 7.10.2013

Tuula Väätäinen Ylen Kansanedustajatentissä

Tuula Väätäinen ja Markku Eestilä Yle Savon Kansanedustajatentissä 7.10.2013.

Haastattelu on kuunneltavissa Yle Areenassa.


Yle Savo 23.9.2013

Tuula Väätäinen Ylen Kansanedustajatentissä

Tuula Väätäinen ja Seppo Kääriäinen Yle Savon Kansanedustajatentissä 23.9.2013.

Haastattelu on kuunneltavissa Yle Areenassa.

 


Uutis-Jousi 25.8.2013
Törkyposti yllätti Tuula Väätäisen

Kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.) pitää kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen (ps.) blogisivullaan esittämää maahanmuutto- ja muslimikritiikkiä epäasiallisena.

Väätäinen kritisoi Hakkaraisen näkemyksiä omalla blogisivullaan ja sai välittömästi sähköpostiinsa runsaasti epäasiallista törkypostia.

”Sanankäänteet ovat melko kovat. Kyllähän näitä silloin tällöin tulee, mutta ei tämmöistä rypästä.”

Väätäinen toivoo asiallista keskustelua maahanmuutosta ja paikallispolitiikasta. Ja sitä hän toivoo myös kansanedustaja Hakkaraiselta.

”Kansanedustajat ovat sellaisella paikalla yhteiskunnassa, että heidän sanomisillaan on vaikutusta ihmisiin sekä hyvässä että pahassa”, Väätäinen sanoo.

”Meidän tehtävänä on lainsäätäjinä rakentaa tätä yhteiskuntaa hyvinvoivaksi ja turvalliseksi. Ja silloin pitää välttää sellaisia vastakkainasetteluja ja niin sanotusti tikun nenään nostamista. Vaan enemmänkin hakea sellaisia keinoja, joilla me monimuotoiset ihmiset voisimme pärjätä yhdessä.”

Väätäisen mielestä Perussuomalaisten johdon olisi nyt selkeästi kerrottava puolueensa kanta Hakkaraisen näkemyksistä.

”Olisi hämmästyttävää, jos tämä jäisi tähän heidän taholtaan.”

Juha Thitz


Iltalehti.fi 21.8.2013
SDP:n Väätäinen tyrmistynyt Hakkaraisen islam-kritiikistä

Tuula Väätäisen (sd.) mielestä Hakkaraisen islam- ja maahanmuuttokritiikkiä ei tule katsoa läpi sormien.

Kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.) on tyrmistynyt Teuvo Hakkaraisen tuoreesta islam- ja maahanmuuttokritiikistä. Väätäinen ihmettelee Pirkko Ruohonen-Lernerin (ps.) haluttomuutta linjata eduskuntaryhmässään käydyn keskustelun soveliaisuutta.

Väätäinen ei voi kuvitella, että demarien puheenjohtaja Jouni Backman kieltäytyisi arvioimasta edustajien kannanottoja yksityisajatteluun vedoten.

- Hakkaraisen muslimikritiikkiä ei pidä katsoa läpi sormien. "Muslimeja tulvii miljoonittain länteen kuin Troijan puuhevosessa, jossa nämä odottavat "maltillisina" kutsua jihadiin." Uskomatonta puhetta kansanedustajalta, Väätäinen toteaa tiedotteessa.

- Ulkoministeri Tuomiojaa Hakkarainen nimittelee imaamiksi. Melkoista yksityisajattelua, hän sanoo.

- Jos perussuomalaisissa on käytännössä täysin vapaat kädet maahanmuuttolinjauksissa, se on selkeästi kerrottava. Salonkikelpoisemmiksi kaunistellut yhteislausunnot voi silloin unohtaa, Väätäinen lataa.

Väätäinen muistuttaa, ettei kulttuurisen ja etnisen monimuotoisuuden kunnioittaminen poista velvoitetta toimia lakien ja asetusten mukaan.

- Jos lainsäädännössä nähdään ongelmia, keskityttäköön siihen rasistisen tölvinnän sijaan, hän peräänkuuluttaa.

Ilta-Sanomat uutisoi aiemmin, että myös RKP:n Haglund järkyttyi Hakkaraisen kirjoituksesta.

- Jonkun on jotain sanottava. Olen yllättynyt, kuinka vähän huomiota on herättänyt, että kansanedustaja kirjoittaa bloggauksen, joka on silkkaa rasismia, Haglund kommentoi lehdelle.

Lotta Kvist


Hämeen Kaiku 21.8.2013
SDP:n Väätäinen: Hakkaraisen islam-kritiikki ei ole yksityisajattelua

Kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.) on tyrmistynyt Teuvo Hakkaraisen (ps.) tuoreesta islam- ja maahanmuuttokritiikistä. Väätäinen ihmettelee Pirkko Ruohonen-Lernerin (ps.) haluttomuutta linjata eduskuntaryhmässään käydyn keskustelun soveliaisuutta.
 
Väätäinen ei voi kuvitella, että demarien Jouni Backman kieltäytyisi arvioimasta edustajien kannanottoja yksityisajatteluun vedoten.
 
- Hakkaraisen muslimikritiikkiä ei pidä katsoa läpi sormien. "Muslimeja tulvii miljoonittain länteen kuin Troijan puuhevosessa, jossa nämä odottavat "maltillisina" kutsua jihadiin." Uskomatonta puhetta kansanedustajalta.
 
- Ulkoministeri Tuomiojaa (sd.) Hakkarainen nimittelee imaamiksi. Melkoista yksityisajattelua.
 
Väätäinen vaatii, jos perussuomalaisissa on käytännössä täysin vapaat kädet maahanmuuttolinjauksissa, se on selkeästi kerrottava.
 
- Salonkikelpoisemmiksi kaunistellut yhteislausunnot voi silloin unohtaa.
 
Väätäinen muistuttaa, ettei kulttuurisen ja etnisen monimuotoisuuden kunnioittaminen poista velvoitetta toimia lakien ja asetusten mukaan.
 
- Jos lainsäädännössä nähdään ongelmia, keskityttäköön siihen rasistisen tölvinnän sijaan.

Hämeen Kaiku


Demari.fi 21.8.2013
Tuula Väätäinen Hakkaraisen kirjoittelusta: "Melkoista yksityisajattelua"

Tuula Väätäinen (sd.) on tyrmistynyt Teuvo Hakkaraisen tuoreesta islam- ja maahanmuuttokritiikistä tämän kotisivuilla. Väätäinen ihmettelee tiedotteessaan Pirkko Ruohonen-Lernerin (ps.) haluttomuutta linjata eduskuntaryhmässään käydyn keskustelun soveliaisuutta.

Väätäinen ei voi kuvitella, että SDP:n Jouni Backman (sd.) kieltäytyisi arvioimasta edustajien kannanottoja yksityisajatteluun vedoten.

- Hakkaraisen muslimikritiikkiä ei pidä katsoa läpi sormien. "Muslimeja tulvii miljoonittain länteen kuin Troijan puuhevosessa, jossa nämä odottavat "maltillisina" kutsua jihadiin." Uskomatonta puhetta kansanedustajalta, Väätäinen hämmästelee.

- Ulkoministeri (Erkki) Tuomiojaa Hakkarainen nimittelee imaamiksi. Melkoista yksityisajattelua.

- Jos perussuomalaisissa on käytännössä täysin vapaat kädet maahanmuuttolinjauksissa, se on selkeästi kerrottava. Salonkikelpoisemmiksi kaunistellut yhteislausunnot voi silloin unohtaa, Väätäinen lataa.

Väätäinen muistuttaa, ettei kulttuurisen ja etnisen monimuotoisuuden kunnioittaminen poista velvoitetta toimia lakien ja asetusten mukaan.

- Jos lainsäädännössä nähdään ongelmia, keskityttäköön siihen rasistisen tölvinnän sijaan.

Demari.fi 


Verkkouutiset 21.8.2013
"Teuvo Hakkaraisen muslimikritiikkiä ei pidä katsoa läpi sormien"

Kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.) on tyrmistynyt Teuvo Hakkaraisen (ps.) tuoreesta islam- ja maahanmuuttokritiikistä.

Väätäinen ihmettelee eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lernerin (ps.) haluttomuutta linjata eduskuntaryhmässään käydyn keskustelun soveliaisuutta.

- Hakkaraisen muslimikritiikkiä ei pidä katsoa läpi sormien. ”Muslimeja tulvii miljoonittain länteen kuin Troijan puuhevosessa, jossa nämä odottavat maltillisina kutsua jihadiin”. Uskomatonta puhetta kansanedustajalta, Väätäinen toteaa.

- Ulkoministeri Tuomiojaa Hakkarainen nimittelee imaamiksi. Melkoista yksityisajattelua, Väätäinen jatkaa.

Hän toteaa, että jos perussuomalaisissa on käytännössä täysin vapaat kädet maahanmuuttolinjauksissa, se on selkeästi kerrottava.

- Salonkikelpoisemmiksi kaunistellut yhteislausunnot voi silloin unohtaa, Väätäinen sanoo.

Ilkka Ahtokivi


Verkkouutiset 13.8.2013
SDP:n Väätäinen: Vahva hyvinvointivaltio säilytettävä rakenneuudistusten keskellä

Kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.) puolustaa hyvinvointivaltiota rakenneuudistusten keskellä.

Tuula Väätäisen mukaan hyvinvointivaltion periaate täytyy säilyttää rakenteellisia uudistuksia tehtäessä ja paikallistason toteutuksen on oltava mietittyä.

– Esimerkiksi sote- ja kuntauudistuksissa on myös pidettävä järki kädessä jo toimivien asioiden osalta. Valtion on tuettava kuntia siinä, että tietyt hyviksi todetut käytännöt säilyvät paikallistasolla. Näin toimiminen on parasta lasten ja nuorten tulevaisuuden turvaamista, Väätäinen muistuttaa.

Isojen reppujen ja pienten ihmisten virta on tänään ollut tiheä, kun osa noin 59 000 uudesta ensiluokkalaisesta pääsi aloittamaan yhden maailman parhaista kouluista.

– Näiden lasten opintie on meille mittaamattoman arvokas, mitä ei nyt vaikeina aikoinakaan saa unohtaa, Väätäinen painottaa.

Hän korostaa, että hyvinvointivaltio auttaa suomalaisia aina synnytyssairaalasta koulutuksen ja työelämän kautta vanhuuteen saakka. Hyvinvointivaltion perusta on ajatuksessa, jonka mukaan kykenevät auttavat heikompiaan ja kaikki osallistuvat talkoisiin.

Arno Rydman


Hämeen Kaiku 13.8.2013
SDP:n Väätäinen: Vahva hyvinvointivaltio säilytettävä

Kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.) puolustaa hyvinvointivaltiota rakenneuudistusten keskellä. Isojen reppujen ja pienten ihmisten virta on ollut tiheä, kun osa noin 59000 uudesta ensiluokkalaisesta pääsi aloittamaan yhden maailman parhaista kouluista tiistaina.

- Näiden lasten opintie on meille mittaamattoman arvokas, mitä ei nyt vaikeina aikoinakaan saa unohtaa.

Hyvinvointivaltio auttaa suomalaisia aina synnytyssairaalasta koulutuksen ja työelämän kautta vanhuuteen saakka. Hyvinvointivaltion perusta on ajatuksessa, jonka mukaan kykenevät auttavat heikompiaan ja kaikki osallistuvat talkoisiin.

Väätäisen mukaan hyvinvointivaltion periaate täytyy säilyttää rakenteellisia uudistuksia tehtäessä ja paikallistason toteutuksen on oltava mietittyä.

- Esimerkiksi sote- ja kuntauudistuksissa on myös pidettävä järki kädessä jo toimivien asioiden osalta. Valtion on tuettava kuntia siinä, että tietyt hyviksi todetut käytännöt säilyvät paikallistasolla. Näin toimiminen on parasta lasten ja nuorten tulevaisuuden turvaamista.

Hämeen Kaiku


Savon Sanomat 13.8.2013
Backman kummeksuu Niinistöä
Ryhmäkokous: Eduskuntaryhmän puheenjohtaja piikitteli, kuuluuko elvytys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan

Alaotsikko:
Toiveena sosiaalinen omatunto

Pohjois-Savon kansanedustajien mieleen jäi SDP:n puheenjohtajan, valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen puheesta Suomen taloudellisen tilanteen vakavuus.

- Itse haluaisin kiinnittää huomion siihen, että tulevat ratkaisut rokottaisivat kaikkein vähiten niitä, joilla menee huonosti, kansanedustaja Tuula Väätäinen sanoi.

Hän huomautti Urpilaisen sivunneen puheessaan sosiaalista omatuntoa.

- Minä toivon elinkeinoelämältä ihmisten pitämistä töissä, jos heitä ei ole aivan pakko lomauttaa. Näin yritykset ovat iskussa siihen, kun taloudellinen tilanne korjaantuu. Irtisanomisissa on riskinä, että spesiaalit yritykset eivät tarpeen tullen löydäkään tekijöitä. Porukka nimittäin etsii muita töitä tilalle.

Savon Sanomat


Verkkouutiset 2.8.2013
"Sosiaaliturvakurituksella ei koulutusta paranneta"

Kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.) torjuu Opettajien ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisen eriarvoistavan ehdotuksen sosiaaliturvan kytkemisestä toisen asteen tutkinnon suorittamiseen.

- OAJ:n ehdotus on irrallaan tosielämästä. Nuorten toimeentuloeroja ei pidä kärjistää jatko-opintoihin pääsyn perusteella. Etenkin tilanteessa, jossa monet nuoret jäävät vaille koulutuspaikkaa, tukiin puuttumisella ei korjata opinnoista sivuun jäävien asemaa, Väätäinen muistuttaa.

Luukkaisen tavoin Väätäinen kannattaa oppivelvollisuuden pidentämistä. Väätäisen tavoitteena ei kuitenkaan ole pakollinen toisen asteen tutkinto, vaan nuorten peruskoulun jälkeisen nivelvaiheen yli johdattaminen kullekin soveltuvalle alalle.

- SDP:n ehdottama oppivelvollisuusiän nostaminen vuodella konkretisoi yhteiskunnan vastuuta tarjota kaikille nuorille jatkokoulutuspaikka. Nykyisessä työmarkkinatilanteessa nuorten asemaa on vahvistettava, jottei kukaan tippuisi kyydistä, Väätäinen sanoo.

Ilkka Ahtokivi


Demokraatti 18.7.2013
Poliisille tukea lapsiuhririkosten selvittämiseen

Kansanedustaja-perheterapeutti Tuula Väätäinen (sd.) kiittelee uutta poliisin lapsiin kohdistuvien rikosten tutkinnan oppikirjaa. Oppikirja pohjautuu vuoden 2014 alussa voimaan tuleviin esitutkinta-, poliisi- ja pakkokeinolakeihin.

- Tällainen oppikirja on tervetullut, se ohjaa yhtenäiseen käytäntöön lapsiin kohdistuvissa rikoksissa. Kaiken toiminnan ydin on kuitenkin jokaisen aikuisen, viranomaisen sekä ikätoverin oma suhtautuminen lapsiin kohdistuviin rikoksiin, Väätäinen huomauttaa.

Kaikki lapsiin kohdistuvat loukkaukset on Väätäisen mielestä selvästi tuomittava.

- Jokaisen on syytä mennä peilin eteen ja kysyä itseltään onko oma suhtautuminen nollatoleranssi.

Alaikäisten seksuaalinen lähestyminen on yhtä tuomittavaa niin naisilta kuin miehiltä, Väätäinen muistuttaa.

Demokraatti


 

Verkkouutiset 7.7.2013
SDP:n Väätäinen kannattaa oppivelvollisuuden pidentämistä vuodella

Kansanedustaja Tuula Väätäinen uskoo, että oppivelvollisuuden pidentämisellä annetaan nuorelle paremmat eväät elämään.

Tuula Väätäinen kannattaa opetusministeri Kiurun ehdotusta oppivelvollisuuden pidentämistä vuodella. Työministeri Ihalaisen tavoin Väätäinen painottaa askel kerrallaan etenemistä, jolloin koulunsa päättäneet saataisiin nopeammin jatkokoulutukseen.

- Vaikka nuorisotakuu on askel oikeaan suuntaan, oppivelvollisuusikää nostamalla yhteiskunta olisi nykyistä paremmin velvoitettu tarjoamaan nuorille opiskelupaikka, sanoo Väätänen tiedotteessaan.

Lisäksi hän muistuttaa, että tutkintojen lisäksi myös oppisopimus, työpajat ja matalan kynnyksen koulutus ovat tarpeen. Monenlainen harjaannuttaminen on suotavaa, se edesauttaa nuoria pääsemään kiinni palkkatyöhön.

Nykyään tuhansia jää ilman peruskoulun jälkeistä opintopaikkaa. Lisäksi tänä keväänä 1300 jätti hakematta jatko-opintoihin.

Maija Ulmanen



Hämeen Kaiku 7.7.2013
SDP:n Väätäinen: Oppivelvollisuutta pidentäen paremmat eväät elämään

Kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.) kannattaa opetusministeri Kiurun (sd.) ehdotusta oppivelvollisuuden pidentämistä vuodella. Työministeri Ihalaisen (sd.) tavoin Väätäinen painottaa askel kerrallaan etenemistä, jolloin etenkin nivelvaihe eli peruskoulun päättäjien hakeutuminen jatko-opintoihin tai työvalmennukseen täytyy saada kuntoon.

- Kannatan oppivelvollisuuden pidentämistä, jotta yhteiskunta olisi pidempään vastuullinen nuorista pitämällä heitä oppivelvollisina. Vaikka nuorisotakuu on askel oikeaan suuntaan, oppivelvollisuusikää nostamalla yhteiskunta olisi nykyistä paremmin velvoitettu tarjoamaan nuorille opiskelupaikkaa. Etenkin nykyisessä työmarkkinatilanteessa yhteiskunnan vastuusta tulisi entistä konkreettisempi.

- Tutkintojen lisäksi myös oppisopimus, työpajat ja matalan kynnyksen koulutus ovat tarpeen. Monenlainen harjaannuttaminen kannattaa, kunhan nuoret sitä kautta pääsevät palkkatyöhön kiinni.

Nykyään tuhansia jää ilman peruskoulun jälkeistä opintopaikkaa, minkä lisäksi tänäkin keväänä 1300 jätti hakematta jatko-opintoihin. Täydennyshaku tuo hieman helpotusta opintopaikatta jääneille. Useat Euroopan maat ovat jo pidentäneet oppivelvollisuutta.

Hämeen Kaiku


 

HS.fi 4.7.2013
Sdp:n Väätäinen: Naisillekin kutsuntakirje armeijaan

Tuula Väätäinen seurasi eduskunnan puolustusvaliokunnan kanssa ammuntaharjoituksia Rovajärvellä toukokuussa.

Kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd) ehdottaa, että naisillekin pitäisi lähettää kutsuntakirje kotiin.

Koko ikäluokka – sekä miehet että naiset – saisivat kutsuntakirjeen kotiin, mutta naisille osallistuminen olisi yhä vapaaehtoista, Väätäinen ehdottaa.

Varusmiesliitto ehdotti aiemmin torstaina kutsuntojen ulottamista myös naisiin. Liitto on jo vuosia peräänkuuluttanut naisille pakollisia kutsuntoja.

Väätäinen ei tekisi kutsunnoista pakollista, vaan parantaisi tiedotusta jokaiselle naiselle kotiin tulevalla kirjeellä.

"Armeija antaa valmiuksia moneen eri asiaan. Se on myös toimiva vaihtoehto välivuodelle, jota monet nuoret suosivat opiskelujen välissä", Väätäinen toteaa tiedotteessaan.

Helsingin Sanomat


 

Hämeen Kaiku 4.7.2013
SDP:n Väätäinen: Armeija toimiva vaihtoehto välivuodelle

Kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.) kannattaa Varusmiesliiton esitystä kutsuntojen ulottamisesta naisiin.

- Koko ikäluokalle pitäisi lähettää kutsuntakirje. Naisilla osallistuminen olisi edelleen vapaaehtoista.

- Puolustusvoimilta kaivataan nykyistä enemmän avointa tiedottamista. Jo peruskoulussa nuorille tulee tarjota tietoa mahdollisuuksista, jotta nuoret voivat tehdä punnitun päätöksen osallistumisesta.

Väätäinen arvioi, että armeija antaa valmiuksia moneen eri asiaan. Se on toimiva vaihtoehto välivuodelle, jota monet nuoret suosivat opiskelujen välissä.

- Yhä muuttuva maailma tarvitsee kansainvälisissä tehtävissä toimivia suomalaisia sotilaita ja näihin tehtäviin kaivataan naisia. Konfliktitilanteet tulevat lähelle naisia ja lapsia, jolloin on hyvä, että rauhanturvatehtävissä on naissotilaita.

TEKSTI: Hämeen Kaiku

 


Turun Sanomat 4.7.2013
Sdp:n Väätäinen: Naisillekin kutsuntakirje armeijaan

Kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd) kannattaa Varusmiesliiton esitystä kutsuntojen ulottamisesta myös naisiin.

– Koko ikäluokalle pitäisi lähettää kutsuntakirje. Naisilla osallistuminen olisi edelleen vapaaehtoista, Väätäinen linjaa.

Hänen mielestään puolustusvoimilta kaivataan nykyistä enemmän avointa tiedottamista. Väätäisen mukaan jo peruskoulussa nuorille tulee tarjota tietoa mahdollisuuksista, jotta nuoret voivat tehdä punnitun päätöksen osallistumisesta.

– Armeija antaa valmiuksia moneen eri asiaan. Se on myös toimiva vaihtoehto välivuodelle, jota monet nuoret suosivat opiskelujen välissä.

– Yhä muuttuva maailma tarvitsee kansainvälisissä tehtävissä toimivia suomalaisia sotilaita ja myös näihin tehtäviin kaivataan naisia. Konfliktitilanteet tulevat lähelle naisia ja lapsia, jolloin on hyvä, että rauhanturvatehtävissä on myös naissotilaita.

Tuula Väätäinen on puolustusvaliokunnassa Sdp:n ryhmävastaava.

TS

 



Hämeen Kaiku 27.6.2013
SDP:n Väätäinen: Ammatilliset koulutuspaikat lisääntyvät

SDP:n kansanedustaja Tuula Väätäinen kiittää opetusministeri Krista Kiurua (sd.) Iisalmen saamista ammatillisen koulutuksen aloituspaikoista.

- Uhkana oli Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän aloituspaikkojen leikkaaminen rankalla kädellä. Maakunnan tilanteen huomioiden vähennys olisi ollut kohtuuton. Olen useamman kerran puhunut ongelmasta opetusministeri Kiurun kanssa. Onneksi Kiuru on kuullut huolen ja tullut vastaan.

Vahvistuneet ammatillisen koulutuksen aloituspaikkajaot julkaistiin torstaina. Koulutuksen järjestäjien kannat huomioitiin ratkaisua tehdessä. Ylä-Savoon saatiin huojennuksia 55 aloituspaikkaa jo maaliskuussa Pohjois-Savoon saatujen huojennusten lisäksi. Itä-Suomessa aloituspaikkojen saatavuus kohenee ikäluokkien pienentymiseen suhteutettuna.

TEKSTI: Hämeen Kaiku


Demokraatti 1.7.2013
Väätäinen: Itsemurhariskiin pitää puuttua

Kansanedustaja Tuula Väätäisen (sd.) mielestä Suomeen pitää pikavauhdilla perustaa monialainen työryhmä, jonka tehtävänä on ehkäistä itsemurhia. Tämä sisältyy myös mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan vaatimuksiin.

-    Valtakunnalliselle osaamiskeskukselle on tarvetta. Lisäksi tarvitaan lisäkoulutusta kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotta itsemurhariski havaitaan paremmin, Väätäinen sanoo.

Hän painottaa, että itsemurhia pystytään ehkäisemään, kunhan ihmisten hätä huomataan ajoissa. (Demokraatti)


 

Uusi Suomi 5.6.2013
Kansanedustaja lasten eristämisestä: ”En voi hyväksyä koppikoulua”

Vilkkaan lapsen eristäminen koulussa puhuttaa kansanedustajia.

Viime viikolla julkisuuteen tullut tapaus, jossa ensimmäistä luokkaa käyvä vilkas lapsi eristettiin luokassa sermien taakse, puhuttaa kansanedustajia. Keskustan Markku Rossi kysyy hallitukselta kirjallisella kysymyksessä, onko eristäminen kouluissa hyväksyttävä keino tarkkaavaisuus- tai käytöshäiriöiden korjaamiseksi. Myös Tuula Väätäinen (sd. ) on kommentoinut asiaa.

- Kaapon saamaa koppikoulua en voi hyväksyä. Eristämisellä ei ole tuhoisia vaikutuksia pelkästään lahjakkaiden tai poikkeavien lasten näkökulmasta vaan kaikkien. Erityisesti kannan huolta lapsista, joilla ei ole näkyvää tai lääkärintodistuksella vahvistettua syytä levottomuuteen. Nämä lapset tarvitsevat myös aikuisia ja myönteistä otetta rangaistusten sijaan, Väätäinen sanoo tiedotteessaan.

Seura-lehti kertoi viime viikolla Joensuussa ensimmäistä luokkaa käyvästä Kaapo Ritakorvesta, jonka pulpettiin oli kiinnitetty korkeat sermit. Vilkasta lasta oli pidetty keskittymisvaikeuksien takia ”konttoriksi” kutsutussa rakennelmassa eristettynä muusta luokasta kahden kuukauden ajan.

- Ekaluokkalaisen Kaapon eristäminen muusta luokasta on niin erikoinen toimenpide, että asiaa on syytä selvittää useasta eri näkökulmasta. Miten suomalainen peruskoulu huomioi lahjakkaiden lasten ja nuorten kasvatuksen – eristämällä ja rankaisemalla vai kannustamalla ja palkitsemisella, Markku Rossi kysyy.

Väätäinen kertoo vastustavansa myös kaavailua, jossa rehtori saisi oikeuden erottaa lapsi 3 vuorokaudeksi koulusta ja sosiaali- ja terveysviranomaisilla olisi 7 päivää aikaa toimia asiassa. Kolmen päivän opetuksen epääminen on nykyään mahdollista ammatillisessa koulutuksessa.

- Kuka ja missä se on määritelty millainen on tavallinen oppilas? Onkohan opettajien ja tutkijoiden käsitys samankaltainen. Ovatko opettajatkaan keskenään samaa mieltä. Ainakin opettajat puuttuvat eri kokoisiin asioihin, sietämisen raja on hyvin vaihteleva, Väätäinen pohtii.

Katja Rapeli


 

Verkkouutiset 5.6.2013
SDP:n Väätäisen mukaan koulurauhaa ei saa eristämällä

SDP:n kansanedustajan Tuula Väätäisen mukaan oppilaiden eristämisellä koulussa on vahingollisia seurauksia lasten kannalta.

– Eristämisellä ei ole tuhoisia vaikutuksia pelkästään lahjakkaiden tai poikkeavien lasten näkökulmasta vaan kaikkien. Erityisesti kannan huolta lapsista, joilla ei ole näkyvää tai lääkärintodistuksella vahvistettua syytä levottomuuteen. Nämä lapset tarvitsevat myös aikuisia ja myönteistä otetta rangaistusten sijaan, Väätäinen sanoo.

Keskustan Markku Rossi kysyy hallitukselta, onko eristäminen kouluissa hyväksyttävä keino tarkkaavaisuus- tai käytöshäiriöiden korjaamiseksi. Rossin huolena on, miten keskimääräisestä kehityksestä poikkeavien oppilaiden oppimista voidaan tukea ja häiriöitä koulujen työrauhassa ehkäistä.

Väätäinen pitää Rossin kysymystä hyvänä ja tarpeellisena.

– En myöskään kannata kaavailua, että rehtorille tulisi oikeus erottaa lapsi kolmeksi vuorokaudeksi ja sosiaali- ja terveysviranomaisille seitsemän päivää aikaa toimia. Sote-velvoite on oltava heti, eli viranomaisten pitää toimia 3 päivän aikana. Muuten lapsi jää ilman apua ja selvittelyä pahimmillaan viikoksi, Väätäinen huomauttaa.

Kolmen päivän opetuksen epääminen on nykyään mahdollista ammatillisessa koulutuksessa.

– Kuka ja missä se on määritelty millainen on tavallinen oppilas? Onkohan opettajien ja tutkijoiden käsitys samankaltainen. Ovatko opettajatkaan keskenään samaa mieltä. Ainakin opettajat puuttuvat eri kokoisiin asioihin, sietämisen raja on hyvin vaihteleva, Väätäinen pohtii.

Väätäinen jakaa Rossin näkemyksen, että kieltojen ja rajoitusten sijaan positiivinen kannustaminen parantaa käyttäytymistä.

Arno Rydman


 

Iltalehti.fi 30.5.2013
Kansanedustaja tuomitsee koppikoulun: Voi olla kohtalokasta
Kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd) tuomitsee oppilaan koppiin eristämisen.

Kuvateksti: Tuula Väätäinen on täysin oppilaiden eristämistä vastaan.

Iltalehti uutisoi torstaina ylivilkkaalle lapselle rakennetusta eristyskopista lapsen kyllästyttyä koulutehtäviinsä. Kaapo-poikaa pidettiin vanhenpien kertomuksen mukaan kopissa jopa kahden kuukauden ajan kevätlukukaudella.

Kansanedustaja Tuula Väätäinen painottaa, että ympäristöstä eristämisellä voi olla kohtalokkaat seuraukset.

- Sanat voivat vahingoittaa, mutta mykkäkoulu vahingoittaa paljon enemmän, Väätäinen sanoo.
Väätäinen on koulutukseltaan sairaanhoitaja, joka on erikoistunut psykiatriseen sairaanhoitoon sekä kouluttautunut erityistason perheterapeutiksi.

- Ongelma ei välttämättä ole lapsessa, vaan koulun hämmentävissä ja ahdistavissa keinoissa hallita tilannetta. Moni lapsi tarvitsee enemmän yhteisöllisyyttä ja välittäviä ihmisiä ympärilleen, ei eristämistä ja poissulkemista.

Väätäinen epäilee, että muutkin lapset voivat pelätä, milloin koppikoulu osuu omalle kohdalle. Hän toivoo, ettei vastaava ole Suomessa laajalti käytössä.

Väätäinen korostaa, että johtuivatpa keskittymisvaikeudet sitten aiemmasta osaamisesta tai oppimisvaikeuksista, luokasta eristämistä pitää välttää viimeiseen saakka.

Mimosa Hedberg

 


Savon Sanomat.fi 30.5.2013
Kansanedustaja tuomitsee koulupojan koppiin eristämisen

Kuvateksti: Tuula Väätäinen ei lukenut mielissään eristysuutista.

Seura uutisoi lapselle rakennetusta eristyskopista. Siilinjärveläinen kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.) tuomitsee koppiin eristämisen.

– Ongelma ei välttämättä ole lapsessa, vaan koulun hämmentävissä ja ahdistavissa keinoissa hallita tilannetta. Moni lapsi tarvitsee enemmän yhteisöllisyyttä ja välittäviä ihmisiä ympärilleen, ei eristämistä ja poissulkemista, Väätäinen sanoo.

– Sanat voivat vahingoittaa, mutta mykkäkoulu vahingoittaa paljon enemmän. Näin olleen ympäristöstä eristämisellä voi olla kohtalokkaat seuraukset.

Väätäinen epäilee, että muutkin lapset voivat pelätä, milloin koppikoulu osuu omalle kohdalle.
– Täytyy todella toivoa, ettei vastaava ole Suomessa laajasti käytössä.

Väätäinen korostaa, että johtuivatpa keskittymisvaikeudet sitten aiemmasta osaamisesta tai oppimisvaikeuksista, luokasta eristämistä pitää välttää viimeiseen saakka.

Jerri Koskinen


Demokraatti 29.5.
Peltipoliiseilla on valikoiva silmä - ex-kansanedustaja poistaisi valvontakamerat

– Minusta moottoripyöriin pitäisi laittaa rekisterikilvet myös moottoripyörän etuosaan, SDP:n kansanedustaja Tuula Väätäinen sanoo.

Väätäinen on kolmannen kauden kansanedustaja Siilinjärveltä ja harrastaa moottoripyöräilyä. Hän on eduskunnan moottoripyöräkerho MP Arkadian jäsen.

Peltipoliisi kuvaa ylinopeutta ajavan ajoneuvon edestä, mutta moottoripyörissä rekisterikilpi on ainoastaan takana.

– Valtio menettää tuntuvia euromääriä, koska automaattiset nopeusvalvontakamerat eli peltipoliisit eivät tunnista ylinopeutta ajavia moottoripyöriä, Väätäinen perustelee.

Väätäinen saa taustatukea puoluetoveriltaan, kajaanilaiselta Raimo Piiraiselta. Hän on eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen.

– Eihän niitä millään tunnista, kun rekisterikilpi on takana ja kypärässä tummennettu visiiri.

SDP:n ex-kansanedustaja Risto Kuisma sen sijaan poistaisi kaikki peltipoliisit.

– Ne mittaavat vain nopeuksia, mutta ne eivät kerro mitään ajajan kunnosta. Ratissa voi olla umpihumalainen kuski tai ajoneuvo on liikenteeseen kelvottomassa kunnossa.

Seppo Peltoniemi

 


Karenssi Sanomat 2/2012
Työttömien edunvalvontalehti

SDP:n Väätäinen: Ministeriö korjasi suuntaa nuorten työkokeilussa

Kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.) on tyytyväinen korjauksiin nuorten työkokeilussa. Korjaus varmistaa sen, että myös ne nuoret jotka eivät vielä tiedä tulevaa ammattiansa tai alaansa pääsee osalliseksi tärkeästä työpajatoiminnasta. Tämä varmistaa, että ne kukaan ei putoa väliin emmekä kadota nuoria.

Ammatillista koulutusta vailla olevilla nuorilla työkokeilun ensisijainen tavoite on löytää sopiva koulutusvaihtoehto. Työkokeilussa nuori voi selvittää kiinnostaako ala tai ammatti häntä. Tavoite on, että kokeilun jälkeen nuori hakeutuu opiskelemaan alaa.

Jos nuorella on jo tiedossa ammatti jota haluaa opiskella pyritään työkokeilu järjestämään nuorta tukevasti siten, että kokeilun voi suorittaa sillä alalla mistä nuori on kiinnostunut.

Väätäisen mukaan ministeriön korjausliikkeet varmistavat sen, että nuori joka ei vielä omaa alaansa tiedä, voi työpajoilla kokeilla erityyppisiä työtehtäviä, ja siten saada apua juuri sen ammatin löytämiseen joka häntä kiinnostaa.

- Olen erittäin helpottunut ja iloinen näistä tehdyistä muutoksista. Tämä mahdollistaa työn käyttämisen välineenä mahdollisuuksistaan epätietoisten nuorten auttamisessa löytämään omaa polkuaan ja varmistaa sen, että todella voimme tarjota tukea niille nuorille jotka sitä eniten tarvitsevat.

Lähde: Hämeen Kaiku

 


 

Yle Savo 13.5.2013
Yle-veron uudelleenjakaminen ei saa savolaiskansanedustajien kannatusta

Yle Savon kansanedustajatentissä keskustan Markku Rossi ja SDP:n Tuula Väätäinen eivät pidä lehdistön ehdottamaa Yle-veron uudelleenjakamista järkevänä.

Yle Savon kansanedustajatentissä Tuula Väätäinen ja Markku Rossi puhuivat sote-uudistuksesta ja Yle-verosta. Toimittajana oli Petri Julkunen.

Keskustan kuopiolaisen kansanedustajan Markku Rossin mukaan lehdistön tilausmaksujen arvonlisävero oli virhe. Hän ei silti lähtisi jakamaan Yle-veron tuottoja muiden tiedostusvälineiden tukemiseksi, kuten viimeksi Savon Sanomien päätoimittaja Jari Tourunen ehdotti.

- Ymmärrän päätoimittaja Tourusen puheenvuoron. Paras ratkaisu olisi ollut, jos valtio ei olisi pannut lisää rasituksia lehdistölle, jotka viime kädessä menevät asiakkaitten maksettaviksi ja näkyvät tilausten määrän alenemisessa. Parasta olisi, jos alvia ei kannettaisi, mutta Yle-veron uudelleen jakaminen ei varmaan ole mahdollista, Rossi toteaa.
Paras-hankkeeseen meni ensin neljä vuotta ja sitten toiset neljä.

Myöskään SDP:n siilinjärveläinen kansanedustaja Tuula Väätäinen ei muuttaisi Yle-veroa.

- En ole ollut missään tilanteessa, missä tästä olisi keskusteltu virallisesti tai epävirallisesti. Vasta on tehty päätökset, en ole ihan varma, kannattaako veroa remontoida uuteen uskoon.

"Himmelien himmeli"

Yle Savon kansanedustajatentissä Väätäinen ja Rossi kiistelivät myös hallituksen sosiaali- ja terveysuudistuksesta.

Rossi kritisoi sote-uudistusta monimutkaiseksi himmeliksi, jossa malleja on liian monta ja johon on tuhlattu jo kaksi vuotta. Hänestä uudistus pakottaa kunnat yhdistymään, vaikka hallitus sanookin vastustavansa pakkoliitoksia.

- Malleja niin paljon ilmassa, ei niistä ota mitään selvää. Nyt rakentuu himmelien himmeliä. Jos olisin itse rakentamassa, laittaisin erikois- ja perusterveydenhoidon yhteen, nyt on liian monta porrasta.

Parasta olisi, jos alvia ei kannettaisi, mutta Yle-veron uudelleen jakaminen ei varmaan ole mahdollista.

Väätäinen kuittaa, että keskusta kulutti Paras-hankkeeseen omana hallituskautenaan paljon enemmän aikaa kuin sote-uudistukseen on käytetty. Hän muistuttaa, että myös Paras-hankkeen ja keskustan tavoitteena oli kuntien määrän vähentäminen.

- Paras-hankkeeseen meni ensin neljä vuotta ja sitten toiset neljä. Sama tavoite oli keskustalla kuin on nytkin, eli ei pakoteta liittymään, vaan kunnat saavat itse päättää, liittyvätkö vai eivätkö.

- Sairaanhoitajana voin sanoa, että on aivan eri asia, tarvitaanko perus- vai erikoissairaanhoitoa, vai vaativaa erikoissairaanhoitoa, Väätäinen vastaa Rossin kritiikkiin.

Helmi Nykänen Yle Savo                           

Haastattelu on kuunneltavissa Yle Savon sivuilta


Yle Savo 25.3.2013
Väätäinen: Sote- ja kuntauudistus kulkevat käsi kädessä

Väätäinen uskoo, että sote-ratkaisut näyttävät, miten kuntauudistus etenee. Keskustan pielavetinen kansanedustaja Elsi Katainen pitää sote-uudistusta työvälineenä suurten kuntien muodostamiselle.

SDP:n siilinjärveläinen kansanedustaja Tuula Väätäinen myöntää, että tavallaan sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus sekä kuntarakenneuudistus kulkevat käsi kädessä. Hänen mukaansa sosiaali- ja terveydenhuollon osalta pohditaan nimenomaan sitä, että mikä on riittävän suuri tai vahva alue tarjoamaan palvelut.

- Tähän liittyy se, että koska palvelut järjestetään yhdessä, niin onko järkeä olla erillisiä kuntia. Tätä mietitään nyt, totesi Väätäinen Radio Savon kansanedustajatentissä.

Väätäinen kehii yhteen jo tähän mennessä tehtyä. Hän sanoo huomanneensa, että ne kunnat, jotka ovat solmineet sopimuksia naapurikunnan kanssa enemmän ja enemmän, ovat päätyneet yhteen.

- Sama polku on tässäkin. Itse en näe tätä minkäänlaisena pakkona. Meillä on edelleen kunnilla itsemääräämisoikeus ja ne saavat ihan itse päättää, jäävätkö yksin vai menevätkö yhteen, korostaa Väätäinen.

Kuntien tilannetta tulisi pohtia rauhassa

Väätäisen mukaan paniikkia ei pidä ottaa, vaan päättäjien tulisi rauhassa pohtia omien kuntiensa tilannetta. Monilta kohdin asiat riippuvat siitä, millaisia sopimuksia sote-palveluiden osalta tehdään.

- Sitä ei pysty sanomaan, että miten asiat koko maassa menevät. Alueilla tehdään erilaisia ratkaisuja. Eiväthän nämäkään kunnat ole sekaisin, jotka ensin ovat tehneet yhteistyösopimuksia ja tämän jälkeen yhdistyneet.

Esimerkiksi Kuopio, Riistavesi ja Vehmersalmi. Aika hyvävointisilta ne näyttävät liitoksen jälkeenkin, vertaa Väätäinen.

Väätäisen mielestä sekä isäntäkuntamalli että kuntayhtymämalli vaikuttavat hyviltä vaihtoehdoilta, mutta johtamisen ja hallinnoinnin näkökulmasta isäntäkuntamalli olisi selkeämpi.

- Miten se käytännössä toteutuu ja miten kuntien ääni kuuluisi, se on mietittävä. Paljon on kiinni siitä, että miten isäntäkunta asioita ajattelisi hoitaa ja millä tavalla järjestää. Sillä on iso merkitys, muistuttaa Väätäinen.
"Sote-uudistus työväline suurien kuntien muodostamiselle"

Keskustan pielavetinen kansanedustaja Elsi Katainen näkee, että sote-uudistus on työväline siihen, että suuria kuntia saataisiin muodostettua.

- Tarkempia ja pysyviä linjauksia ja ohjeistuksia tarvittaisiin pikaisesti niin, että esimerkiksi asukaspohjamäärät eivät muuttuisi aina noin muutaman viikon välein. Pitäisi tehdä myös selväksi, että mitä sairaanhoitopiirien purkaminen tarkoittaa koko maakunnalle, vaatii Katainen.

Hän epäilee, että asioita ei hahmoteta ja tarjolle heitetään epämääräinen malli kenenkään tietämättä, mitä se käytännössä tarkoittaa.

- Vallankäytön kannalta on todella huolestuttavaa, jos Kuopio hoitaisi koko Pohjois-Savon sote-toiminnot ja pitäisi vallankäytön ja päätösvallan itsellään, sanoo Katainen.

Kataisen mielestä huolta aiheuttaa myös se, että täytyykö taas kehitellä uusi lainsäädäntö syrjäisempien ja pienempien kuntien turvaksi, jotta päätösvaltaa säilyisi hieman niilläkin.

Anna Ronkainen Yle Savo


Yle Savo 4.3.2013

Yle Savon kansanedustajatentissä Markku Rossi (kesk) ja Tuula Väätäinen (sdp). 

Puhetta mm. sosiaali- ja terveyspalveluasioista, kuntaliitoksista ja hallituksen toimista. Toimittajana Anna Ronkainen.

Haastattelu on kuunneltavissa Yle Savon sivuilta


SDP.fi 30.11.2012
Panostukset kasvuun ja työllisyyteen sekä lasten ja veteraanien hyvinvointiin

Vuoden 2013 budjetin käsittely alkaa olla valtiovarainvaliokunnassa loppusuoralla. Tänään hallitusryhmät ovat päässeet yksimielisyyteen eduskunnassa tehtävistä muutoksista. Muutosten yhteissumma on kaikkiaan 50,9 miljoonaa euroa. Esitykset kohdentuvat talouden kasvua ja työllisyyttä edistäviin kohteisiin. Lasten hyvinvointia lisäävät hankkeet olivat esitysten toinen painopiste.

Sosialidemokraattisessa eduskuntaryhmässä budjettilisäykset otettiin hyvillä mielin vastaan.

Kansanedustaja Anneli Kiljunen iloitsi etenkin lasten ja perheiden asioiden nostamisesta keskiöön:

– On hienoa, että lapsiperheiden palveluihin satsataan nykyistä vahvemmin. Hallituspuolueiden edustajat ovat voineet vaikeassa taloustilanteessa tehdä tärkeän arvovalinnan perheiden ennaltaehkäisevien palveluiden ja varhaisen tuen puolesta. Perheet tarvitsevat tukea arkeensa, jotta voidaan estää ongelmia ennalta. Ennaltaehkäisy on inhimillisesti ja taloudellisesti järkevämpää, kun ajautuminen raskaisiin lastensuojelutoimiin. Varhaiseen tukeen kannattaa aina satsata, Kiljunen korostaa lähettämässään tiedotteessa.

Pohjois-Karjalan kansaedustajat Riitta Myller ja Merja Mäkisalo-Ropponen olivat tyytyväisiä maakunnan saamiin lisäyksiin:

Maakunnan kannalta keskeisin on valtatie 23 kehittämiseen korvamerkitty 5 miljoonan euron määräraha, jolla päästään korjaamaan pahimpia pullonkauloja, iloitsee valtiovarainvaliokunnan jäsen kansanedustaja Riitta Myller. Tämä on merkittävä avaus sille että valtatie 23 saadaan koko matkaltaan lähivuosina peruskorjattua, mikä on maakunnan elinkeinoelämän kannalta ensiarvoisen tärkeää. Varkaus-Viininjärvi tien peruskorjauksen aloittamiseen nyt saatu määräraha on ollut pitkäjänteisen edunvalvontatyön tulosta" sanovat sosialidemokraattien kansanedustajat Riitta Myller ja Merja Mäkisalo-Ropponen.

Kaikkineen tiestön kehittämiseen esitettiin lisäyksiä yhteensä 10 miljoonaa euroa. Lisäksi valtiovarainvaliokunta edellyttää, että hallitus antaa kehysriihen jälkeen valtiovarainvaliokunnalle selvityksen liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttamisesta ja rahoituksen turvaamisesta.

Itämeriparlamentaarikkojen puheenjohtaja, kansanedustaja Susanna Huovisen mielestä on hyvä, että valtiovarainvaliokunta esitti lisäystä Itämerityöhön. Huovinen muistutti tiedotteessaan, että vain pari viikkoa sitten esiteltiin uusin raportti siitä, miten Itämeren tilaan voitaisiin parhaiten ja kustannustehokkaimmin vaikuttaa. Hänen mielestään hallituksen on hyvä ottaa muun muassa nämä tiedot tehokkaaseen käyttöön, kun lisämäärärahojen käytöstä aikanaan päätetään.

Kansanedustaja Päivi Lipposesta on järkevää, että myös poliisille kohdistetaan lisävaroja pimeän ulkomaisen työvoiman torjuntaan.

– Suomalaisessa työelämässä ei saa tinkiä työehtojen toteutumisesta. Työehtojen toteutumisen valvonta edellyttää riittäviä toimintamahdollisuuksia ja pätevää henkilöstöä, Lipponen toteaa.

Lahtelainen Mika Kari oli tyytyväinen lisämäärärahaesityksestä rajavartiolaitokselle ja tullille, koska se niille mahdollisuuden tehostaa toimintaansa järjestäytyneen kansainvälisen rikollisuuden toiminnan kitkemiseksi. Myös matkailu- ja ravitsemisala hyötyy, kun toimivat rajamuodollisuudet tekevät Suomeen matkustamisesta mukavampaa.

Kansanedustaja, SDP:n puolustusvaliokuntaryhmän vetäjä Tuula Väätäinen pitää merkittävänä hallituspuolueiden valtionvarainvaliokunnan vastaavien esittämiä lisäyksiä kertausharjoituksiin ja vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan.

Kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajien aloitteesta valtiovarainvaliokunta lisää sotiemme veteraanien ja sotainvalidien kuntoutukseen erillisellä eduskunnan juhlapäätöksellä yhteensä yhdeksän miljoonaa euroa. Juhlapäätöksellä on tarkoitus juhlistaa 95-vuotiasta itsenäistä Suomea.

 


Yle Savo 5.11.2012
Väätäinen lisäisi äänestysintoa koulujen kautta

SDP:n siilinjärveläinen kansanedustaja Tuula Väätäinen kaipaa kouluilta aktiivisempaa otetta ja yhteiskunnallisten asioiden selkeämpää esille tuontia.

SDP:n siilinjärveläinen kansanedustaja Tuula Väätäinen kaipaa kouluilta aktiivisempaa otetta äänestysaktiivisuuden lisäämisessä.

Radio Savon kansanedustajatentissä vieraillut Väätäinen uskoo että jos opetusohjelmissa tuotaisiin yhteiskunnalliset asiat selkeämmin esille, tämä johtaisi myös äänestysinnon lisääntyymiseen nuorten keskuudessa.

- Mielestäni meillä on kouluilla iso ja tärkeä osa siinä, millä tavalla nuorisolle kerrotaan ja selitetään sitä, miten tärkeää on vaikuttamisen mahdollisuus. Tämä pitäisi tulla oikeasti esille opetusjärjestelmissä, Väätäinen vaatii.

Hänen mukaansa tällä hetkellä vallitsee sellainen olo, että koulut ovat peloissaan jo siitä, että poliitikko vilahtaa koulun nurkalla.

- Tästä ilmiöstä pitäisi päästä koko yhteiskunnassa.

Anna Ronkainen Yle Savo


Savon Sanomat 1.11.2012
Lastensuojelun kriisi pahenee koko ajan

Mielenterveyspäivät:
Kuopiossakin yhden sosiaalityöntekijän vastuulla kymmeniä lapsia

Lastensuojelun kriisi pahenee, sanoo Itä-Suomen aluehallintoviraston sosiaalihuollon ylitarkastaja Marita Uusitalo.

Lähes puolessa Itä-Suomen kunnista alalla työskentelee epäpäteviä. Uusitalon mukaan muutamissa kunnissa lastensuojelutehtävissä ei ole ainuttakaan pätevää viranhaltijaa. Lisäksi vastuulla on kohtuuton määrä lastensuojelun parissa olevia.

- Esimerkiksi Kuopiossa on jo 56 lasta yhtä sosiaalityöntekijää kohti, mainitsi Uusitalo Kuopion mielenterveyspäivillä.
- Toivottoman urakkansa ohessa työntekijän pitäisi samalla kyetä myös perhetyöhön.

Riittävää kokemusta ja koulutusta Uusitalo korostaa jo siksi, että lastensuojeluasioissa käytetään suurta valtaa perheen sisäisiin asioihin.

Olemme nyt saaneet patistetuksi lähes kaikki kunnat tekemään lastensuojelusuunnitelmat, joita vielä pari vuotta sitten oli vain murto-osassa kuntia, Uusitalo sanoo.

- Nyt ne tulisi päivittää ja tuoreiden kunnanvaltuutettujen perehtyä asiaan.

Uusitalo huomauttaa, että kokonaan eri asia on, milloin lastensuojelusuunnitelmat tosiasiallisesti ovat talousarviotyön tausta-asiakirjana. Sijaishuollon palvelut ovatkin rajusti lisääntyneet. Lastensuojelulaitoksiin joudutaan sijoittamaan myös siksi, että varhaiset tukitoimet ontuvat.

- Joskus lapsi on sijoitettava lastensuojelulaitokseen, kun KYSin lastenpsykiatria ei vedä ja lapsi tarvitsee vointinsa takia jonkun viereen kellon ympäri.

Lasten ja nuorten perhehoidossa yksityisten palvelujen kasvu on räjähdysmäisintä. Itä-Suomessa on jo noin 130 yksityistä ammatillista perhekotia tai lastensuojelulaitosta. Ne ovat luvanvaraisia ja laatua valvotaan.

Pohjois-Savossa sijaisperheeseen on sijoitettu noin 40 prosenttia huostaan otetuista, ammatilliseen perhehoitoon lähes 20 prosenttia ja laitoksiin loput.

Kaikki laitospaikat ovat täynnä, ja lisää alan tarjontaa tulee koko ajan. Julkisen puolen palveluita alalla on vain Kuopiossa, kussakin pienehkö yksikkö.

Myös Kuopion lastensuojelupäällikkö Marketta Kolari toivoo palvelualueiden parempaa yhteistyötä. Varhaisella puuttumisella entistä harvempi päätyisi lastensuojelun asiakkuuteen.

Kolari toivoo, että myös perhekuntoutusta voitaisiin lisätä. Kuopion kaupungin talousarvioesitys vuodelle 2013 ei ilahduta häntä. Esimerkiksi avohuollon tukitoimia on lupa ostaa entistä vähemmän. Myös henkilöstön tuottavuusohjelma lyö korville tavoitteita.

Lastensuojelun professori Pirjo Pölkki on myös huolissaan siitä, ettei lastensuojelun työntekijöillä nykytilanteessa ole aikaa etsivään työhön. Jo lastensuojelutarpeen selvitykset tuppaavat viivästymään.

- Etenkin kiireellisten sijoitusten määrä nousee rajusti, kun kriisit ennättävät pahentua.

Ensi- ja turvakotien liiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tuula Väätäinen mainitsi, että lastensuojelulain noudattamiseen patistavat myös yleistyneet perhesurmat.

- Rippisalaisuutta olen kritisoinut pitkään. Ei pidä olla mitään organisaatiota tai asemaa, jonka takia voi jättää ilmoittamatta seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai kaltoinkohtelusta.

Kuopio, Aulikki Elo

 


Helsingin Sanomat 31.10.2012
Miksi hallitus haluaa osallistua Islannin ilmavalvontaan?

Esko Kurvinen (kok): "Pohjoismaista yhteistyötä puolustusvoimien kesken halutaan rauhan aikana tiivistää. Sotilaallista yhteensopivuuttakin tämä palvelee. Vaikka harjoitella voi missä vain, on merkityksellistä harjoitella sielläkin, missä se ei tähän asti ole ollut mahdollista. Ruotsin ja Norjan kanssa tehty tekninen yhteistyökin on tärkeää."

Jyrki Yrttiaho (vr): "Kysymys on ennen kaikkea poliittisesta kumarruksesta Yhdysvaltojen ja Naton suuntaan. Baltian ilmavalvontaan osallistuminen lienee jo selontekoluonnoksessa. Tämä hallitus ei näköjään uskalla sanoa ei Yhdysvalloille ja Natolle. Ovatko nämä tunnustekoja tasavallan presidentin Yhdysvaltojen vierailua varten? Tuliaislahja Valkoiseen taloon?"

Tuula Väätäinen (sd): "Keskeinen peruste on se, että pohjoismaisen yhteistyön nimissä Islannista on pyydetty ilmavalvonta-apua. Päätös on tiukasti sidoksissa myös Ruotsin menoon. Naton kanssa tehdään muutenkin yhteistyötä. Tämä ei muuta turvallisuuspoliittista suhtautumista millään tavoin."

Seppo Kääriäinen (kesk): "Tämä on sataprosenttisesti poliittinen päätös. Sinänsä myönteisen pohjoismaisen yhteistyön varjolla hallitus ottaa lähentymisaskeleen Natoon."

Jukka-Pekka Raeste

 



Maaseudun tulevaisuus 26.10.2012               
Lykkäys Strömsössä

(Katkelma:)
Ykkösketju asialla

Tämä välikysymys nähtiin poikkeuksellisen merkittäväksi. Jokainen ryhmä kunnioitti TV-katsojia lähettämällä tuleen ykkösketjunsa eikä harjoittelijaa.

Hallituspuolueet halusivat ärsyttää äänestäjiä äärimmäisen vähän. Kokoomuksen Jan Vapaavuori nieli tavanomaiset ylimieliset letkauttelunsa. SDP:n puolesta puhui maakuntien sympaattisin sosiaalitantta, erikoissairaanhoitaja Tuula Väätäinen, ei esimerkiksi keskitetyn kuntauudistuksen kiihkeä propagoija tamperelaislääkäri Hanna Tainio.

Myös vasemmistoliiton sosiaaliekspertti Erkki Virtanen ja itseään vasemmistolaiseksi kutsuva vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto pitivät kielen keskellä suuta. Oppositioedustajat, perussuomalaisten Arja Juvonen ja keskustan Annika Saarikko saivat paahtaa lempiaiheestaan sydämensä kyllyydestä.

Pekka Alarotu

 


Helsingin Sanomat, HS.fi 26.10.2012
Lääkäripulan torjumisesta kehkeytyi kiista puolueiden välille

Julkisen terveydenhuollon lääkäripulasta tuli poliittinen kiistakapula keskelle sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistusta.

Sdp on esittänyt yhdeksi ratkaisuksi lääkäripulaan nuorten lääkäreiden työvelvollisuuden pidentämistä terveyskeskuksissa. Nyt erikoislääkäriksi opiskelevat suorittavat yhdeksän kuukauden terveyskeskuspalvelun osana opintojaan. Demareiden mielestä jakso pitäisi pidentää vuoteen.

Sdp toi asian hallituksen neuvotteluihin viime viikolla. Menettely tuoda asia valmistelematta suututti eräät hallituskumppanit.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Lenita Toivakka kutsuu Sdp:n esitystä "pakkotyöksi".

"Tämä on populistinen heitto, jolla ei ongelmaa korjata", Toivakka sanoo. Myös kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen on vahvasti komennuksen pidentämistä vastaan.

Sdp:n kansanedustaja Tuula Väätäinen pitää esitystä hyvänä: Mitä pidempään nuori lääkäri olisi terveyskeskuksessa, sitä paremmin hän integroituisi työpaikkaansa ja saisi myönteisiä kokemuksia.

"Sillä edellytyksellä, että järjestetään työnohjaus ja seniorilääkärin tuki nykyistä vahvemmin", Väätäinen lisää.

"On kyseenalaista, että esitys heti ammutaan alas. Jokainen tietää, että lääkäreitä tarvitaan terveyskeskuksiin enemmän ja että he myös ovat siellä pitempään."

Sdp sai ehdotukselleen tukea vasemmistoliiton varapuheenjohtajalta Aino-Kaisa Pekoselta.

Toivakan mielestä pakkokeinona asia voi kääntyä jopa itseään vastaan. "Ei auta, että lääkäri on pitempään siellä, jos hän kokee olevansa yksin, eikä saa tukea riittävästi", hän sanoo.

Vanhempien lääkärikollegoiden tuesta päähallituspuolueiden edustajat ovat siis yhtä mieltä. Toivakan mielestä tukiporukkaa ei kuitenkaan ole, jos terveyskeskus on liian pieni.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen kannattaa Sdp:n esitystä, mutta se ei hänen mukaansa kuntien lääkäripulaa ratkaise. Sen ratkaisee hänen mielestään keskustan kotikunta-maakuntamalli.

"Kun terveydenhoitopalvelut järjestetään maakuntatasolla, pystytään kotikuntiin sijoitettujen terveysasemien lääkäreiden sijaisuudet hoitamaan joustavasti, ja koko henkilöstö saa suuren työyhteisön monipuolisen osaamisen tuoman tuen", Tiilikainen sanoo.

Arja Juvonen (ps) on valmis pakkokeinoihinkin, mutta lähinnä hän perää lääkärikunnalta moraalia.

"Miten saisimme lääkärit ymmärtämään, että terveyskeskustyö on yhtä arvokasta kuin muukin työ", hän sanoo. "Lääkäriliiton pitää katsoa peiliin, mitä he voivat tehdä muutakin kuin vastustaa koulutuspaikkojen lisäämistä."

Hallitus on päättänyt lisätä lääkäreiden koulutusta 150 aloituspaikalla vuosittain vuoteen 2015 mennessä.

Kuvateksti: Lääkäripula on vaivannut jo pitkään terveyskeskuksia.

Olli Pohjanpalo


 

Demokraatti 26.10.2012
Väätäinen: Terveydenhuollon ammattilaisia tarvitaan valtuustoihin
"Runnominen voi rikkoa sote-uudistuksen"

Tällä viikolla on media jälleen kertonut vanhustenhoidon ongelmista, joiden syynä on ollut riittämätön hoitajien määrä.

Kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.) työskenteli ennen eduskuntaan pääsyä sairaanhoitajana muun muassa vanhainkodissa ja ensiapupoliklinikalla. Hän muistuttaa, että pelkät käsiparit eivät yksin ratkaise hoitotyön ongelmia.

Väätäinen sanoo Suomesta löytyvän kuntia, joissa paremmalla johtamisella ja töiden organisoinnilla on omin avuin selätetty lääkäripula, työssäjaksamisen ongelmat ja selvitty ilman terveydenhoidon ostopalveluita.

- Kotikuntani Siilinjärvi on esimerkki hyvin järjestetystä julkisesta terveydenhuollosta. Luottamustehtävissä on paljon hoitoalan ammattilaisia, joiden osaamisesta on apua palveluiden rakentamisessa, Väätäinen kertoo.

Hän ihmettelee sote-uudistuksessa kokoomuksen kiirettä.

- Pitkään valmisteltua uudistusta ei riskeerata runnomalla se valmiiksi vaalipaineiden takia. Kuntakentän erilaiset lähtökohdat pitää huomioida. Yksi malli ei käy sellaisenaan kaikille peruskunnille.

Kuvateksti: ennen eduskuntauraa pitkään sairaanhoitajana työskennellyt kansanedustaja Tuula Väätäinen toppuuttelee vaalikiimassa olevien puolueiden sote-hätiköintiä. - Sote-uudistusta on suunniteltu pitkään eikä sitä pidä pilata hätiköinnin ja politikoinnin takia.

Sari Sairaanhoitajat luottavat demareihin

SDP herättää luottamusta tehyläisissä kuntavaaliehdokkaissa. Ehdokkaana on 634 sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn jäsentä. Heistä lähes kolmannes on SDP:n listoilla.

Tehyläisten ehdokkaiden lukumäärällä laskien SDP on selvä sairaanhoitajapuolue 109 ehdokkaalla. Tehyläisiä ehdokkaita on kokoomuksessa 74 ja keskustassa 65.

Heikki Sihto

 


Verkkouutiset 24.10.2012
SDP: Ei kilpailla aikataululla vaan uudistuksen sisällöllä

 -Sosialidemokraatien mukaan heille on tärkeää, että kunnat voivat aidosti vastata siitä, että jokainen saa aina tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut.

Hyvinvointipalvelujen yksityistämiskehitys on demarien mielestä pysäytettävä.  Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluita ei saa siirtää yksityisen voitontavoittelun piiriin.

Sosialidemokraattien mallissa nykyistä vahvemmat peruskunnat vastaavat palveluista. Vain siellä missä vahvoja peruskuntia ei saada syntymään, voidaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut voidaan järjestää ns. sote-alueilla.

Sen sijaan Keskustan esittämä maakuntamalli keskittäisi Sosialidemokraatien mielestä päätöksentekoa ja veisi vallan ja palvelut maakuntatasolle pois peruskunnilta.

Kyseessä on Sosialidemokraatien mukaan mittava uudistus, jolla on suuri vaikutus meidän jokaisen arkiseen elämään ja koko hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuuteen. Uudistus onkin välttämätöntä tehdä huolella ja tarkasti harkiten.

Kunnallisvaalien innoittamanakaan ei Sosialidemokraatien mielestä saa kilpailla aikatauluilla vaan uudistuksen sisällöllä.

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron välikysymyskeskustelussa sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisesta piti kansanedustaja Tuula Väätäinen.

Verkkouutiset

 



Maaseudun tulevaisuus 24.10.2012
Kuntavaaleihin mennään ilman esitystä sote-uudistuksesta

Hallitus ei löytänyt yksimielisyyttä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta pitkistä neuvotteluista huolimatta. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin (sd.) mukaan uudistus tulee vuoden loppuun mennessä.

Hallitus neuvotteli sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) uudistamisesta koko eilisen päivän ja vielä aamupäivän tänään. Yhteistä mielipidettä olisi tarvittu, sillä eduskunta kokoontui kuulemaan peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin (sd.) vastausta keskustan välikysymykseen aiheesta.

Guzenina-Richardsonin mukaan sote-uudistus tulee vasta vuoden loppuun mennessä. Tarkka rakenne määritellään sen jälkeen, kun kuntarakenteen keskeiset ratkaisut on tehty, hän kertoi vastauksessaan.

Sen hän kertoi, että palveluja voi edelleen järjestää yhteistyössä muiden kuntien kanssa.
”Kunnat voivat yhdessä muodostaa sote-alueita, joiden väestöpohja on riittävä.”

Väestöpohjan kokoa ei määritelty. Palveluiden järjestäminen ja kustannukset ovat saman organisaation harteilla. Erikoissairaanhoidosta kunnat ja sote-alueet vastaavat yhdessä.

Opposition mielestä hallituksen tulisi kertoa ennen kuntavaaleja, mitä mieltä se uudistuksesta on. Keskustan puheenvuoron pitäneen kansanedustaja Kimmo Tiilikaisen mielestä kysymys hallitukselle oli yksinkertainen.
”Te lupasitte, että esitys annetaan ennen kuntavaaleja. Siksi kysyimme, pystyttekö toimittamaan vastauksen siitä, miten sote-palvelut järjestetään. Ette te pystyneet”, Tiilikainen sanoi.

SDP:n kansanedustaja Tuula Väätäinen tiivisti puolueen kantaa uudistuksesta.
”Nykyistä vahvemmat peruskunnat vastaavat palveluista. Valta ja vastuu ovat samassa paikassa, peruskuntien valtuutetuilla.”

Keskustelu eduskunnassa jatkuu.

Aimo Vainio

 


Demari.fi 24.10.2012
Välikysymyskeskustelu kalahti kepun omaan nilkkaan - Muut puolueet tyrmäävät maakuntamallin

Keskustan tämänviikkoinen välikysymys hallituksen sosiaali- ja terveyspoliittisesta ja kuntauudistuksesta kääntyi eduskunnan keskustelussa piikittelyksi puolueen omasta kunta-maakuntamallista. Siinä sosiaali- ja terveydenhuollon kalliimmat hankkeet keskitettäisiin 18 maakuntaan.

Kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Jan Vapaavuori epäili, että itse asiassa keskusta rakenteiden uudistamista vastustaessaan esittääkin epäluottamuslausetta omalle varsin pitkälle valtakaudelleen.

SDP:n ryhmäpuheen pitänyt Tuula Väätäinen ihmetteli keskustan äkkiä ilmestynyttä uutta rakennemallia.
- Arvoisa keskusta, te olitte kahdeksan vuotta pääministeripuolue. Jos nyt esittämänne malli olisi niin erinomainen, olisi keksinyt sen jo kahdeksan vuotta sitten, eikö niin, Väätäinen ihmetteli.

Katainen tukee valmistelua

Välikysymykseen vastannut peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson kertasi, että hallitus on selvittänyt sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista jo kuudessa vastauksessaan. Hän korosti, että uudistus on vaativa, mutta se etenee vaikeuksista huolimatta aivan aikataulun mukaisesti.

- Vaikka emme vielä ole satamassa, maata on jo näkyvissä ja myrskyistä huolimatta tämän hallituksen matka etenee, Guzenina-Richardson sanoi.

Kuntauudistuskin etenee, ja siinä hallituksen malli vastaa pitkälti keskustan kahdeksan vuotta pyörittämää, mutta kesken jäänyttä Paras-hanketta.

Kaikki puolueet ovat harvinaisen yksimielisiä siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluita on uudistettava. Pääministeri Jyrki Katainen korosti, että hallitus pyrkii siihen, että Suomi on hyvinvointivaltio vielä 15 vuoden kuluttuakin, vaikka ikärakenne asettaa monet kunnat vaikeiden ongelmien eteen eläköitymisen vuoksi.

Katainen myös vakuutti keskustalle, että hallitus on kykenevä saamaan ratkaisuja aikaan.

- Osa keskustan kansanedustajista on kysynyt, onko hallitus toimintakykyinen. Vastaan, että "Kyyylllä". Joskus on vaikeita asioita ja niitä kypsytellään, mutta aina vain mennään eteenpäin., Katainen sanoi.

Olli Hella


Suomenmaa 19.10.2012
Eristäminen ei ratkaise koulurauhaa

Rauhattomuus kouluissa on lisääntynyt, ja opettajille on kaivattu lisää keinoja koulurauhan turvaamiseksi.

Perhehoitoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.) ja Ensi- ja turvakotien liiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.) sanovat, että uudet keinot eivät saa olla eristäviä.

Esimerkiksi kouluyhteisöstä poistaminen tai porttikielto nuorisotaloon eivät ole pitkällä aikavälillä toimivia ratkaisuja.

Rauhoitusluokassa tai jälki-istunnossa ehdottoman hiljaisuuden vaatiminen ei ole rakentavaa.

– Eristäminen voi edesauttaa nuoren putoamista yhteiskunnasta, jos hänet vielä suljetaan pois tilaisuuksista ja tilanteista, joissa hän voisi tavata muita. Pitää löytää muita ojennuskeinoja, joissa nuori voi rakentavasti korjata virheensä, Paloniemi ja Väätäinen vaativat.

Kansanedustajakaksikon mielestä eristäminen ja yhteisöstä pois sulkeminen eivät paranna nuorten tilannetta.

– Sosiaalisista verkostoista eristäminen on arveluttava tapa yrittää purkaa nuoren tilannetta. Sen sijaan tarvitaan lisää kuuntelevaa ja kunnioittavaa vuorovaikutusta nuorten ja aikuisten välille.

Paloniemi ja Väätäinen painottavat, että lähtökohtaisesti uusien keinojen etsiminen koulujen työn rauhoittamiseksi on myönteistä.

– Opettajille ja oppilaille on turvattava mahdollisuus turvalliseen oppimisympäristöön nyt ja tulevaisuudessa.

Kuvateksti: Pitää löytää ojennuskeinoja, joissa nuori voi rakentavasti korjata virheensä, Aila Paloniemi (kesk.) ja Tuula Väätäinen (sd.) vaativat.

Suomenmaa


Savon Sanomat 3.10.2012
Ruotsi ei käy esimerkistä
Sairauslomat: pieni osa sairastajista tekee pääosan sairauspoissaolopäivistä.

Pohjois-Savon edustajat eivät kannata ehdoitta

Markku Eestilä (kok.) on ainoana pohjoissavolaisena kansanedustajana karenssipäivän kannalla, mutta varauksin. Eestilän mukaan karenssipäivää ei pitäisi soveltaa täysimääräisenä paljon sairastavilla matalapalkka-aloilla.

- Pienipalkkaisille ja oikeasti sairastaville tämä olisi huono vaihtoehto. Tosiasiassa turhia poissaoloja esiintyy. Työtuntien määrä todennäköisesti nousisi.

Elsi Katainen (kesk.) sanoo ei karenssipäivälle.

- Suurin osa on aiheellisia poissaoloja, todellisia sairastapauksia. Onko tämä palkansaajien sosiaaliturvan heikennysehdotus kokoomuksen vastaus työurien pidentämiseen? Katainen kysyy.

Tuula Väätäinen (sd.) sanoo, että sairaana töissä oleminen on nytkin yleistä, ja karenssipäivä vain lisäisi sitä.

- Se olisi pienituloisille todellinen rangaistus. Kokoomuksen oikeisto vie puheenjohtajaa kuin pässiä narusta. Heidän puoluehallitus otti kielteisen kannan, ja valtuusto jyräsi päätöksen.

Pentti Oinonen (ps.) ei näe karenssipäivässä hyviä puolia.

- Työntekijät menevät sairaina töihin, mistä voi seurata pitkäkin sairastumiskierre sekä mahdollinen taudin tartuttamisvaara. Taloudellisesti se koskettaisi eniten pienituloisimpia.

- Ennen edes vähän väikkyi Kataisen päässä valoa, mutta nyt näyttää öljy loppuneen lampusta, Oinonen sanoo.

Markku Rossi (kesk.) sanoo, että kokoomuksen ehdotus kuvastaa suurta ylimielisyyttä ja vallankäyttöä.

- Karenssipäivä ei ole vastaus poissaoloihin ja työhyvinvointiin. Sillä voi olla jopa negatiivinen vaikutus. ”Vapaapäivän” ottaminen käy liian helpoksi.

Rossin mukaan sairaudesta ei saa rangaista, mutta pinnaamistakaan ei pidä hyväksyä – kysymys on myös työmoraalista ja työpaikan hengestä.

Kari Rajamäen (sd.) mukaan ehdotus viestii kokoomuksen ydintä, eli ajetaan kovia arvoja arjessa ja työelämässä.

- Tässä kriisissä tarvitaan sosiaalisten vaikutusten pehmentämistä. Ehdoton ei tälle työntekijöiden ja heidän perheidensä aseman heikentämiselle.

Seppo Kääriäinen (kesk.) luonnehtii kokoomuksen ehdotusta kummalliseksi.

- Se kertoo sinänsä puolueen politiikasta. Kysymys on palkanalennuksesta, vieläpä matalapalkkaisilta. Työstä poissaolot johtuvat pääosin huonosta työilmapiiristä ja johtamisesta.

Kääriäinen ei kommentoi, voisiko matalapalkka-aloilla olla huojennuksia karenssipäivän vuoksi.

Savon Sanomat ei tavoittanut Kimmo Kivelää (ps.) eikä Erkki Virtasta (vas.) kommentteja varten.

Kalle Kosunen


Uutis-Jousi 30.9.2012
Avohoito nousi pääosaan

Psykiatristen avohoitopalvelujen saatavuus paikkakunnalla huolestutti siilinjärveläisvaltuutettuja

Demareiden valtuutettu Tuula Väätäinen muistutti päättäjäkollegoilleen, että ihmisiä on kyettävä hoitamaan omalla paikkakunnalla Tarinan toimitilamuutoksista huolimatta.

”Tarina on loppumassa ja nyt sitten veivataan missä hoitopaikka on.”

Väätäisen mielestä se tarkoittaisi sitä, että osalla ihmisistä hoitopolku katkeaisi.

Väätäinen totesi, että psykiatrian avohoitopalvelut siirtyvät Kuopioon Kotkankallioon tai Julkulaan, mikäli todella käy niin, että palveluille ei löydy paikkaa Siilinjärveltä.

Sosiaali- ja terveysjohtaja Reijo Ruostila kertoi, että korvaavien tilojen etsintä on jo aloitettu, vaikka tieto Tarinan toiminnan lopettamisen aikaistamisesta vuodesta 2015 vuoteen 2014 tulikin vasta äskettäin.

”Uudistamisvaihtoehto ei taida ehtiä tähän junaan. On etsittävä uusia vaihtoehtoja”, Ruostila totesi.

Talousjohtaja Pekka Takkinen sanoi, että kunta aikoo ottaa yhteyksiä Kysin suuntaan, mikäli korvaavia tiloja ei ala löytyä.

Myös kokoomuksen Kari Ojala oli sitä mieltä, että psykiatrian avopalvelut tulee järjestää vaikka Siilinjärven omana palveluna, jos muuta ratkaisua ei löydy.

Tämä keskustelu käytiin osana Siilinjärven valtuustossa maanantaina päätettävänä ollutta Siilinjärven kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiorakennetta, joka tulee voimaan ensi vuoden alusta lähtien.

Reijo Ruostila kertoi uuden organisaatiorakenteen suunnittelun vaiheista. Ruostilan mukaan valtuusto ei päätä henkilöstö- ja tehtävärakenteesta vaan organisaatiosta.

”Uutta organisaatiota ollaan valmisteltu tämän vuoden ajan. Valitettavasti työskentely oli hektistä.”

Samanaikaisesti valmisteltiin Siilisetin purkamista ja lakkautusta vuoden vaihteessa.

Uudessa organisaatiossa on noin 350 työntekijää. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on noin 75 työntekijää. Hoiva- ja vanhuspalveluissa noin 115 ja terveyspalveluissa noin 138 työntekijää. Sitten vielä noin 21 työntekijää hallinto- ja toimistopalveluissa.

Demareiden Inkeri Ahonen kysyi, onko henkilöstöä kuultu organisaatiomuutoksen tiimoilta.

Ruostila totesi, että yhteistyötoimikunnassa asiaa on käsitelty, eikä eriäviä mielipiteitä esitetty.

Valtuutetut kävivat organisaatiorakenteesta jonkin verran keskustelua ja lopulta Siilinjärven kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiorakenne yksimielisesti hyväksyttiin.

Keskustan Erkko Nykänen totesi palveluseteleistä, että asia on tulossa poliittiseen keskusteluun.

Viime aikoina kunnan virkamiehet ovat olleet kiireisiä Siilisetin purkamisen ja uuden suunnittelun kanssa, Nykänen sanoi. Valtuuston kokouksen lopuksi Nykäsen sanat konkretisoituivat, kun kokoomuksen Kari Ojala ja kahdeksan muuta valtuutettua jättivät vanhuspalveluiden palveluseteleitä koskevan valtuustoaloitteen.

Juha Thitz

 


Savon Sanomat.fi 30.9.2012
SDP:n Väätäinen:
Bravo kokoomus! Sairailta palkka pois

Kansanedustaja Tuula Väätäinen ihmettelee kokoomuksen esitystä.

Siilinjärveläinen kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.) tyrmää kokoomuksen ehdotuksen sairausloman palkka-alesta.

– Kokoomuksen mallissa jos ihminen jää suojatiellä auton alle, hänet palkitaan siten, että ensimmäinen päivä sairaalassa menee palkattomana. Seuraavat kaksi viikkoa palkasta lähtee pois 20 prosenttia.

– Mitä sen jälkeen arvon kokoomus? Voiko vastuuttomampaa ja porvarillisempaa ehdotusta löytyä etsimälläkään, SDP:n terveyspoliittisen työryhmän entinen vetäjä Väätäinen puuskahtaa.

– Kokoomuksen mielestä työntekijät ovat perusteetta ja omasta syystä sairaana. Aivan käsittämätöntä kohellusta sekoomukselta, Väätäinen ihmettelee.

– Vai onko sittenkään? Alkaako kokoomuksen todellinen tahtotila paljastua? Se ainakin on selvää, että työväenpuolue kokoomus ei ole, vaikka kuinka naamioituisi haalareihin ja rukkasiin. Olkaa äänestäjät varuillanne, ettei kokoomus ota teistä niskalenkkiä, Väätäinen päättää.

Jerri Koskinen

 


Mtv3.fi 30.9.2012

SDP:n Väätäinen tulistui kokoomukselle: "Sairailta palkka pois?"

Kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.) tyrmää kokoomuksen ehdotuksen sairausloman palkka-alesta.

Kokoomuksen puoluevaltuusto linjasi eilen, että ensimmäinen sairauspäivä olisi palkaton ja kaksi seuraavaa viikkoa sairauslomalla oleva palkansaaja saisi 80 prosenttia palkastaan.

- Kokoomuksen mallissa jos ihminen jää suojatiellä auton alle, hänet palkitaan siten, että ensimmäinen päivä sairaalassa menee palkattomana. Seuraavat kaksi viikkoa palkasta lähtee pois 20 %, kritisoi Väätäinen tiedotteessaan.

SDP:n terveyspoliittisen työryhmän entinen vetäjä Väätäinen haukkuu kokoomuksen ehdotusta vastuuttomaksi ja porvarilliseksi.

MTV3



Yle 20.9.2012
SDP:ltä tukea puolustusrahojen korotukselle tulevaisuudessa

Eduskunnan budjettikeskustelussa SDP:n edustajat puhuivat puolustusmäärärahojen korottamisen puolesta vuosikymmenen loppupuolella. Kansanedustaja Tuula Väätäinen kannatti puolustusrahojen portaittaista korottamista.
 
Eduskunnassa käytävässä valtion ensi vuoden tuloja ja menoja koskevassa keskustelussa SDP:n kansanedustajat ovat osoittaneet tukea puolustusmäärärahojen korottamiselle kuluvan vuosikymmenen loppupuolella.

Keskiviikkoiltana , kun eduskunta keskusteli puolustusministeriön rahoista, SDP:n valiokuntavastaava puolustusvaliokunnassa kannatti määrärahojen kasvattamista. Kansanedustaja Tuula Väätäisen mielestä pitää etsiä ratkaisuja, jotta puolustusvoimat voisi vuoden 2015 jälkeen palauttaa joitakin asioita samalle tasolle kuin nyt.

- Olen ihan varma, että me etsimme siihen kyllä ratkaisuja. Varmaan sellainen portaittainen budjettiin myönteisesti puuttuminen on se ratkaisu, sanoi Tuula Väätäinen keskiviikko-iltana eduskunnan budjettikeskustelussa.

Ei ensi vuonna, mutta vuosikymmenen loppupuolella
SDP:n tuki määrärahojen korottamiselle ei koske valmistelussa olevaa valtion ensi vuoden budjettia vaan myöhempiä vuosia.

Väätäisen puoluetoveri, niinikään puolustusvaliokunnan jäsen Mika Kari säesti SDP:n eduskuntaryhmän valiokuntavastaavaa.

- Puolustusmäärärahojen korotus on edessä, se on ihan selvä asia.

Kari kyseli puolustusministeri Carl Haglundilta (r.) arviota, millaisella lisäpanostuksella puolustusvoimien toimintakykyä pitäisi turvata.

Puolustusministerin mukaan puolustusvoimat pärjää lähivuosina, mutta sen jälkeen on vaikeampaa. Carl Haglund arvioi, että jos lisärahoja ei heru, tarkoittaisi se maanpuolustuksen perusteiden tarkistamista.

- Sotilaallinen liittoutumattomuus, yleinen asevelvollisuus, koko maan puolustaminen - nämä asiat, jotka ovat poliittisesti niin tärkeitä kuin myös vähän herkkiä. Näiden eteen sitten päädytään, jos resursseja ei ole pidemmän päälle tarpeeksi.

Kuvateksti: Tuula Väätäinen puhui puolustusrahojen portaittaisen korottamisen puolesta eduskunnassa keskiviikkoiltana.

Ari Hakahuhta
Yle Uutiset

 


Demari.fi 6.9.2012

Eduskunnassa puitaneen tänään lastensuojeluasioita - salassapidon säännöt halutaan syyniin

Lastensuojeluun liittyvät asiat nousevat tänään hyvin todennäköisesti eduskunnan kyselytunnilla tapetille. 8-vuotiaan tytön kuolemaan johtanut tapaus on nostanut esiin monia kysymyksiä lastensuojelusta.

SDP:n kansanedustaja Tuula Väätäinen ihmettelee, jos eduskunta ei herää keskustelemaan aiheesta.

– Täytyy tarkistaa, millä tavalla lastensuojelulakia noudatetaan. Lastensuojelussa on puutteita ympäri maan. Koulutettua työvoimaa ei ole riittävästi ja ennaltaehkäisevä työ on sellaista, että apuun ehditään liian myöhään. Siksi on tärkeää käydä nämä asiat läpi ja katsoa, miten korjauksia saadaan tehtyä, hän sanoo.

Kansanedustaja Hanna Tainion (sd.) mukaan on syynätä myös salassapidon säännökset. Terveydenhuollon ammattilaisena Tainio on usein törmännyt siihen, että salassapito menee yksilön edun edelle.

– Henkilöstö ei uskalla poiketa tiukoista salassapitosäädöksistä, vaikka joskus terve järkikin sanoisi, että tämä on nyt asia, johon pitää puuttua. Pelko sääntöjen rikkomisesta ei saa mennä lapsen edun edelle, Tainio sanoo.

Anna-Liisa Blomberg

 


Savon Yrittäjä 31.8.2012
Kansanedustajat tutustuivat maakunnan yrityksiin ja kuntiin

Savon Yrittäjät on jälleen järjestänyt pohjoissavolaisten kansanedustajien tutustumisvierailuja maakunnan yrityksiin. Hyödyllisissä keskusteluissa ovat olleet esillä niin työvoimapula, tiestönrapautuminen kuin yrittäjien jaksaminen.

Kansanedustaja Seppo Kääriäinen (kesk.) vieraili Vieremällä ja kehui tapahtuman järjestelyjä onnistuneiksi ja kohdeyrityksiä kiinnostaviksi.
- Ylä-Savo on teknologia- ja metalliteollisuuden kärkialueita. Kumppanuusyrityskylässä on yrittäjien kesken avoin henki ja toiminta näyttää olevan tuloksellista. Kokonaisuutena myös Vieremän kunta rakentaa hyviä yrittämisen edellytyksiä, Kääriäinen havainnoi.

Kääriäisen mukaan erityisesti tuli esille ja valtiovallan tietoon laajemminkin vietäväksi yritysten ongelmat, joita pula ammattitaitoisesta työvoimasta aiheuttaa.
- Keskusteluissa oli myös se, että tarvetta olisi vanhan ajan investointituille. Niiden avulla kunta voisi rakentaa yrityksille toimitiloja ja näin vahvistaa yrittämisen edellytyksiä. Myös Vieremän Yrittäjien puheenjohtaja Marjut Langefeld ja muut yrittäjät olivat tyytyväisiä päivän keskusteluihin.

Arjen palveluja tarvitaan

Pielavedellä pohdittiin muun muassa sitä, miten kuntarakenneuudistus muuttaa sosiaalipalveluja tarjoavien yritysten toimintaa. Kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.) totesi, että asiakkaiden on usein hyvä olla pienimuotoisten ja maanläheisten palvelujen äärellä, mutta se voi olla vaativa tilanne alan yrittäjille.

- Asiakkaat tarvitsevat maaseudullakin monipuolisia, arjen toimimiseen liittyviä palveluja entistä enemmän. Se on hyvää toimintaa, mutta varmasti vaativaa alan työntekijöille ja yrittäjille, Väätäinen sanoi.
Väätäinen toivoi kansanedustajavierailulle mukaan enemmän myös paikallisia kunnallisia luottamushenkilöitä.

Pielaveden Yrittäjien puheenjohtaja Matti Rönkkö kertoi, että monen yksinyrittäjän huolena ovat jaksaminen ja vähäiset vapaapäivät. Myös kotitalousvähennyksen pieneneminen ja pula perhepäivähoitajista nousi yrittäjien puolelta keskusteluissa esille. Myös tiestön kunto ja laajakaistayhteyksien tilanne laittoivat yrittäjät mietteliäiksi.

Kuopion Yrittäjät isännöi kansanedustaja Elsi Kataisen (kesk.) vierailua, jonka teemana oli kansainvälistyminen ja kasvu, mahdollisuudet ja esteet.
- Mielestäni vierailut ovat aina olleet antoisia, yritysvierailut antavat perspektiiviä ja yrittäjillä on terveisiä vietäviksi eduskuntaan, toista kertaa Kuopion Yrittäjien vieraana ollut Katainen kertoi.

Puheenaiheet vierailulla vaihtelivat ammattitaitoisen työvoiman saannista julkisiin hankintoihin, yritysten kasvun esteisiin ja kuljetustukeen.
- Kansainvälistyminen ja Kuopion matkailumahdollisuudet sekä niiden kehittäminen nousivat myös päivän aikana esille, Kuopion Yrittäjien puheenjohtaja Noora Kivi mainitsi.

Tiestön kunto huolettaa

- Kuljetusyritykset ovat oikeutetusti huolissaan alalle levittäytyneestä harmaasta taloudesta sekä kustannusten jatkuvasta kasvusta. Myös tiestön kunto oli luonnollisesti mukana keskusteluissa, kansanedustaja Kari Rajamäki (sd.) kertoi vierailustaan varkautelaisyrityksissä.
- Sinänsä kuljetusyritysten kannalta Varkauden sijainti on logistisesti hyvä ja Venäjän-kauppakin vaikuttanee yrityksiin myönteisesti.

Rajamäen vierailulla keskusteltiin myös yrittäjän sosiaaliturvasta ja sukupolvenvaihdoksen onnistumisen edellytyksistä.
- Ajatustenvaihto on aina hyväksi, ja yritystason havainnot on hyvä saattaa tietoon päätöksenteon perustaksi, Rajamäki kiitteli vierailun antia.

Myös Varkauden Yrittäjien puheenjohtaja Riitta Asikainen piti vierailua antoisana. Esillä oli myös työllistymisen vaikeudet eli tilanne, jossa henkilön ei kannata ottaa työpaikkaa vastaan etujen menettämisen vuoksi. Myös vanhempainloman kustannukset mietityttivät yrittäjäpuolta.

Kansanedustaja Markku Rossi (kesk.) kehui Siilinjärven yritysten monialaisuutta ja monipuolista toimintaa vietettyään päivän kunnassa toimivien yritysten parissa.
- Kansainvälistyminen on joissain yrityksissä tehty varsin luovasti ja viennillä on merkitystä monen yrityksen toiminnassa. Myös Innocumin toiminta vaikuttaa hyvältä, Rossi kertoi.

Keskusteluissa tuli esille yllättäviäkin yksityiskohtia, kuten esimerkiksi se, että jalkaterapiahoito ei sairauksia ennaltaehkäisevistä vaikutuksistaan huolimatta ole Kela-korvauksen piirissä.

Rossin mukaan kansanedustajavierailut ovat aina olleet kokonaisvaltaisia, antoisia ja hyvin järjestettyjä.
- Saatoimme esitellä kansanedustajalle varsin monipuolista ja uutta siilinjärveläistä osaamista. Uunituoreita asioita meille kaikille olivat asiamiespostin avautuminen sekä gourmet-ruokaa kahvinkeittimellä -esittely, Siilinjärven Yrittäjien puheenjohtaja Esko Nenonen kertoi.

Jo toteutuneiden vierailujen lisäksi kansanedustaja Markku Eestilä (kok.) tutustuu Leppävirran yrityksiin 29. elokuuta.

Tekemisen meininkiä

Keiteleen vilkas yrityselämä kiinnosti kansanedustaja Kimmo Kivelää (ps.), joka kiitteli yrityksiä ja yrittäjäyhdistystä vierailun onnistumiseksi tehdystä työstä.
- Keitele on kiinnostava kunta, jossa on tämänhetkisestä vaisusta suhdannetilanteesta huolimatta tekemisen meininkiä. Yrittämisen ja työllistämisen edellytyksistä oli keskustelua, samoin kuntien yhteistyöstä ja liitoksista, Kivelä kertoi. Tieasiat tuntuvat herättävän keskustelua lähes jokaisessa kunnassa, niin Keiteleelläkin, jossa 77-tien huono kunto tuli esille myös Kivelän vierailun yhteydessä.

Kivelän mielestä vuoropuhelu kunnan, yrittäjien ja kansanedustajien kesken on tärkeää ja opettavaista:
- Kentän ääni tulee näin esille ja saadaan nopeastikin kuuluville myös niihin kokoonpanoihin, joissa päätöksiä valmistellaan. Tällaisia yritys- ja kuntavierailuja kannattaa tehdä jatkossakin, Kivelä mainitsi.

Keiteleen Yrittäjien puheenjohtaja Helena Tolonen piti vierailua hyvänä ja oli tyytyväinen muun muassa siitä, että tieasiat tulivat keskusteluissa esille. Tolosen mukaan on hyvä, että kansanedustaja pääsee tutustumaan pienehkönkin paikkakunnan yritysten toimintaan käytännön tasolla.

Kuvatekstejä:

Keiteleellä kansanedustaja Kimmo Kivelän kanssa yritysvierailulla olivat mm. Keiteleen kunnanjohtaja Eero Ryhänen ja Keiteleen Yrittäjien puheenjohtaja Helena Tolonen.

Varkauden yritysvierailulla olivat mukana mm. Soili Tonteri, Varkauden Yrittäjien puheenjohtaja Riitta Asikainen, Tiina Grönlund, Kansanedustaja Kari Rajamäki, Tommi Sareskivi , Anne Pääkkönen ja Jyrki Grönlund.

Vieremällä Seppo Kääriäinen tutustui SKS Connecto Oy:n toimintaan Virpi Valtasen ja Matti Klementin opastuksella.

Pielaveden yrittäjävierailulla Tuula Väätäinen keskusteli ajankohtaisista yritysasioista ZaZasin yrittäjä Titta Raitasen kanssa.

Tarja Virtaharju kertoi jalkaterapeutin työstä Markku Rossille.

Kuopiossa yritysvierailuilla olivat Kuopion Yrittäjien toiminnanjohtaja Kirsi Sisso-Litmanen (vas), varapuheenjohtaja Marko Luostarinen, kansanedustaja Elsi Katainen, varapuheenjohtaja Pasi Pitkänen ja puheenjohtaja Noora Kivi.

Jarmo Seppälä


Demari.fi 15.8.2012
Hoitosuositukset eivät SDP:n Väätäisellekään riitä: "Pahimmillaan voidaan puhua heitteillejätöistä"

Kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.) antaa täyden tukensa peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin (sd.) työlle sitovien henkilöstömitoitusten saamiseksi vanhuspalvelulakiin. Hän uskoo, että kokoomuskin vielä kääntyy mitoitusten kannalle.

Väätäinen korostaa ikääntyneiden hoidon tarpeen huomiointia mitoituksia laadittaessa.

– Tähän asti vanhustenhoidon laadusta tai määrästä on ollut vain suosituksia, ei sitovia velvoitteita. Pahimmillaan voidaan puhua heitteillejätöistä. Koska suositukset eivät ole tehonneet, pitää laatia sitovammat henkilöstömitoitukset, Väätäinen painottaa.

Hän muistuttaa, että riittävä henkilöstömäärä auttaa henkilöstöä jaksamaan.

– Nykyään kymmeniä tuhansia tehyläisiä ja superilaisia on muiden alojen töissä suurelta osin työn raskauden vuoksi.

Väätäinen painottaa, että henkilöstön lisäksi vanhuspalveluissa täytyy lisätä kuntoutusta, kotihoitoa ja moniammatillista henkilöstöä.

Demokraatti


Demokraatti 6.8.2012

Syksyllä esillä töiden löytäminen varuskunnan menettäville paikkakunnille
Dragsvikin varuskunnan kohtalo nousee taas esille

Kyllä Dragsvikin varuskunnan kohtalo nousee aivan varmasti esille lähitulevaisuudessa, eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) sanoo Demokraatille.

Niinistö sanoo keskustelun varuskunnista jatkuvan politiikassa yleisesti. Eduskunnan päätehtäviksi uudistuksessa tulee syksyllä pienempiä, teknisluontoisempia lakiesityksiä, kuten sotilasläänien lakkauttaminen.

Isot ratkaisut tehtiin jo ennen juhannusta edellisen puolustusministerin Stefan Wallinin (r.) toimeenpanopäätöksin: Pohjois-Karjalan prikaati Joensuussa, Kotkan rannikkopataljoona ja Ilmavoimien teknillinen koulu lakkautetaan ensi vuoden lopussa, pioneerirykmentti Keuruulla, Hämeen rykmentti Lahdessa sekä lentosotakoulu Kauhavalla vuonna 2014. Lisäksi yhdistetään suuria joukko-osastoja, esimerkiksi Niinisalon tykistöprikaati ja Porin prikaati Säkylässä.

Niinistö sanoo, että keskustelu varuskunnista jatkuu vaalikauden lopulla ja seuraavan alussa, koska hänen mukaansa näyttää siltä, että puolustusvoimauudistuksella tavoitellut säästöt eivät riitä.

- Dragsvikin osalta se tarkoittaa lähinnä yhdistämistä Upinniemeen.

Ruotsinkielisten varusmiesten koulutuspaikan lisäksi syksyllä puheeksi nousee myös se, mitä valtio tekee töiden löytämiseksi niille paikkakunnille, joista se lakkauttaa varuskunnan.

Puolustusvaliokunnan demarijäsen Tuula Väätäinen Siilinjärveltä sanoo lakkautusten kohtelevan kovin erityisesti Pohjois-Karjalaa ja Keuruuta.

Kyse on Väätäisen mukaan siitä, miten valtio lunastaa lupauksensa, että apuun tullaan, kun työllisyyteen vaikuttavat näinkin suuresti valtion omat päätökset.

- Salossa ministerit ovat Nokian takia ravanneet niin, että ura on tullut. Mittasuhteet ovat isommat, mutta periaatteen näkökulmasta varuskuntapäätös on yhtä iso.

Selonteko turvallisuudesta ja puolustuksesta syksyllä

- En voi julkisuuteen kertoa, mitä turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta on tähän mennessä noussut esille parlamentaarisen kontaktiryhmän työssä, Tuula Väätäinen sanoo.

Selonteon nimessäkin turvallisuus on ensi kertaa nostettu puolustuksen ohi. Turvallisuutta käsitellään laajasti kyber-hyökkäyksen uhista alkaen, joten varuskunnat ovat mietinnössä häviävän pieni osa.

Asehankinnoista puhutaan jopa enemmän kuin vuotuisissa budjettikäsittelyissä. Vuonna 2020 on määrä hankkia merivoimille uuden alusluokan alukset ja vuonna 2024 korvata nykyiset 68 Hornettia uusilla hävittäjäkoneilla.

Ryhmän seuraavaan kokoukseen elokuussa palaavat myös perussuomalaiset, jotka siitä erosivat vastalauseena silloiselle puolustusministeri Stefan Wallinille (r.).

Ryhmään palaava kansanedustaja Jussi Niinistö sanoo Hornettien korvaamisen olevan yksi ydinkysymyksistä. Lentokoneiden hinnat ovat nousseet niin ”tähtitieteellisiksi”, että hän miettii, ”pystytäänkö Hornetteja todella korvaamaan tulevilla vaalikausilla”.

- Jos puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta vuonna 2015 on 1,08 prosenttia, ei asehankintoihin paljon rahaa jää, sanoo Niinistö, jonka mukaan puolustusvoimauudistus ei näytä tuovan tavoiteltuja säästöjä, koska se esimerkiksi ei merkittävästi korjaa armeijan henkilöstörakennetta.

Timo Vainio, Demokraatti


Savon Sanomat 26.7.2012
Seksin ostaminen
Täyskielto jakaa mielipiteitä

Seksin ostamisen täyskielto jakaa pohjoissavolaisten kansanedustajien mielipiteitä.
Moni edustaja perää seurausten tarkkaa tutkimista ennen lain läpiviemistä. Täyskielto saattaisi usean kansanedustajan mukaan viedä prostituution maan alle, mikä aiheuttaa myös ongelmia.

Seksin täysi ostokielto tarkoittaisi sitä, että poliisilla pitäisi olla tarpeeksi resursseja lain valvomiseen. Esimerkiksi SDP:n Tuula Väätäinen huomauttaa, että seksin ostokiellon lisäksi myös myynnistä pitäisi keskustella. Myyntisanktioita kannattaa myös puoluetoveri Kari Rajamäki.

Vasemmistoliiton Erkki Virtanen puolestaan huomauttaa rajanvedon ongelmista.

Täyskielto vaatisi tutkimista

Ajatus kerää pohjoissavolaisilta kansanedustajilta sympatiaa, mutta vain epäilevää kannatusta.
---

Osa kaipaa keskustelua myös seksikaupan toisesta puolesta. SDP:n Tuula Väätäisen mielestä lähtökohtaisesti seksin osto voisi olla kiellettyä. Kaikki vaihtoehdot pitäisi kuitenkin miettiä ja pohtia järkevin ratkaisu.

Väätäisen mukaan pitäisi kuitenkin keskustella myös seksin myynnin kieltämisestä, mikäli asiaa lain kanssa ratkotaan.
---
Marjaana Lahola


Ylen Aamu-TV 24.7.

Harrastus, joka yhdistää yli puoluerajojen

Aamu-tv:n kesäsarjassa julkisuudesta tutut ihmiset ovat esitelleet rakasta harrastustaan. Tällä kertaa vieraita on kaksi, kansanedustajat Tuula Väätäinen (sdp) ja Eero Suutari (Kok.) Eduskunnassa heille saattaa tulla väittelyjäkin, mutta ainakin yksi asia yhdistää, nimittäin moottoripyöräily.

Televisioitu haastattelu on katsottavissa linkistä


Demokraatti 31.5.2012
Armeijapudokkaille laajempi tukiverkosto

Kansanedustaja-perheterapeutti Tuula Väätäinen (sd.) kaipaa aktiivista otetta palveluksen ulkopuolelle jääneiden ja armeijan keskeyttäneiden nuorten tavoittamiseksi.

– Nuorten tukemisessa tarvitaan laajempaa, kuntien välistä yhteistyöverkostoa. Pitäisi luoda pysyvä ja maata kattava tuki- ja hoitojärjestelmä nuorille, jotka eivät läpäise kutsuntoja tai joutuvat keskeyttämään palveluksen, Tuula Väätäinen painottaa.

Hän on puolustusvaliokunnan SDP:n ryhmävastaava ja siviiliammatiltaan perheterapeutti.

Väätäinen muistuttaa osan nuorista jo kiertäneen monessa paikassa, joten aloite avun saamiseen on tultava viranomaisten taholta. Avun hakemista ei pidä jättää nuorten itsensä varaan.

Nuorisolaki velvoittaa ohjaamaan nuoret kuntien sosiaalityöhön tai etsivään nuorisotyöhön. Nykyiset keinot eivät Väätäisen mielestä välttämättä riitä.

– Armeijaan siirtyminen tai syrjään jääminen on yksi merkittävistä nivelkohdista. Niihin on satsattava, jottei yksikään nuori tipu kyydistä.

Demokraatti


Demari.fi 30.5.2012
Kansanedustaja-perheterapeutti: Armeijapudokkaille laajempi tukiverkosto

Kansanedustaja-perheterapeutti Tuula Väätäinen (sd.) kaipaa aktiivista otetta palveluksen ulkopuolelle jääneiden ja armeijan keskeyttäneiden nuorten tavoittamiseksi.

– Nuorten tukemisessa tarvitaan laajempaa, kuntien välistä yhteistyöverkostoa. Pitäisi luoda pysyvä ja maata kattava tuki- ja hoitojärjestelmä nuorille, jotka eivät läpäise kutsuntoja tai joutuvat keskeyttämään palveluksen, Tuula Väätäinen painottaa.

Hän on puolustusvaliokunnan SDP:n ryhmävastaava ja siviiliammatiltaan perheterapeutti.

Väätäinen muistuttaa osan nuorista jo kiertäneen monessa paikassa, joten aloite avun saamiseen on tultava viranomaisten taholta. Avun hakemista ei pidä jättää nuorten itsensä varaan.

Nuorisolaki velvoittaa ohjaamaan nuoret kuntien sosiaalityöhön tai etsivään nuorisotyöhön. Nykyiset keinot eivät Väätäisen mielestä välttämättä riitä.

– Armeijaan siirtyminen tai syrjään jääminen on yksi merkittävistä nivelkohdista. Niihin on satsattava, jottei yksikään nuori tipu kyydistä.

Kuvateksti: Armeijaan siirtyminen tai syrjään jääminen on yksi merkittävistä nivelkohdista, Tuula Väätäinen sanoo.

Demokraatti


Uutis-Jousi 27.5.2012
Siilinjärvellä vain viisi kunnanvaltuutettua jättää varmuudella paikkansa syksyn kunnallisvaaleissa
Politiikka kiinnostaa edelleen

Vaikuttamisen halu on edelleen hyvin vahva Siilinjärven kunnan päättäjien keskuudessa. Nykyisistä 43 kunnanvaltuutetusta vain viisi on tällä hetkellä sitä mieltä, ettei asetu enää ehdolle ensi syksyn kunnallisvaaleissa. Kymmenellä valtuutetulla asia on tosin vielä harkinnassa.

Uutis-Jousi kartoitti istuvien valtuutettujen suhtautumista ehdokkuuteen kuluneen viikon aikana.

Siilinjärven kaikki viisi luopujaa ovat olleet näkyviä kunnallispoliitikkoja viime vuosina. Keskustalaisista valtuustopaikkansa jättävät kunnanhallituksen jäsen Päivi Janhonen sekä kh:n varajäsen Eeva Jäppinen. Kokoomusryhmän varma luopuja on kaksi kautta valtuustossa sitä osan aikaa myös kunnanhallituksessa istunut Marja Rytivaara.

Sosialidemokraattien Saara Hämäläinen jättää myös valtuuston, jonne hän oli ensimmäisen kerran ehdolla jo vuonna 1968. Ja siitä alkaen luottamustehtäviä on piisannut jo 44 vuoden ajan.

Paikkansa jättää myös vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Iiro-Pekka Airola. Nuoren miehen ura Siilinjärven kunnallispolitiikassa jää näin kahden kauden mittaiseksi.

Pekka Väänänen harkitsee

Luopumisen syynä useimmilla on selkeästi ajankäytön ongelma. Politiikan sijaan halutaan vaihteeksi antaa aikaa perheelle, harrastuksille jne. Kukaan ei sano kyllästyneensä luottamustehtäviin, päinvastoin.

Ehdokkuuttaan miettii edelleen 10 istuvaa valtuutettua.*

”Vastahan tässä on päästy alkuun”

Loput 28 valtuutettua ovat jo nyt varmoja omasta ehdokkuudestaan.*

Tämän joukon kommenteista suorastaan huokuu tekemisen intoa ja halua. Tässä muutamia persoonallisimpia kommentteja:

Karvonen (kesk.): ”Olen oppinut kolmen ja puolen vuoden aikana paljon… Nyt valtuutetun ’oppivuodet’ alkaa olla takana päin, joten seuraavalla kaudella, jos valtuustoon pääsen, voi jo paremmin keskittyä itse työhön.”

Toivanen (kok): ”Tavoitteena nostaa kokoomuksen kannatus valtakunnan tasolle Siilinjärvellä.”

Väätäinen (sd.): ”Kuntakentän haasteet on niin suuret ja mielenkiintoiset, että katson kansanedustajan velvollisuudeksi lähteä mukaan.”

Kotimäki (PS): ”Vaikka kuntamme asiat ovat huomattavasti keskimääräistä kuntaa paremmassa kunnossa tunnen suurta halukkuutta olla mukana vaikuttamassa siihen, että kuntamme asukkaiden etu on se mikä ensisijaisesti on huomioitava.”

Ojala (kok.): ”Vastahan tässä on päästy alkuun :-)”

Ylikärppä (kesk.): ”Aikoinaan, kun edesmennyt kunnallispoliitikko Pentti Väänänen suostutteli minut ehdolle, niin Pentti sanoi tapansa mukaan oikein savolaisittain. ’Muista Kaako, neljä kaatta riittee.’ Ja kun kolme kautta on takana, niin yritetään neljännelle.:)”

Oksman (kok.): ”Nyt 20 vuoden kokemuksella hias alakaa päästä vasta vaahtiin…”

Kuvateksti: Kunnallinen päätöksenteko kiinnostaa yhä monia – kuntalaisten onneksi.

Seppo Timonen

* Nimilista poistettu


Uutis-Jousi 27.5.2012

Diabetes-lääkkeiden Kela-korvauksen painoindeksi kohtuuton

 

Kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.) kysyy hallitukselta toimia diabetes-lääkkeiden Byetta ja Victoza Kela-korvausten oikomiseksi.

Diabetes on Suomessa yleinen kansansairaus. Kaikki diabeetikot eivät kuitenkin saa heille määrätyistä lääkkeistä Kela-korvausta, vaikka erityisesti tyypin 2 diabeteksen yleistyttyä korvauksia saavien määrä onkin kasvanut.

”Terveysriskien kannalta on erityisen huolestuttavaa, että Byettan ja Victozan korvauksiin oikeuttava painoindeksiraja on 35 eli poikkeuksellisen ylipainon puolella. Korvattunakin Kela-korvausta saa vain 42 % lääkkeen hinnasta.”

”Etenkin pienituloisille summa on aivan kohtuuton. Lääkkeet voivat kuurista riippuen maksaa sata tai parisataa euroa kuussa”, Väätäinen painottaa.

Potilaiden taloudellista tilannetta heikentää sekin, etteivät Kela-korvausten piiriin kuulumattomat lääkkeet kerrytä maksukattoa. Lisäksi sairauden ja sukurasituksen kuormittaessa terveyttä muutenkin voi poikkeuksellisen korkea painoindeksiraja aiheuttaa terveysvaaraa potilaille.

”Olen itse diabeetikko ja minulle suositeltiin Byettaa ja Victozaa. Taustalta löytyy riskitekijöitä kuten sukurasitetta. Painoindeksini on kuitenkin liian alhainen Kela-korvausten saamiseen”, Väätäinen kertoo.

Uutis-Jousi


Yle Savo 21.5.2012
Kansanedustajat torjuisivat rattijuoppoutta kunnon kurilla

Kuopiolainen kansanedustaja Markku Rossi (kesk.) haluaisi alkolukot autojen vakiovarusteiksi. Siilinjärveläisen Tuula Väätäisen (sd.) mukaan kaikki keinot on nyt otettava käyttöön, vaikka lunta tulisikin tupaan.

Mistä on kyse?

¤ Kansanedustajat Markku Rossi ja Tuula Väätäinen ovat valmiita säätämään tiukkojakin lakeja rattijuoppouden kitkemiseksi

¤ Kansanedustajat kiittelevät Lapinlahden kansanliikettä asenteisiin vetoamisessa

Kansanedustajat, kuopiolainen Markku Rossi (kesk.) ja siilinjärveläinen Tuula Väätäinen (sd.) ovat valmiita torjumaan rattijuoppoutta tiukallakin lainsäädännöllä.

Radio Savon Kansanedustajat tentissä -sarjassa haastatellut Rossi ja Väätäinen ovat valmiita säätämään lakeihin kovia tiukennuksia, vaikka alkoholiin liittyvää päätöksentekoa kritisoidaan Suomessa herkästi.

Väätäinen haluaa nyt kaikki keinot käyttöön rattijuoppouden kitkemiseksi mutta myöntää, ettei tehtävä ole helppo.

- Olen itse tehnyt joitakin lakialoitteita esimerkiksi ravintoloiden tarjoilusta, ja palaute on ollut aika rajua. Nyt tilanne on kuitenkin sellainen, että siihen on tiukasti puututtava.

- Kaikki keinot on otettava käyttöön; on mietittävä nykyistä kovempia rangaistuksia, nollapromilleen siirtymistä ja auton ottamista valtiolle nykyistä herkemmin. Uusintajuoppouteen on puututtava kovalla kädellä, luettelee Väätäinen.

”Palaute on ollut aika rajua. Tuula Väätäinen”

Lapinlahden tempaus esimerkki hyvästä vaikuttamisesta

Markku Rossi kannattaa alkolukkoa tärkeimpänä keinoja rattijuoppouden kitkemiseksi - kustannuksista huolimatta. Rossi uskoo, että lukko tulee vielä kaikkiin autoihin.

- Vain teknisistä keinoista on nyt apua, ja alkolukko estää päihtyneenä auton käynnistämisen. Joidenkin mielestä raittiit joutuisivat maksamaan tästä turhaan, mutta jos muutosta todella halutaan, niin missä kulkee raja. Uskon, että alkolukko tulee vielä autoihin vakiovarusteeksi ja kun se on paikoillaan jo valmiiksi, se ei ole enää kustannuskysymys, kysyy Rossi.

- Lainsäädännön keinoin pitää uskaltaa tehdä ratkaisujakin ja onhan eduskunta tehnytkin, esimerkiksi tupakkalaki säädettiin kovasta vastustuksesta huolimatta, muistuttaa Rossi.

Sekä Rossi että Väätäinen kiittelivät Lapinlahden kansanliikettä viimeviikkoisesta tempauksesta turvallisen liikkumisen puolesta. Kansanedustajien mukaan kyseessä oli esimerkillinen tapa yrittää vaikuttaa asenteisiin kansalaisten keinoin.

Tempaus järjestettiin sen jälkeen, kun nuori tyttö kuoli Lapinlahdella törmäyksessä rattijuopon kanssa.

Kuvateksti: Alkolukko estää alkoholin vaikutuksen alaisena ajamisen.

Kati Myöhänen Yle Savo


Demokraatti 9.5.
Väätäinen ottaisi juopoilta kortin ja auton pois

Kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.) peräänkuuluttaa selkeämpiä valvontakeinoja ja rangaistuksia rattijuopoille.

”Tekotilastoja katsoessa täytyisi todella harkita nollapromillea ja pohtia sen vaikutukset ja myönteiset puolet. Suomessa näyttää siltä, ettei opita, ennen kuin rangaistukset ovat riittävän kovat.”

”Ajoneuvon valtiolle ottaminen ja kortin määräaikainen hyllyttäminen voisivat olla yleisesti käytössä. Tekijät päätyisivät tuumaustauolle”, Väätäinen ehdottaa.

Myös yleinen ilmapiiri kaipaa ryhtiliikettä. Juopuneena ajamisesta aiheutuviin riskeihin ei voi liittyä ymmärtämistä tai lieventäviä asianhaaroja.

”Pitää muistaa, ettei minkään näköinen tuomio tai korvaus korvaa ihmishenkien menettämistä. Tekijä ei voi ostaa itseään vapaaksi”, Väätäinen muistuttaa.

Vaikka rattijuoppoudesta aiheutuvat onnettomuudet helposti nostavat kaunaa tai vihaa, Väätäinen korostaa asioiden hoitamista virallisen oikeuslaitoksen kautta.

”Vaikka mitä maailmassa tapahtuu, vihalla ja kostolla ei asioita ratkaista. On keskityttävä siihen, että Suomen virallinen oikeuslaitos toimii ja tekoihin puututaan. Rangaistuskeinojen on vastattava oikeustajua ja kohtuullisuutta. Sanktioissa on huomioitava tekojen seuraukset ja ympäristölle aiheutuva vaara”, Väätäinen painottaa.

Liikenneministeri Merja Kyllösen tavoin Väätäinen tiedostaa pikkupaikkakuntalaisten pelon rattijuopon ennalta käräyttämisen aiheuttamista sosiaalisista riskeistä.

”Kotiseudun juoppolallin ystävyys ei ole liikenneriskien arvoista. Rattijuoppouteen on puututtava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa”, Väätäinen korostaa.

Demokraatti


Verkkouutiset 7.5.
Kansanedustaja: Kotiseudun juoppolallia ei pidä paapoa

Kotiseudun juoppolallin ystävyys ei ole liikenneriskien arvoista. Rattijuoppouteen on puututtava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.) vaatii.

Kannanotossaan Väätäinen sanoo tiedostavansa liikenneministeri Merja Kyllösen (vas.) tavoin pikkupaikkakuntalaisten pelon rattijuopon ennalta käräyttämisen aiheuttamista sosiaalisista riskeistä.

Väätäisen mukaan yleinen ilmapiiri kaipaakin ryhtiliikettä.

- Juopuneena ajamisesta aiheutuviin riskeihin ei voi liittyä ymmärtämistä tai lieventäviä asianhaaroja.

Hänen mukaansa ajoneuvon valtiolle ottaminen ja kortin määräaikainen hyllyttäminen voisivat olla yleisesti käytössä.

- Tekijät päätyisivät tuumaustauolle.

Hän harkitsisi myös nollapromillea ja sen vaikutusten pohtimista.

- Suomessa näyttää siltä, ettei opita, ennen kuin rangaistukset ovat riittävän kovat.

Verkkouutiset


Uutis-Jousi 3.5.
Kansanedustaja Tuula Väätäinen SAK:n vappujuhlassa:
”Siilinjärvi pärjää itsenäisenä”

SAK:n vappujuhlan puitteet Siilinjärven torilla olivat näyttävät. Järjestöliput saapuivat paikalle komeasti Suomen lipun jäljellä Muistoja Pohjolasta –marssin soidessa. Oli työn ja työväenaatteen juhlahetki.

Tilaisuuden avasi ja juonsi ammatillisen paikallisjärjestön puheenjohtaja Helena Tikkanen. Musiikillisesta viihteestä vastasi taiteilijapari Vesku ja Alma Ruotsalainen Nilsiästä.

Kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.) tähdensi puheessaan yhteistyön merkitystä demokratian kulmakivenä päätösten teossa. Isojen päätösasioiden edessä on vältettävä loukkaamasta muita. Suuri ja haastellinen asia on kuntarakenteen uudistaminen.

Tärkeintä uudistuksessa on palveluiden turvaaminen kunnan asukkaille. Tarvitaan uusia toimintamalleja, sisäisiä muutoksia ja kuntien välistä yhteistyötä.

”Uskon vakaasti, että Siilinjärvi pärjää loistavasti myös itsenäisenä kuntana”, Väätäinen totesi.

Hän muistutti haasteista ja ongelmakohdista kotikunnan palvelurakenteessa.

Itä-Suomen osalta hän piti tarkoituksenmukaisena, että hovioikeuden sijaintipaikka olisi Kuopio.

SAK:n Itä-Suomen aluejohtaja Hannu Miettinen sanoi, että ay-liike on tehnyt mittavan työn demokratian, kansalaisoikeuksien ja ihmisoikeuksien puolesta. Tätä työtä on jatkettava niin Euroopan kuin koko maailman mitassa. Monessa maailman maassa ihmisiä yhä pakotetaan vaikenemaan väkivallalla.

Uutis-Jousi 

 


Demokraatti 23.4.
”Perhesurma ei ole mikään selviytymiskeino”

Kansanedustaja Tuula Väätäisen (sd.) mielestä media yliymmärtää perhesurmiin syyllistyneiden motiiveja. Hänestä esimerkiksi menestyksen kulttuuri tai psyykkiset sairaudet eivät kelpaa syiksi tappamiseen.

- Kuten Kaari Utrio on osuvasti kiteyttänyt: Kyllä ihminen, myös henkisesti sairas, ankarissakin oloissa tietää, ettei läheisiään saa surmata, Väätäinen muistuttaa.

Väätäisen mielestä pitäisi korostaa, ettei ole olemassa syitä, jotka oikeuttaisivat oman lapsen tappamiseen.

- Etenkin jos lähipiirissä on ollut väkivaltaa tai itsetuhoisuutta, tekojen ymmärtäminen voi tarjota väärää viestiä. Perhesurma ei ole mikään selviytymiskeino. On hälyttävää, jos länsimaissa laajaa julkista ymmärrystä voi hakea tai saada äärimmäisillä teoilla, Väätäinen sanoo.

Väätäinen muistuttaa, että vanhemman velvollisuus on hakea itselleen apua ja tarvittaessa antaa perhejäsenensä turvaan.

Demokraatti


Kaleva 20.4.
SDP:n Väätäinen: Perhesurmaajia ei pidä paapoa

SDP:n siilinjärveläinen kansanedustaja Tuula Väätäinen ei näe perusteita perhesurmien motiivien paapomiseen ja empatisointiin mediassa.

SDP:n siilinjärveläinen kansanedustaja Tuula Väätäinen ei näe perusteita perhesurmien motiivien paapomiseen ja empatisointiin mediassa. Tekojen liiallinen ymmärtäminen voi Väätäisen mukaan tarjota väärän viestin.

”Kyökkipsykologiaa tarjoavissa lööpeissä ei korosteta, ettei ole olemassa syitä tai perusteita, jotka oikeuttaisivat oman lapsen tappamiseen”, Väätäinen huomauttaa.

Perheterapeutti-kansanedustaja Väätäinen moittii keskustelua, jossa perhesurmien syiksi tarjotaan menestyksen kulttuuria tai psyykkisiä sairauksia. Hän muistuttaa, että alkeellisista moraalikäsityksistä ei pidä luopua väkivaltakulttuurinkaan keskellä.

”Kuten Kaari Utrio osuvasti kiteytti: Kyllä ihminen, myös henkisesti sairas, ankarissakin oloissa tietää, ettei läheisiään saa surmata”, Väätäinen muistuttaa.

Väätäinen muistuttaa, että vanhemman velvollisuus on hakea itselleen apua ja tarvittaessa antaa perheenjäsenensä turvaan.
”Tätä vaativat voimassa oleva lastensuojelulaki ja rikoslait.”

Varhainen puuttuminen, tuki ja turvaverkot ovat Väätäisen mukaan tärkeitä, mutta pahinkaan tilanne ei oikeuta käymään käsiksi omaan perheeseen.

”Kukaan ei omista perhettään ja lähipiiriään”, Väätäinen painottaa.

Tuoreesta tilastopiikistä huolimatta Väätäinen korostaa, että perhe- ja lapsensurmien perinne on Suomessa pysynyt kohtalaisen vakaalla tasolla.

Kaleva 


Verkkouutiset 20.4.
Kansanedustaja ryttää kyökkipsykologiaa tarjoavat lööpit perhesurmista 
 
Kansanedustaja, perheterapeutti Tuula Väätäinen (sd.) tuomitsee perhesurmien motiivien paapomisen mediassa.

- Kuten Kaari Utrio osuvasti kiteytti: "Kyllä ihminen, myös henkisesti sairas, ankarissakin oloissa tietää, ettei läheisiään saa surmata", Väätäinen sanoo. Alkeellisista moraalikäsityksistä ei pidä luopua väkivaltakulttuurinkaan keskellä, hän jatkaa.

Väätäisen mielestä tekojen syiden loppumattoman empatisoinnin sijaan kannattaa pureutua tekojen aiheuttamiin reaktioihin.

- Kyökkipsykologiaa tarjoavissa lööpeissä ei korosteta, ettei ole olemassa syitä tai perusteita, jotka oikeuttaisivat oman lapsen tappamiseen, Väätäinen huomauttaa.

Hänen mielestään on hälyttävää, jos länsimaissa laajaa julkista ymmärrystä voi hakea tai saada äärimmäisillä teoilla.

- Malli toistuu perhesurmista kouluampumisiin.

Väätäinen muistuttaa, että vanhemman velvollisuus on hakea itselleen apua ja tarvittaessa antaa perheenjäsenensä turvaan. Tätä vaativat voimassa oleva lastensuojelulaki ja rikoslait.

Sisäasianministerin käynnistämässä selvityksessä käydään läpi perhe- ja lastensurmat vuodesta 2003 lähtien. Työryhmän tarkoitus on pohtia perhesurmien ehkäisyä. Perheväkivallan herättämiin julkisiin reaktioihin liittyvää tutkimusta ei ole aloitettu.

Ilkka Ahtokivi


Ruotuväki 19.4.
Puolustusvoimauudistuksen vaikutuksesta henkilöstöön keskusteltiin

Säätytalolla pidetyssä seminaarissa kansanedustaja Tuula Väätäinen muistutti avauspuheenvuorossaan että vaikka uudistuksesta on keskusteltu ristiin ja rastiin, on keskustelua syytä jatkaa.

– Uudistus on iso aluepoliittisesti sekä erityisesti henkilöstön kannalta. Jotkut joutuvat muuttamaan uudelle paikkakunnalle mikä tuo haasteensa perheille, Väätäinen sanoo.

Henkilöstörakenteen kehittäminen on pyritty hoitamaan pitkäjänteisellä ja suunnitelmallisella työllä. Apulaisosastopäällikön, eversti Timo Mustaniemen mukaan henkilöstösuunnitteluun liittyy kuitenkin myös ulkopuolista ohjausta, joista esimerkkinä mainittakoon tuottavuusohjelmat ja kumppanuudet.

- Henkilöstörakenteeseen liittyvissä päätöksissä tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Mittavat muutokset esimerkiksi henkilökunnan koulutusjärjestelyissä, palveluiden järjestelyissä tai vaikkapa tarpeellisten päätösten siirtämisessä aiheuttavat aina tilanteita, joissa ennakointi ei ole mahdollista tai seurannaisvaikutukset heijastuvat lähivuosien lisäksi jopa vuosikymmenienkin päähän, Mustaniemi kertoo.

Työvuoden hinta on noussut

Aliupseeriliiton puheenjohtaja Petteri Leino oli huolissaan suunnasta, johon rakenteen muuttaminen on matkalla.

– Viimeisten kymmenen vuoden aikana puolustusvoimien henkilöstön määrä on ollut jatkuvassa laskussa, mutta yksittäisen henkilön työvuoden hinta on noussut, Leino huomauttaa.

Tämä johtuu Leinon mukaan työtehtävistä, jotka ovat jakautuneet pienemmälle ryhmälle. Eniten keskustelua herätti henkilöstön muutosturva. Kaikki ammattiliitot olivat yhtä mieltä siitä, että henkilökunnalle, joka joutuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle, on annettava mahdollisimman paljon tukea.

Kuvateksti: Eversti Timo Mustaniemi muistutti henkilöstörakenteen muutoksen tuomista haasteista.

Tuukka Riihinen


STTK.fi 18.4.2012
Puolustusvoimauudistuksella radikaalit henkilöstövaikutukset

Vuoteen 2015 asti ulottuva puolustusvoimauudistus tulee johtamaan mittaviin henkilöstön vähennyksiin ja useiden varuskuntien alasajoon. Henkilöstövähennykset ja uudistuksen salamyhkäiseksi koettu valmistelu saivat osakseen rajuakin kritiikkiä puolustusvoimien eri henkilöstöryhmien edustajilta Säätytalolla järjestetyssä seminaarissa.

Seminaarin avaajana toimineen Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS:n varapuheenjohtajan kansanedustaja Tuula Väätäisen (sd.) mukaan puolustusvaliokuntaa on puhuttanut uudistuksen poikkeuksellinen valmistelutapa. Hän kertoi myös puolustusvaliokunnan tahtona olevan, että syksyllä valmistuva turvallisuuspoliittinen selonteko tullaan tekemään parlamenttaarisen menettelyn ehdoilla. Väätäinen muistutti valtion vastuusta henkilöstön selviytymisestä varsin rajuissa leikkaustoimissa.

Paneelikeskustelun vetäjänä toimi MTS:n järjestöjaoston puheenjohtaja Harri Järvinen ja keskustelijoina olivat puheenjohtajat Marja-Leena Karekivi Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL, Harri Westerlund Upseeriliitto, Antti Kuivalainen Päällystöliitto, Petteri Leino Aliupseeriliitto ja yksikön johtaja Jari Kajavirta puolustusministeriö.

Liian suuret leikkaukset vaikuttavat tehtävien suorittamiseen

Marja-Leena Karekivi korosti, että henkilöstön määrä ei tule olemaan riittävä sille asetettujen tehtävien suorittamiseen. Esimerkiksi palkanmaksu tulee Karekiven mukaan ajautumaan ongelmiin.

- Nyt suoritetaan liian suuret leikkaukset henkilöstömäärässä yhdellä kertaa, Karekivi moitti uudistusta.

Samalla Karekivi kritisoi kuinka uudistus tehtiin henkilöstöä kuulematta ja tietoa pimittäen.

Siirtovelvollisuuden vaikutus muutosturvaan liian tiukka
Keskustelussa painottui erityisesti muutosturva ja siirtovelvollisuuden vaikutus irtisanomisperusteisiin.

Yhteinen näkemys puheenjohtajilla oli, ettei puolustusvoimien siirtovelvollisuutta ole aikoinaan kirjoitettu lakiin sellaisella tarkoituksella, että sitä sovellettaisiin rauhan ajan massiivisiin rakennemuutos-tilanteisiin.

Myös sellainen tilanne nähtiin kohtuuttomaksi, jossa virkamies irtisanotaan yksilöperustein ja jätetään kaikkien yhteiskunnan muutosturvapakettien ulkopuolelle, ellei hänellä ole perhe- tai muista syistä mahdollista ottaa vastaan tarjottua tehtävää toisella puolella Suomea.

Valtion henkilöstöpolitiikka tarkempaan seurantaan

Pardian puheenjohtaja Antti Palola esitti huhtikuun alussa, että nyt on korkea aika aloittaa yhdessä valtiotyönantajan kanssa hallituksen hyväksymien henkilöstöpoliittisten tukitoimenpiteiden seuranta.

- Nyt on korkea aika aloittaa yhdessä valtiotyönantajan kanssa hallituksen hyväksymien henkilöstöpoliittisten tukitoimenpiteiden seuranta. Olemme tehneet esityksen valtiotyönantajalle, että ottaisimme seurannan yhteiselle agendallemme. Tämä tarkoittaa, että kaikki henkilöstöön kohdistuvat toimenpiteet käydään yhdessä läpi ja että esimerkiksi irtisanomistapauksissa seuraamme kuinka valtion henkilöstöpolitiikkaa onnistutaan noudattamaan ja mikä on lopullinen saldo, Palola esittää.

STTK


Palkansaajajärjestö Pardia 13.4.
Muutosturva puolustusvoimauudistuksessa puhututti

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS järjesti Säätytalolla 12.4.2012 seminaarin puolustusvoimauudistuksen henkilöstövaikutuksista.

Seminaarin avaajana toimineen MTS:n varapuheenjohtajan kansanedustaja Tuula Väätäisen (sd.) mukaan puolustusvaliokuntaa on puhuttanut uudistuksen poikkeuksellinen valmistelutapa. Hän kertoi myös puolustusvaliokunnan tahtona olevan, että syksyllä valmistuva turvallisuuspoliittinen selonteko tullaan tekemään parlamenttaarisen menettelyn ehdoilla.

Eversti Timo Mustaniemi pääesikunnasta valotti puolustusvoimauudistuksen perusteita ja henkilöstömäärän laskentaperusteita tulevaisuudessa. Esitys rajoittui vuoteen 2015 asti, eikä hän ottanut kantaa sen jälkeen mahdollisesti suunniteltaviin uudistuksiin.

Paneelikeskustelun vetäjänä toimi MTS:n järjestöjaoston puheenjohtaja Harri Järvinen ja keskustelijoina olivat puheenjohtajat Marja-Leena Karekivi Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL, Harri Westerlund Upseeriliitto, Antti Kuivalainen Päällystöliitto, Petteri Leino Aliupseeriliitto ja yksikön johtaja Jari Kajavirta puolustusministeriö.

Keskustelussa painottui erityisesti muutosturva ja siirtovelvollisuuden vaikutus irtisanomisperusteisiin. Yhteinen näkemys puheenjohtajilla oli, ettei puolustusvoimien siirtovelvollisuutta ole aikoinaan kirjoitettu lakiin sellaisella tarkoituksella, että sitä sovellettaisiin rauhan ajan massiivisiin rakennemuutos-tilanteisiin.

Myös sellainen tilanne nähtiin kohtuuttomaksi, jossa virkamies irtisanotaan yksilöperustein ja jätetään kaikkien yhteiskunnan muutosturvapakettien ulkopuolelle, ellei hänellä ole perhe- tai muista syistä mahdollista ottaa vastaan tarjottua tehtävää toisella puolella Suomea.

Pardian asiamies Mikko Äikäs


Yle Savo 10.4.

Radio Savon haastattelu yhdessä Seppo Kääriäisen kanssa on kuunneltavissa linkistä


Savon Sanomat 10.4.
Pentti Oinosta kiinnostavat ison kaupungin haasteet

Kuntavaalit: Pohjoissavolaisilla kansanedustajilla kuntapolitiikka on kärsivällä kakkossijalla

Perussuomalaisten kansanedustaja Pentti Oinonen myöntää, että tulevat kuntavaalit kiinnostavat.
- Kuopiossa on isompi kokonaisuus kuin Rautavaaralla oli. Uudet haasteet ja tuulet puhaltavat kuntakentälläkin, Oinonen sanoo.

Oinonen ei kuitenkaan halua sanoa vielä varmaksi, onko hän lähdössä ehdolle kunnallisvaaleissa vai ei.
- Eihän tästä elämästä tiedä edes, onko syksyllä elossa vai ei, hän sanoo.
Oinonen muutti kirjansa Kuopioon viime kuntavaalien jälkeen, koska perussuomalaisia ei Rautavaaralla otettu mukaan neuvotteluihin kunnan luottamustoimipaikoista, vaikka heistä tuli kunnan toiseksi suurin puolue.

Pohjoissavolaisista kansanedustajista lähes kaikki ovat kuitenkin lähdössä kuntavaaleihin.
Oinosen lisäksi Seppo Kääriäinen (kesk.) ja Kari Rajamäki (sd.) eivät halua naulita kantaansa vielä.

Kansanedustajan osallistuminen kuntapolitiikkaan ei ole ongelmatonta, varsinkaan Helsingistä syrjäisessä Itä-Suomessa.
- Olen hieman sitä mieltä, että jos aikoo järkevästi ja kunnianhimoisesti osallistua molempiin, kuinka se onnistuu? Molempia ei pysty hoitamaan samalla vakavuudella, sanoo Erkki Virtanen (vas.).

Myös muut pohjoissavolaiset kansanedustajat tunnistavat ongelman.
Aika ei tahdo yksinkertaisesti riittää.
- On vaikea kuvitella, että kansanedustaja olisi voimakkaasti mukana kunnallispolitiikassa hallitustasolla tai puheenjohtajana. Valtuuston jäsen voi olla, sanoo Markku Eestilä (kok.).
Eestilä on Iisalmen kaupunginvaltuutettu ja hän oli Iisalmen kaupunginhallituksessa ennen valintaansa eduskuntaan.

Pielavetinen kansanedustaja Elsi Katainen (kesk.) on saanut soviteltua aikataulunsa niin, että valtuuston puheenjohtajuus on onnistunut.
- Kokoukset on suunniteltu niin, että olen voinut olla mukana. Kalenterit on tehty käytännössä minun mukaani, hän sanoo.

Myös kuopiolainen Markku Rossi (kesk.) ja iisalmelainen Kääriäinen (kesk.) ovat valtuuston puheenjohtajia.
Molemmat kokevat hyötyneensä siitä, että eduskuntatyössä maanantait ovat vapaata. Valtuuston kokoukset ovat lähes aina maanantaina.
- Kansanedustajan tehtävä on päätehtävä. Kunnallispolitiikka on vain sovitettava kuvioon. Kuitenkin esimerkiksi kaupunginhallituksen jäsenyys on niin aikaa vievää, että se on mahdotonta sovittaa kunnolla kansanedustajan tehtäviin, Kääriäinen sanoo.

Kiire on kuitenkin vain kolikon toinen puoli.
Siilinjärveläisen Tuula Väätäisen (sd.) mukaan kansanedustajilla voi nähdä myös eettisen vastuun olla mukana kuntapolitiikassa.
- Pitää miettiä tarkkaan perusteet, jos ei osallistu. Varsinkin nyt, kun kunnissa on vaikea tilanne ja tehdään isoja päätöksiä. Kansanedustajan pitää olla mukana ja valmiina vastaanottamaan myös kritiikkiä, hän sanoo.

- Kansanedustajan on oltava sisällä asioissa, joihin liittyen lainsäädäntöä eduskunnassa tehdään. Jos ei olisi mitään kosketuspintaa kuntiin niin, mistä sitä kokemusta sitten ammentaisi, Rossi kysyy.

Väätäisen mukaan vain valtiollisella tasolla mukana olo voi johtaa myös tavallisen kuntalaisen elämästä vieraantumiseen.

Eestilän mukaan äänestäjien on kuitenkin aiheellista tietää, millä painotuksella kansanedustajat kuntatyöhön osallistuvat.
- Ainakin minä haluan tuoda esille, että pyrin vain rivivaltuutetuksi, Eestilä sanoo.

Kari Angeria

 


Yle Uutiset 20.3.
Perussuomalaiset: Puolustusvoimauudistus käsiteltävä uudelleen

Perussuomalaiset haluaa avata koko puolustusvoimauudistuksen uuteen valmisteluun. Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö vaati tiistaina Ylen Aamu-tv:ssä asian uudelleen avaamista puolustusministeri Stefan Wallinia (r.) ympäröivän Dragsvik-kohun takia.

Niinistö luonnehti uudistusta suureksi leikkausohjelmaksi.

- Tässä ollaan Suomen maanpuolustusta vakavalla tavalla vaurioittamassa, Niinistö sanoi.

Hallituspuolue SDP:n kansanedustaja Tuula Väätäinen ei sen sijaan pidä tarpeellisena koko uudistuksen avaamista. Väätäinen kuitenkin huomautti, että SDP haluaa asiasta selvityksen.

- Lähinnä me haluamme tietää, mikä on ollut puolustusvoimien alkuperäinen esitys ja miten se on muuttunut mahdollisesti ministerin käsittelyssä tai puolustusministeriön näkökulmasta katsottuna. Me haluamme vain tietää, mitä tässä on oikein tapahtunut, Väätäinen sanoi.

Wallinia vaaditaan eduskunnan eteen tilille

Jussi Niinistö vaati tiistaina Ylen Radio 1:n Ykkösaamussa, että Wallinin luottamus on mitattava eduskunnassa.

Myös kokoomuksen kansanedustaja Ilkka Kanerva sanoi toivovansa Wallinin tulevan eduskunnan eteen kertomaan, miten asia on. Kanervan mielestä asiasta jää muuten huono sivumaku.

- Elävään elämään kuuluu myös, että virheen voi korjata tulemalla eduskunnan eteen kertomaan, miten asia on, Kanerva muistutti.

Myös keskustan varapuheenjohtaja ja entinen puolustusministeri Seppo Kääriäinen oli sitä mieltä, että luottamus Walliniin on rapistunut. Kääriäisen mielestä Wallinin yllä oli epäluottamuksen taakka jo aiempien toimien takia.

- Luottamuksen punninta jollakin tapaa on väistämättä edessä, Kääriäinen sanoi Ykkösaamussa.
 
Kielilaissa puhutaan joukko-osastosta, ei varuskunnasta

Perussuomalaisten Niinistö huomautti myös, että kielilain mukaan Suomessa on oltava vain ruotsinkielinen joukko-osasto, mutta ei varuskuntaa.

Wallin sanoi eilen maanantaina A-Studiossa, että ruotsinkielisen varusmieskoulutuksen säilyttäminen perustuu kielilakiin, eikä ole kielipolitiikkaa, vaan perusoikeuskysymys.

- Tässä on mennyt puurot ja vellit sekaisin. Kielilaki määrittelee, että pitää olla ruotsinkielinen joukko-osasto, mutta ei varuskuntaa. Se voisi olla ihan missä vain, Niinistö sanoi Aamu-tv:ssä.

Yle Uutiset

Aamu-TV:n haastattelu on katsottavissa linkistä.

 


Helsingin Sanomat 19.3.
Myös Sdp tyytymätön Walliniin

Puolue haluaa käsitellä Dragsvikin varuskunnan säilyttämispäätöksen "ilman Wallinin vaikutusta".

Jarno Välimäki (vas.) ja Oskar Schauman palasivat kasarmille taisteluharjoituksista Dragsvikin varuskunnassa helmikuun alussa. Varuskunnassa sijaitsee Uudenmaan Prikaati, joka on Suomen ainoa ruotsinkielinen joukko-osasto. Se kouluttaa vuosittain noin 1 500 varusmiestä.

Hallituspuolue Sdp on tyytymätön puolustusministeri Stefan Wallinin (r) toimintaan puolustusvoimien säästöistä päätettäessä.

Sdp:n puoluesihteeri Mikael Jungner sanoo HS:lle, että päätöksenteossa on tapahtunut selkeä virhe, joka pitää korjata.

Jungnerin mukaan säästöihin liittyvä taustamateriaali ja Puolustusvoimien näkemykset säästöistä pitää kertoa vähintään hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittiselle ministerivaliokunnalle "ilman Wallinin vaikutusta".

"Tätä markkinoitiin asiantuntijaratkaisuna, mutta tässä onkin ollut poliittista veivausta", Jungner sanoo. Hän sanoo tietävänsä varmasti, etteivät Sdp:n ministerit ole tienneet asian oikeaa laitaa. Puolueen ministeriryhmä käsittelee Wallinin menettelyä keskiviikkona.

Sanomalehti Ilkassa Jungner syytti Wallinin johtaneen kansanedustajia harhaan. Se on kova syytös toiselta hallituspuolueen edustajalta.

Turvallisuus- ja puolustuspoliittisen parlamentaarisen kontaktiryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok) kannattaa Dragsvik-päätöksen läpikäymistä uudelleen "ihan rauhallisesti ja ilman intohimoja".

"Tässä uudistuksessa ei ole tehty mitään sattumanvaraisesti, eikä se voi olla sellainen asia, ettei siitä voisi jälkikäteen käydä keskustelua", Kanerva sanoo. "Eduskunnan velvollisuus on kysyä ja saada tietoa."

Hallitus päätti kuuden varuskunnan lakkauttamisesta helmikuun alussa. Eduskuntakeskusteluissa Wallin ja Katainen ovat vakuuttaneet, että päätökset tehtiin puolustuspoliittisesti ja asiantuntijavoimin.

Viime viikolla Puolustusvoimien komentajan Ari Puheloisen oikeuskanslerille antamasta lausunnosta selvisi, että Puolustusvoimat pyysi ja sai Wallinilta voimakasta poliittista ohjausta, jonka seurauksena Dragsvik ei päätynyt lakkautuslistalle.

Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman sanoi STT:lle, että Wallinin osuus asioihin tuli Sdp:n ryhmälle täytenä yllätyksenä.

Asia herättää Backmanin mukaan hämmennystä, koska Sdp on luottanut siihen, että varuskuntaratkaisuun ei liity poliittista keskustelua.

Sdp:n kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan asioista eduskuntaryhmässä vastaava Tuula Väätäinen sanoo, että jo Wallinin itsensä takia olisi syytä istua alas ja käydä päätös vielä kertaalleen läpi.

"Tulossa on vaikeita päätöksiä monen muunkin ministerin toimialalta, ja luottamuksen säilyttäminen on nyt tärkeää", Väätäinen sanoo.

Tuula Väätäisen mukaan tieto Wallinin toimeliaisuudesta varuskuntapäätöksessä on yllättävää.

"Koko ajan on puhuttu, että puolustusvoimat on tehnyt säästöpäätökset maanpuolustuksellisesta näkökulmasta. Valiokuntakuulemisten yhteydessäkään ei tullut esille, että ministeri olisi puuttunut päätöksiin", Väätäinen sanoo.

"En puhuisi harhaanjohtamisesta, vaan sanoisin, että ei ole kerrottu kaikkea", Tuula Väätäinen sanoo.

Pääministeri Jyrki Katainen (kok) antoi lauantaina Wallinille täyden tukensa ja sanoi, että Wallin voi jatkaa tehtävässään opposition suunnasta ryöpynneistä harhaanjohtamissyytöksistä huolimatta.

Emeritusprofessori Antero Jyränki sanoi sunnuntaina Suomenmaan verkkosivuilla olevan itsestään selvää, että Wallinin toimien tutkinta etenee perustuslakivaliokuntaan.

Teija Sutinen


Demari.fi 08.03.
Backman Ylellä vaalipiiriuudistuksesta: "Asiat riitelevät, ei ihmiset"

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman sanoo Ylellä pettyneensä hallituksen tekemään vaalipiiriuudistukseen, joka otetaan käyttöön vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.

Hallituspuolueiden puheenjohtajat pääsivät eilen sopuun vaalipiiriuudistuksesta, jossa Kymen ja Etelä-Savon sekä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirit yhdistetään. SDP olisi toivonut Itä-Suomen vaalipiiriä, johon olisivat kuuluneet Etelä- ja Pohjois-Savot sekä Pohjois-Karjala.

Backman arvostelee ratkaisua huitaisten tehdyksi ja huonosti valmistelluksi. Hän kuitenkin sanoo SDP:n pitävän kiinni hallitussopimuksesta ja äänestävän eduskunnassa sen puolesta.

- Minusta tämä on normaalia, että kuuden puolueen hallituksessa on vähintään kahta eri mielipidettä. Asiat riitelevät, ei ihmiset, Backman sanoo Ylellä.

Demareista myös kansanedustajat Tuula Väätäinen ja Riitta Myller ilmaisivat eilen pettymyksensä.

- Jakaminen heikentää Itä-Suomen edunvalvontaa, Myller sanoi.

Demokraatti


Uutis-Jousi 8.3.2012
Vaalipiiriuudistus herätti arvostelua

Hallituspuolueiden puheenjohtajat pääsivät eilen sopuun vaalipiiriuudistuksesta. Sen mukaan Kymen ja Etelä-Savon sekä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirit yhdistetään ja uudistus tulee käyttöön seuraavissa eduskuntavaaleissa vuonna 2015.

Hallitusohjelmassa sovittiin Manner-Suomen vaalipiirien laskemisesta kahteentoista. Asia siirtyi puheenjohtajien päätettäväksi, kun puoluesihteerit eivät päässeet asiassa yksimielisyyteen uudenvuoden alla. Ongelmaksi muodostui tuolloin nimenomaan Itä-Suomen vaalipiirien yhdistäminen.

Kansanedustajat Tuula Väätäinen ja Riitta Myller (sd.) pitävät Itä-Suomen jakamista uudistuksessa valitettavana. Heidän mukaansa päätös on erityisen ikävä, koska Itä-Suomen yhteistyötä on tehty määrätietoisesti usean vuoden ajan.
 
”Jakaminen heikentää Itä-Suomen edunvalvontaa. Jo tällä hetkellä Itä-Suomella on erittäin suuria vaikeuksia. Tarvitaan tiukkaa edunvalvontaa”, Myller painottaa.

”Yritämme yhä yhteistyötä, mutta jako heikentää vääjäämättä alueen asemaa”, Väätäinen lisää.

”Puheenjohtajien on kerrottava itäsuomalaisille, mitkä ovat perusteet tälle ratkaisulle”, he vaativat.

Tuire Kurikka


Demari.fi 7.3.2012
SDP:n Myller ja Väätäinen hämmästyivät vaalipiirijaosta

SDP:n kansanedustajat Tuula Väätäinen ja Riitta Myller pitävät    Itä-Suomen jakamista vaalipiiriuudistuksessa hyvin valitettavana. Kymen ja Etelä-Savon sekä Pohjois-Savon ja     Pohjois-Karjalan vaalipiirit yhdistetään.

- Jakaminen heikentää Itä-Suomen edunvalvontaa. Jo tällä hetkellä Itä-Suomella on erittäin suuria vaikeuksia. Tarvitaan tiukkaa edunvalvontaa, Myller sanoo.

- Yritämme yhä yhteistyötä, mutta jako heikentää vääjäämättä alueen asemaa, Väätäinen jatkaa.

Kansanedustajien mielestä puheenjohtajien on nyt kerrottava itäsuomalaisille mitkä ovat perusteet ratkaisulle.

Myller palasi eduskuntaan viime keväänä Pohjois-Karjalan vaalipiiristä. Väätäinen on ollut kansanedustajana vuodesta 2003 ja hän tulee Pohjois-Savon vaalipiiristä.

Rane Aunimo


Verkkouutiset 7.3.2012
"Vaalipiirien yhdistäminen on käsittämätön, arjelle vieras esitys"

SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sirpa Paateron mielestä Kymenlaakson ja Etelä-Savon vaalipiirien yhdistäminen on suuri pettymys. Myös muissa SDP:n kansanedustajissa yhdistäminen aiheuttaa purnausta.

- Tänään saimme uutisista lukea, että Kymenlaakson ja Etelä-Savon vaalipiirit tullaan yhdistämään yhdeksi suureksi äänestysalueeksi. Tämän päättivät hallituspuolueiden puheenjohtajat keskenään ilman, että alueen edustajien ääntä kuultiin. Tämä on minulle suuri pettymys, koska Etelä-Savon yhdistäminen Kymenlaaksoon äänestysalueena on vastoin Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnan, sen kuntien ja Kymen sosialidemokraattien tahtoa, valittaa Paatero.

Hänen mukaansa tämä on pettymys myös kymenlaaksolaisille, jotka ovat jo tottuneet ajatukseen, että alueen kehitys kulkisi pääkaupunkiseudulle päin.

- Tuhannet kymenlaaksolaiset käyvät töissä tai opiskelevat Helsingissä, sen sijaan luonnolliset yhteydet Etelä-Savon keskuksiin, kuten Mikkeliin, Pieksämäelle ja Savonlinnaan puuttuvat täysin. Tämä esitys on käsittämätön, arjelle vieras.

Paaterosta olisi mielenkiintoista kuulla, miksi vaalipiiriuudistuksella oli kiire juuri hallituksen tulo- ja menoriihen alla.

- Lisäksi haluaisin minulle itselleni ja Suomen kansalle kerrottavan, kenen tai minkä puolueen etuja tällä palvellaan, hän kyselee.

Niin ikään SDP:n kansanedustajat Tuula Väätäinen ja Riitta Myller pitävät Itä-Suomen jakamista vaalipiiriuudistuksessa hyvin valitettavana. Kansanedustajat painottavat, että päätös on erityisen ikävä, kun hyvää Itä-Suomen yhteistyötä on tehty määrätietoisesti usean vuoden ajan.

- Eikö vaikeissa päätöksissä pitäisi kuulla paikallisia ihmisiä, Myller kysyy.

- Yritämme yhä yhteistyötä, mutta jako heikentää vääjäämättä alueen asemaa, sanoo puolestaan Väätäinen.

Heidän mielestään puolueiden puheenjohtajien on kerrottava itäsuomalaisille, mitkä ovat ratkaisun perusteet.

Ilkka Ahtokivi


Helsingin Sanomat 1.3.
Uudistuksesta sanottua

Puolustusvoimien on nyt säästettävä, muu ei auta, kertoivat hallituksen ministerit keskiviikkona eduskunnassa vastatessaan perussuomalaisten välikysymykseen. Lakkautettaville varuskunnille löytyi silti paljon ystäviä myös hallituspuolueista. Opposition mielestä hallitus on pitänyt eduskunnan pimennossa uudistusta valmisteltaessa.

"Jos teemme niin kuin hallitus tahtoo, liu'umme Ruotsin tielle, ja se tässä uudistuksessa eniten huolestuttaa. Ja tämä liukuminen muuten huolettaa ruotsalaisiakin, jotka näkevät Suomen puskurivaltiona."Jussi Niinistö (ps)

"Suorituskykyä on murennettu kenraalien hintavilla hullutuksilla, kuten ilmatyynyaluksella ja helikopterihankkeella. Rahaa paloi ja palaa edelleen satoja miljoonia euroja taistelijan tietokoneisiin ja muihin teknoarmeijan vimpaimiin." Jussi Niinistö (ps)

"Jokainen suomalainen voi pohtia, kumman asiantuntemukseen luottaa enemmän: Suomen puolustusvoimien johdon vai perussuomalaisten poliitikkojen." Esko Kurvinen (kok)

"Ellemme nyt uudista puolustusvoimiamme, puolustuskykymme on pian niin alhaalla, ettei siihen usko kukaan. Jos uudistusta ei toteuteta, vuosikymmenen lopulla henkilöstö- ja tilakustannukset muodostavat yli puolet puolustusbudjetista."
Puolustusministeri Stefan Wallin (r)

"Arvoisat perussuomalaiset, herätkää jo pahasta unestanne, desantteja ei hiivi enää rajaseudun kylien liepeillä eivätkä neuvostopanssarit jyrise pellon takana. Ja saisiko pyytää, jättäkää sotaveteraanit rauhaan. Teillä ei ole heiltä valtakirjaa valjastaa heitä vaalivankkureidenne vetäjäksi." Risto Kalliorinne (vas)

"Kataisen hallitus ei perustanut parlamentaarista seurantaryhmää eikä tuonut uudistusta selontekona eduskunnan käsittelyyn. Koko hallitus saa improbaturin suorituksestaan." Seppo Kääriäinen (kesk)

"Oppositio on oikeassa siinä, että puolustusvoimauudistusta tulisi tehdä mahdollisimman laajalla parlamentaarisella yhteisymmärryksellä." Pekka Haavisto (vihr)

"Alueellista näkökulmaa ei tässäkään uudistuksessa voi sivuuttaa. Tätä tarkastelua ei ole tehty riittävästi eikä Puolustusvoimilta voikaan edellyttää tämän alan erityisosaamista." Tuula Väätäinen (sd)

"Perussuomalaiset kritisoivat rankasti Puolustusvoimien johtoa ja heidän ammattitaitoaan toteamalla, että uudistus on vastuuton ja että teknologisessa kehityksessä mukana olo olisi jotenkin väärin. Puolustusmateriaali on yksi nopeimmin kallistuva teknologian ala. Jos haluamme kantaa vastuuta maanpuolustuksesta, meidän on oltava teknologian kehityksessä kärjessä mukana." Pääministeri Jyrki Katainen (kok)

"Uudistuksen valmistelussa on käytetty salainen-leimaa turhan herkästi sellaisissakin asioissa, joissa sitä ei olisi tarvittu." Jouni Backman (sd)

"Puolustusvoimat on nyt tehnyt enemmän kuin lääkäri määrää. Lähden siitä, että kun kehysriiheen mennään, Puolustusvoimat eivät enää ole uusien säästöjen kohteena, vaan nyt on muiden pääluokkien vuoro." Ilkka Kanerva (kok)

"Perussuomalaisten kaikkea muutosta vastustava retoriikka on esimerkki siitä, miksi poliitikkoja ei pidä päästää sormeilemaan sotilaallisia ratkaisuja ja tekemään aluepolitiikkaa Suomen puolustuskyvyn kustannuksella. Varuskuntaverkon muutokset on suunniteltu maamme parhaiden asiantuntijoiden toimesta." Sofia Vikman (kok)

"Olisiko tämä varuskuntaverkoston vähennysesitys ollut uskottavampi, mikäli esityksessä olisi ollut myös Dragsvikin varuskunnan yhdistäminen Upinniemeen?" Mika Kari (sd)

"Olen saanut viime viikkoina useita viestejä eri tahoilta, joissa on todettu näin: Dragsvik olisi ollut puolustusvoimien esityksessä yhdistettävä osasto ja Pohjois-Karjalan prikaati säilytettävä osasto. Ministeri Wallin, mikä on totuus?" Eero Reijonen (kesk)

"Missään vaiheessa valmistelua Pohjois-Karjalan prikaatia ei asetettu vastakkain minkään muun varuskunnan kanssa." Stefan Wallin (r)

"Mutta eipä hätiä mitiä. Onhan Suomellakin uusi sotilaallinen pelote. Se koostuu kolmimiehisistä sotilaspartioista, jotka lähetetään metsään mukanaan kämmentietokone, puhelin ja pimeänäkölaite." Pentti Oinonen (ps)

Koonnut: Teija Sutinen HS


Demokraatti 1.3.
SDP kaipaa selvityksiä kertausharjoituksista

SDP haluaa vielä selvityksiä kertausharjoituksista. Hallitus vastasi torstaina perussuomalaisten välikysymykseen puolustusvoimien uudistuksesta. SDP:n ryhmäpuheenvuoron piti Tuula Väätäinen.

Väätäinen korostaa, että uudistuksessa Suomen keskeiset puolustuspoliittiset elementit eivät muutu. Puolustusvoimien tehtävät ovat valtion sotilaallinen puolustaminen, muiden viranomaisten tukeminen sekä osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan.

- Uudistuksen tarve on ollut pitkään, mutta nyt talouskin on tullut vastaan. Siksi joudutaan katsomaan, missä varuskunnat sijaitsevat ja että ne pystyisivät mahdollisimman hyvin hoitamaan tehtävänsä eli kouluttamaan nuoria ihmisiä maanpuolustuksen tarpeisiin, Väätäinen sanoo.

SDP:n mielestä valmistelu olisi pitänyt tehdä avoimemmin. Siinä ei myöskään ole pohdittu tarpeeksi alueellisia vaikutuksia.

- Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) on ollut topakasti liikkeellä, ja osa paikkakunnista, joista varuskunta lakkautetaan, tulee äkillisen rakennemuutoksen paikkakunniksi, Väätäinen sanoo.

Puolue kaipaa ministeriöiden yhteistyötä rakenteellisiin uudistuksiin, jotta esimerkiksi Pohjois-Karjalasta ei samalla kertaa häviäisi useita valtion yksiköitä.

Väätäinen kehottaa puolustusvoimia huolehtimaan henkilökunnastaan, vaikka säästöjen painopiste ei henkilökunnan vähennyksissä olekaan.

SDP haluaisi vielä tarkennusta kertausharjoitusten leikkauksiin.

- Osa reservistämme jää ilman harjoittelua vuoteen 2015 asti. Pysyykö nyt kasassa joukko, joka olisi käynyt harjoituksissa. Entä miten käy uusien ikäluokkien, ovatko he myöhemmin halukkaita kertaamaan, Väätäinen sanoo.

Olli Hella


Uutis-Jousi 12.2.

Demarit eivät nielaise esitystä

Kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd) pitää hyvänä, että virkamiehet ovat avauksen kuntauudistuksesta tehneet ja keskustelu pääsee käyntiin.

Esitetylle kuntauudistusmallille ei ole toiselta päähallituspuolueelta tulossa tukea.

"Demarit ovat sanoutuneet irti tästä karttapohjasta. Meidän näkemys on se, että tällaisella yksioikoisella rakennelmalla ei ole mahdollisuutta mennä eteenpäin."

"Toisekseen olemme olleet koko ajan sitä mieltä, että pakkoliitoksia me emme tule hyväksymään, koska se ei ole tätä päivää", sanoi Väätäinen.

Uudistuksen esittämä suuri Kuopion kuntakeskus ei saa Väätäiseltä tukea. "Minusta se on epärealistinen tässä vallitsevassa tilanteessa."

Väätäinen näkee kuitenkin kuntarakenteen Suomessa kaipaavan uudistuksia ja mutta toivoo malttia keskusteluun.

"Nyt pitää yhdessä miettiä miten muutoksia toteutetaan ja missä mittakaavassa. Tähän tarvitaan viileää harkintaa kaikilta."

"Pakkoliitoksia emme tule hyväksymään, koska se ei ole tätä päivää." Tuula Väätäinen

Kari Salmela


Aamulehti 16.1.2012
Sdp:n Väätäinen: Nykyisenkaltainen uutisointi lapsensurmista ei ole sopivaa

Suomi on perheväkivallan ja perhesurmien johtavia maita. Etenkin viimeksi kulunut vuosi on ollut lapsille synkkä. Kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd) on huolissaan perhesurmauutisten sävystä.

– Mediassa surmille aletaan välittömästi etsiä selittäviä tekijöitä. Lööpeissä ei korosteta, ettei ole olemassa syitä tai perusteita, jotka oikeuttaisivat oman lapsen tappamiseen, Väätäinen huomauttaa.

– Etenkin, jos lähipiirissä on ollut väkivaltaa tai itsetuhoisuutta, uutisoinnin nykysävy voi tarjota väärää viestiä. Perhesurma ei ole mikään selviytymiskeino.

Väätäinen muistuttaa, että vanhemman velvollisuus on hakea itselleen apua ja tarvittaessa antaa lapsi turvaan.

– Tätä vaativat voimassa oleva lastensuojelulaki ja rikoslait. Mieluummin lapset huostaan liian helposti kuin aikuisten uhreiksi, Väätäinen kärjistää.

– Mediassa korostetaan usein varhaista puuttumista. Tuki ja turvaverkot ovat tärkeitä, mutta pahinkaan tilanne ei oikeuta käymään raa’asti käsiksi omaan perheeseen.

Aamulehti


Kouvolan Sanomat 16.1.2012
Kansanedustaja vaatii lapsensurmien uutisointia uusiksi

Kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.) on huolissaan perhesurmauutisten sävystä. Suomi on perheväkivallan ja perhesurmien johtavia maita. Etenkin viimeinen vuosi on ollut lapsille synkkä.

— Mediassa surmille aletaan välittömästi etsiä selittäviä tekijöitä. Lööpeissä ei korosteta, ettei ole olemassa syitä tai perusteita, jotka oikeuttaisivat oman lapsen tappamiseen, Väätäinen huomauttaa.

Väätäinen sanoo, että etenkin jos lähipiirissä on ollut väkivaltaa tai itsetuhoisuutta, uutisoinnin nykysävy voi tarjota väärää viestiä. Hän korostaa, että perhesurma ei ole mikään selviytymiskeino.

Väätäinen muistuttaa, että vanhemman velvollisuus on hakea itselleen apua ja tarvittaessa antaa lapsi turvaan.

— Mediassa korostetaan usein varhaista puuttumista. Tuki ja turvaverkot ovat tärkeitä, mutta pahinkaan tilanne ei oikeuta käymään raa’asti käsiksi omaan perheeseen.

Väkivallan kulttuurille on saatava loppu. Teot on yksiselitteisesti tuomittava, Väätäinen painottaa.


Verkkouutiset 13.1.
"Kenelle Soini luovuttaisi ylipäällikkyyden?"
 
SDP:n kansanedustaja Tuula Väätäinen perää perussuomalaisilta vastausta, kenelle he luovuttaisivat Puolustusvoimien ylipäällikkyyden, jos vaara uhkaisi Suomea.

Väätäinen viittaa Timo Soinin (ps.) Ilta-Sanomille antamaan vastaukseen, jonka mukaan Soini presidenttinä luovuttaisi aseman sota-aikana.

- Kenestä Soini tekisi ylipäällikön, puolustusvaliokunnan jäsen Väätäinen ihmettelee?

Hän muistuttaa perussuomalaisten eduskunnassa puolustaneen presidentin valtaoikeuksia poikkeus- ja sotaoloissa.

- Jussi Niinistö (ps.) on kertonut poistavansa varmistimen parlamentarismista puhuttaessa. Kuitenkin Soini olisi sota-aikana valmis jakamaan valtaa pois. Äänestäjien pitää saada tietää, kenelle valtaa siirrettäisiin, Väätäinen painottaa.

- Antaisiko Soini aseman puolueensa jäsenelle? Kuka johtaisi puolustusvoimia kriisiaikoina, hän kysyy?

Perustuslain mukaan presidentti voi luovuttaa tehtävän toiselle Suomen kansalaiselle.

Ilpo Kiuru


KMV-lehti 12.1.2012

Puolustusvaliokunnasta vieraita Keuruun ja Hallin varuskunnissa

Neljä eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsentä tutustui Pioneerirykmenttiin ja sen toimintaan Keuruulla keskiviikkona.

Tulevien varuskuntaratkaisujen pohjaksi tietoa hankkimassa olleet demarikansanedustajat Mika Kari, Tuula Peltonen, Pauliina Viitamies ja Tuula Väätäinen tutustuvat varuskuntakierroksellaan myös Ilmavoimien Teknilliseen Kouluun Jämsän Hallissa torstaina.

Keuruulla Pioneerirykmentti esitteli valiokunnan jäsenille osaamistaan heille varta vasten järjestetyssä, lähes tunnin kestäneessä toimintanäytöksessä.

Isännät kävelyttivät kansanedustajat rykmentin harjoituskentälle keskelle tilannetta, jossa poliisin Keuruulla pysäyttämästä autosta oli löytynyt voimakkaasti säteilevä salkku.

Kuinka salkun sisältö varmistettiin niin sanotuksi likaiseksi pommiksi, miten sitä käsiteltiin, miten säteilyltä suojauduttiin ja puhdistuttiin ja kuinka saatuja säteilyvaurioita kenttäoloissa hoidetaan, tuli kansanedustajille vaihe vaiheelta ja käytetty väline välineeltä seikkaperäisesti selväksi.

Toimintanäytös vakuutti kansanedustajat muun muassa siitä, kuinka monipuolista, laaja-alaista ja loppuun asti yhteensopivaksi hiottua pioneeri- ja suojelualan erikoisosaaminen ja koulutus Pioneerirykmentissä on.

- Rykmentin komentajan meille aiemmin päivällä lausumaan toteamukseen, että hyvin toimivia kokonaisuuksia ei ole järkevää pirstoa ja hajottaa sinne tänne, on helppo yhtyä.

- Säästöjen mahdollisesti vaatimista supistuksistakin päätettäessä tulee katsoa, miten asiat hoidettaisiin järkevimmin.

- Samalla tulee ottaa huomioon varuskuntien ja niiden kotikuntien muodostama kokonaisuus, eikä pidä unohtaa aluepoliittisiakaan näkökulmia, Tuula Väätäinen muotoilee ajatuksiaan näytöksen päätyttyä.

Yhtä varovaisin sanakääntein ja minkäänlaista kantaa Keuruun taikka minkään muunkaan varuskunnan jatkumiseen tai lakkauttamiseen ottamatta ajatuksiaan ajankohtaisiin kysymyksiin selvittivät kolme muutakin puolustusvaliokunnan jäsentä.

- Toivon mukaan tämä erittäin ammattitaitoinen erikoisosaaminen saa jatkua ja pysyy täällä Keuruulla.

- Tämä toimii ja kaikki on kunnossa aina varmasti varusmiestenkin mieleen olevaa idyllistä miljöötä myöten, Mika Kari ja Pauliina Viitamies toteavat.

Rykmentissä vierailleet kansanedustajat lupasivat omalta osaltaan huolehtia siitä, että varuskuntaratkaisuja tehtäessä keskustelua käydään laajaan informaatioon perustuvien faktatietojen pohjalta ja realistisin perustein.

- Pitää myös tiedostaa, että ratkaisut eivät ole pelkästään puolustusministeriön asia. Eri ministeriöiden koordinaation pitää toimia tällaisia isoja ratkaisuja tehtäessä, Tuula Väätäinen sanoo.

Keuruulta varuskuntavierailuja järjestänyt Tuula Peltonen johdatti valiokuntatoverinsa iltapäivän lopuksi kotikaupunkiinsa Jämsään.

Jämsässä järjestettiin keskiviikkoiltana yleisötilaisuus, jossa valiokunnan jäsenet valottivat näkemyksiään Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisista linjauksista ja varuskuntien tulevaisuudesta. He olivat valmistautuneet myös vastaamaan tilaisuudessa yleisön esittämiin kysymyksiin aiheista.

Kuvateksti: Kapteeni Kimmo Frilander kertoo Pioneerirykmentissä Keuruulla vierailleille puolustusvaliokunnan jäsenille, mitä toimintanäytöksen pomminkäsittelykohteessa tapahtuu. Kuulolla vasemmalta oikealle: Mika Kari, Tuula Peltonen, Tuula Väätäinen, Pauliina Viitamies.

Harri Mertaniemi

Korjattu: Mika, ei Mikko Kari


Jämsän seutu 13.1.
Varuskunnat puntarissa

Uudistus: Hallin ja Keuruun varuskuntien korkea osaamistaso puoltaa niiden toiminnan jatkumista Puolustusvoimien rakenneuudistuksen jälkeenkin. Pian kuitenkin punnitaan, riittääkö se.

Jos Keuruun varuskunta teki keskiviikkona vaikutuksen siellä vierailleisiin puolustusvaliokunnan demarijäseniin, ylsi kierros Hallin varuskunnassa ja Patrialla torstaina vähintään samalle tasolle.

Kansanedustaja Tuula Peltosen kutsumana alueella vierailleet Tuula Väätäinen, Pauliina Viitamies ja Mika Kari eivät silti halunneet lähteä vertailemaan yksiköitä keskenään. Omanlaistaan huippuosaamista löytyy molemmista.

- Tietysti Patrian vierailulla tuli konkreettisena esille se, että jos Puolustusvoimat vähentää lentotunteja, se vaikuttaa suoraan myös Patrian työntekijöiden työllisyyteen. Pelkästään ammattitaidon ylläpitäminen vaatii sen, että töitä riittää koko ajan, Väätäinen sanoi.

- Jos Patrian tilauskanta ja sen kautta työt vähenisivät, on huolena myös tietovuoto, kun osaajat hakeutuisivat jonnekin muualle töihin. Sieltä nyt löytyvän osaamisen kokoaminen uudelleen kestää vuosikausia, Kari lisäsi.

Kukaan edustajista ei halunnut lähteä arvailemaan, miten Hallin tai Keuruun käy Puolustusvoimien uudistuksessa, jonka ensimmäiset esitykset tehdään näillä näkymin helmikuun puolella. Puolustusvaliokunta tai eduskunta ei toisaalta edes pääse suoraan päättämään sen sisältöön, sillä tässä asiassa lopulliset päätökset tekee ministeriö ja hallitus. Ensin Puolustusvoimat ottaa itse kantaa siihen, miten se sopeuttaa toimintaansa pieneneviin ikäluokkiin, ja löytää siitä 4 vuoden sisällä satojen miljoonien säästöt.

Kansanedustajat pitivät kuitenkin tärkeänä saada ajantasaista tietoa varuskuntien toiminnasta paikan päällä. Myös oman puolueen ministereille luvattiin viedä viestiä keskisuomalaisesta toiminnasta.

Keski-Suomen kansanedustajat ovat Peltosen mukaan tehneet eniten töitä Keuruun varuskunnan säilymisen eteen, onhan se julkisuudessa nostettu yhdeksi lakkautusuhan alaisista varuskunnista.

- Tämän alueen edustajana en halua uskoa, että pahimmat toimenpiteet osuisivat juuri tänne. Esimerkiksi Keuruulta valtion toimintoja on viety jo valmiiksi, joten miksi kaikki vähennykset osuisivat samaan paikkaan, Peltonen mietti.

- Muutaman miljoonan säästö kiinteistökuluissa esimerkiksi Keuruulla ei juuri edes auta säästötavoitteen saavuttamisessa, Kari huomautti.

Varuskunnilla on yleensä suuri merkitys sijaintikunnalleen. Puolustusvaliokuntalaiset olivatkin yksimielisiä siitä, että miltä tahansa paikkakunnalta toiminta loppuukin, on tilalle pystyttävä tarjoamaan jotain muuta.

- On surullista, että julkisuudessa on laitettu vastakkain Pohjois-Karjala ja Keuruu, eli alueet, joilla on jo ennestään vaikea työttömyystilanne. Lakkautuksille täytyy löytyä pitävät argumentit sekä myös keinot tulla asiassa vastaan. Uskoisin kuitenkin, että Keuruu on turvassa, sen tunnusluvut ovat hyvät ja opetuksen taso tosi laadukasta. Se vakuutti minut, Viitamies sanoi.

Viitanen jäi Hallin vierailun jälkeen miettimään, tietääkö suuri yleisö Jämsän ulkopuolella, mitä kaikkea Hallissa tapahtuu, ja mitä mahdollisuuksia siellä on varusmiehille tarjolla.

- Varuskuntien pitäisi mennä enemmän kouluille kertomaan siitä, mitä heillä on nuorille ikäluokille tarjota, eikä jättää asiaa kutsuntakirjeen varaan. Tuskin siitä mitään turvallisuusriskiä tulisi.

Kuvateksti: Demareiden edustajat puolustusvaliokunnassa, vasemmalta Pauliina Viitamies, Mika Kari, Tuula Peltonen ja Tuula Väätäinen vierailivat keskiviikkona Keuruulla ja torstaina Hallissa. Tässä nelikko on yleisön tentattavana Jämsässä.

Susanna Tikkanen

Vierailusta myös: Vekkari, Jämsä 12.1.2012; Keskisuomalainen 12.1.2012 


Uutis-Jousi 12.1.2012

Uusi lainsäädäntö, Siilisetin purku ja palvelujen mitoitus teettävät työtä Siilinjärvellä
Erikoislääkäreitä terveyskeskukseen

”Jos terveyskeskukset alkavat huolehtia perustason erikoissairaanhoidosta, Siilinjärvelläkin pitää arvioida kiireesti, miten paljon tarvitaan esimerkiksi lastenlääkäriä ja gynekologia ja järjestetäänkö henkilöstö palkkaamalla vai ostopalveluna.

Lastenlääkärille ja geriatrille voisi olla hyvinkin kokopäiväistä työtä”, sanoo siilinjärveläinen kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.).

Valmisteilla olevan lainsäädännön tavoitteena on, että vahvat kunnat tai isäntäkunnan ympärille rakentuvat sosiaali- ja terveydenhuoltoalueet järjestävät sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut sekä perustason erikoissairaanhoidon. Uudessa lainsäädännössä ei määritellä minimiasukasmäärää, joka kunnassa tai sote-alueella pitää olla.

”Jos Siilinjärvi haluaa olla itsenäinen ja vahva kunta, meillä pitäisi olla nämä palvelut itsellämme.”

Väätäisen mukaan Siilinjärven tilanne on erikoinen, sillä Siilisetin purkamisen ja uuteen lainsäädäntöön valmistautumisen rinnalla on otettava huomioon Maaninka ja sen mahdollinen liittyminen Kuopioon 2014 tai 2015.

”Nyt Maaningan pitäisi päättää, ostaako se palveluja Siilinjärveltä vai ei. Joudumme olemaan jämäköitä tässä asiassa.”

Hallitusohjelma pyrkii yksinkertaistamaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa: Hoito pitää saada terveyskeskuksista, ei sieltä sun täältä

Kun siilinjärveläinen tai maaninkalainen tarvitsee perustason erikoissairaanhoitoa kuten silmälääkäriä tai lastenlääkäriä, pyytää hän lähetettä Kysiin tai käy yksityislääkärillä ja anoo sairausvakuutuskorvauksen Kelalta.

Tätä järjestelmää pyrkii yksinkertaistamaan Jyrki Kataisen (kok.) ensimmäinen hallitus, joka uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen osana kuntauudistusta ja vähentää monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmia.

"Sairausvakuutusjärjestelmä on ikään kuin antanut kunnille luvan olla järjestämättä kuntalaisten tarvitsemia palveluja, kun on ollut Kelan osittain korvaama hoito. Korvausprosentti on kuitenkin todella pieni, eli ihmiset maksavat valtaosan sellaisesta terveydenhuollosta, joka heidän oikeastaan kuuluisi saada julkisesti", kuvaa kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.).

Uudistus luo kuntiin tai sote-alueille nykyistä vahvempia terveyskeskuksia, joissa on ympärivuorokautinen päivystys ja joissa erikoislääkärit työskentelevät joko palkattuina tai yksityiseltä sektorilta ostettuina. Vaativammasta erikoissairaanhoidosta vastaavat erityisvastuualueet, Pohjois-Savossa edelleen Kys.

"Ympärivuorokautinen perustason sosiaali- ja terveydenhuollon päivystys kuuluu kunnan tai sote-alueen tehtäviin. Sellaisilla alueilla, joilla ei esimerkiksi ole saatavilla riittävästi päivystäviä lääkäreitä, erityisvastuualueen iso sairaala on takavastaavana siitä, että päivystys toteutuu."

Väätäisen mukaan Siilinjärvellä ei ole puutetta lääkäreistä, joten terveyskeskuksissa pitäisi olla ympärivuorokautinen päivystys.

"Terveyskeskusten on syytä olla edelleen yleislääkärijohtaisia. Koska niissä on päivystys, yleislääketieteen erikoislääkärien pitää huolehtia siitä, koska se on laaja-alaisin erikoistumiskoulutus ja soveltuu hyvin terveyskeskuksiin."

Yksimielisyys perusterveydenhuollosta

Väätäinen uskoo, että kaikki puolueet haluavat vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja hoitaa ihmiset mahdollisimman pitkälti hyvissä terveyskeskuksissa.

"Se, mistä ollaan erimielisiä, on nämä kuntarakenteet. Osa puolueista pelkää sitä, että kun tulee yhdistymisiä, niin reuna-alueilta häviävät ne palvelut, jotka ihmisillä on nyt. Pelko voi olla aiheellinenkin, mutta täytyy kysyä sitäkin, kuinka laadukasta ja kuinka hyvin nykyiset hoidon ja sosiaalityön kriteerit täyttävää palvelu on ollut tähän asti."

"Jos Siilinjärvi haluaa olla vahva kunta, se ei voi jäädä odottamaan valtion ratkaisua, vaan sen on tehtävä tavoitteita vastaavia toimia pian", sanoo Väätäinen.

Hänen mielestään kuntien on onnistuttava perusterveydenhuollon järjestämisessä senkin takia, että julkisen terveydenhuollon riippuvuus reppulääkäreistä hellittää.

Lääkärikoulutusta Väätäinen ei lisäisi, koska yhä useampi valmistunut menisi kuitenkin töihin enemmän valinnanvaraa ja palkkaa tarjoavalle yksityiselle sektorille.

"On vakavasti pohdittava sitä, pitäisikö lääkärien koulutukseen sisältyä hiukan laajempi julkisen sektorin palveluvelvollisuus tai sitoutuneisuus siihen. Sitä varten pitää palvelurakenteidemme olla kunnossa ja työpaikkojen sellaisia, että ne vetävät uusia työntekijöitä."

Uudistus on Paras-tulosten jalostamista

Väätäisen mukaan Siiliset-yhteistyönkin synnyttänyt Paras-laki ja nyt vireillä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus eivät lyö toisiaan korville, vaan kyse on yksinkertaistamisesta ja helpommin hallittavan kokonaisuuden rakentamisesta.

Paras-laki salli monet toteuttamismallit, kun taas uudistuksen tavoitteena on kaksi tietä: vahvat peruskunnat tai sote-alueet, joilla pienemmät kunnat ostavat palvelut isäntäkunnalta.

Taustatukena näillä organisaatioilla olisi viisi erityisvastuualuetta, jotka vastaisivat vaativista, keskitettävistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista kuten erikoissairaanhoidosta ja vaativasta päihdehuollosta.

Väätäinen arvelee, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen määrittelevä laki haluttaisiin voimaan vuoden 2013 alussa. Loppu vaalikausi olisi käytännön toimeenpanoa.

Kuvateksti: Tuula Väätäisen mielestä sairausvakuutuskorvauksista eroon pääseminen ja terveydenhuollon keskittäminen vahvoihin terveyskeskuksiin hyödyttäisi potilaita: mitä huonokuntoisempia he ovat, sitä tärkeämpää on pitää hoitojärjestelyt yksissä käsissä.

"Sairausvakuutusjärjestelmä on ikään kuin antanut kunnille luvan olla järjestämättä kuntalaisten tarvitsemia palveluja." Tuula Väätäinen

Anna Kaasinen


Yle Savo 2.1.2012

Radio Savon haastattelu Elsi Kataisen kanssa on kuunneltavissa linkistä.


Yle Savo 30.12.2011
Kansanedustajat eri linjoilla vaalipiirien yhdistämisestä

Pohjoissavolaiset kansanedustajat ovat eri linjoilla Itä-Suomen vaalipiirien yhdistämisestä. Keskustan edustajat ovat nykyisen vaalipiirijaon kannalla, sillä syrjäseutujen asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien pelätään pienenevän isossa vaalipiirissä.

Keskustan Markku Rossin mielestä koko maata koskeva vaalipiiriuudistus on toteutettava rauhassa. Rossin mukaan Itä-Suomesta ei pidä tehdä asiassa koekaniinia.

Kolmen maakunnan kokoista Itä-Suomen vaalipiiriä kannattavat Vasemmistoliiton Erkki Virtanen sekä SDP:n Kari Rajamäki ja Tuula Väätäinen.

Kokoomuksen Markku Eestilä ja Perussuomalaisten Kimmo Kivelä pitävät parhaana vaihtoehtona, että vuoden 2015 eduskuntavaalit pidettäisiin vielä nykyisellä vaalipiirijaolla.

Eestilän mukaan sen jälkeen olisi tehtävä vaalipiirien kokonaisuudistus. Perussuomalaisten Pentti Oinoselle käy mikä tahansa vaalipiirijako.

YLE Savo


Uutis-Jousi 18.12.2011

Viestintäministeri Krista Kiuru lupasi selvittää lakkauttamispäätöstä
Postiadressi ministerille

Yli 2100 nimeä sisältävä kansalaisadressi Siilinjärven postitoimiston säilyttämisen puolesta luovutettiin asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurulle torstaina. Adressin ojensi kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd).

Väätäisellä on postin lakkauttamispäätöksen suhteen tiukka linja.

"Jos on tehty toimia, jotka eivät ole uuden asetuksen mukaisia, ne on purettava. Ei siitä mitään tule, jos organisaatiot sopivat asioita valtion kanssa, ja käytännössä kuitenkin toimitaan toisella tavalla kun on yhdessä ajateltu."

Väätäisen mielestä on hieno asia, että adressin allekirjoittajat ovat "perussiilinjärveläisiä" toimijoita: yksityishenkilöitä ja yrittäjiä, jotka ovat nähneet lakkauttamispäätöksen vaikutukset omalta kannaltaan hankalina.

"Adressille antaa painoarvoa se, että sen allekirjoittaneet eivät edusta mitään poliittista tahoa tai etujärjestöä, vaan tavallisia kuntalaisia ja yrittäjiä. Se on kaiken kaikkiaan iso saavutus."

Kansalaisaktiivisuus on Väätäisen mukaan myös merkki siitä, että suomalaiset uskovat mahdollisuuteen vaikuttaa päätöksentekoon.

"Nyt vedotaan siihen että eri alueiden ihmisiä on kohdeltava lainsäädännössä tasa-arvoisesti", toteaa lakkauttamispäätöksestä myös kirjallisen kysymyksen tehnyt Väätäinen.

Tuula Väätäinen painottaa postissa asioimisen henkilökohtaisuutta. "Esimerkiksi lähetyksen hakemiseen postista liittyy aina tietoturvallisuuden näkökohta, hakipa lähetyksen asianomainen tai hänen valtuuttamansa henkilö. Sama tietoturva ei välttämättä toteudu pakettiautomaatin kohdalla."

"Postissa asioiminen ei myöskään ole vain paketin noutamista tai kirjeen pudottamista, vaan siihen liittyy paljon asiantuntijuutta, jota asiamiesposti ei välttämättä voi tarjota. Ennen kaikkea kyseessä on nyt palvelujen kokonaisuus", summaa Väätäinen.

Adressin vastaanottanut asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru lupasi, että lakkauttamispäätöksen laillisuus selvitetään niin ministeriön kuin Viestintävirastonkin osalta. Asetustasolla päätöksentekoa ei voida venyttää vuodenvaihteen yli.

Itse adressin toimittamista ministeri luonnehti myönteisin sanakääntein.

"Ne, jotka ovat allekirjoittaneet adressin, ovat tehneet merkittävän työn. Nyt on pyrittävä oikeudenmukaiseen ratkaisuun, joka noudattaa alkuperäistä sopimusta postipalvelujen tuottamisesta."

Adressin 2100 nimestä kaksi kolmannesta on kerätty perinteisellä menetelmällä ja kolmannes netin avulla. Verkkoon adressin avasi Maria Suhonen.

Ruohonjuuritasolla nimiä adressiin keräsi kansalaisaktivisti Krista Hotari, joka perusti myös Facebook-ryhmän.

"Kerätessäni nimiä adressiin sain samalla kuulla ihmisten ajatuksia postin mahdollisesta lakkauttamisesta. Päällimmäisin tunne oli tyrmistys: miten tämän kokoisesta, kasvavasta kunnasta voidaan edes ajatella lopetettavan ainoa postitoimisto", Hotari sanoo.

Kuvateksti 1: Kansanedustaja Tuula Väätäinen luovutti siilinjärveläisten kansalaisadressin asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurulle.

Kuvateksti 2: Adressiin nimiä Siilinjärvellä kerännyt Krista Hotari lähetti ministeri Kiurulle villasukat, joita Tuula Väätäinen esitteli ennen luovutusta.

Harri Markkula


Yle Savo 9.12.

Radio Savon haastattelu yhdessä Erkki Virtasen kanssa on kuunneltavissa linkistä.


Yle 12.10.2011
Talous ja politiikka

Viikon Väite 12.10.: Kohdistuuko puolustusvoimiin liian suuret säästöt?

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) ja valiokunnan jäsen Tuula Väätäinen (sd.) väittelivät siitä, onko puolustusvoimiin kohdistumassa liian suuret säästöt.

He keskustelivat myös naisten asemasta armeijassa ja mahdollisesta kutsuntojen ulottamisesta koskemaan myös naisia.

Niinistö sanoi, että puolustusvoimissa on säästöt säästetty jo ajat sitten, ja nyt leikataan puolustuskyvystä.

- Meidän bruttokansantuotteesta puolustusmenojen osuus on vain 1,5 prosenttia, mikä on länsimaiden pienimpiä lukuja, Niinistö sanoi.

Väätäinen myönsi säästöt koviksi, mutta huomautti, että tiukassa taloustilanteessa niitä pitää etsiä joka puolelta. Hän sanoi, että asevelvollisten ikäluokka on pienentynyt koko ajan.

- On ihan selvä asia, että täytyy katsoa, miten tehokkaimmin meidän varuskunnat toimisivat jatkossa ja missä ne sijaitsevat, Väätäinen sanoi.

Niinistö arvosteli myös sitä, että kansainväliset kriisinhallintamenot kasvavat samaan aikaan kun oman maan puolustamisesta leikataan. Väätäinen ei nähnyt asiassa ongelmaa.

Naiset kutsuntoihin?

Niinistön mielestä olisi syytä harkita myös naisten ottamista mukaan kutsuntoihin. Hän sanoi kuitenkin olevansa pohjimmiltaan sitä mieltä, että armeija on miesten koulu, joka on tehty miesten ehdoilla.

- Mielestäni naisille voitaisiin räätälöidä jotain omaakin kansalaispalvelun tyyppistä, Niinistö sanoi.

Väätäisen mielestä armeijaa voitaisiin kehittää niin, että se kohtelisi molempia sukupuolia tasavertaisesti.

YLE Uutiset/ Terhi Uusivaara

Videohaastattelu on katsottavissa linkistä.


Yle Savo 3.10.2011
Radio Savon haastattelu yhdessä Markku Rossin kanssa on kuunneltavissa linkistä


Uusi Suomi online 26.8.2011
”Naiset armeijaan – lähettäkää kirje”

Kuvateksti: kansanedustaja kaipaa lisää naisia armeijaan

Naisia pitäisi kannustaa osallistumaan maanpuolustukseen nykyistä laajemmin, katsoo kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.). Väätäinen on SDP:n ryhmävastaava eduskunnan puolustusvaliokunnassa.

Väätäisen mielestä naisten asevelvollisuuden tulee jatkossakin perustua vapaaehtoisuuteen. Vapaaehtoisuutta pitäisi kuitenkin tukea.

Väätäinen lähettäisi nuorille naisille kutsuntakirjeen.

–Naisille voisi lähettää kirjeen kutsuntapäivästä, kuten miehillekin. Naisille suunnatussa kutsukirjeessä voisi ilmoittaa kutsuntapäivän, jonka perustella naiset voivat ilmoittautua tai osallistua niin halutessaan, ehdottaa Väätäinen kannanotossaan.

–Kyse on tasa-arvoteosta. Naisten vapaaehtoista osallistumista pitää tukea ja informaation saamista lisätä.

Lisäksi asevelvollisuudesta kertovaa tietoa pitäisi lisätä, Väätäinen katsoo.

–Asevelvollisuutta koskevan tiedonsaannin ei tule rajoittua vain täysi-ikäisyyteen ja kutsuntakirjeeseen. Armeijaa ja maanpuolustusta koskevaa tietoa voisi hyvin tarjota myös koulussa, yläaste- ja lukioiässä.

Hallitusohjelmassa todetaan, että Suomen puolustusjärjestelmän perustana säilyy yleinen asevelvollisuus. Puolustusministeriön selvityksen mukaan asevelvollisuus on kustannustehokkain tapa tuottaa Suomen puolustus.


Monikkoperheet 3/2011

Kummiesittely
Monikkoperheiden tukija jatkaa eduskunnassa

Tuula Väätäinen on kansanedustaja, psykiatrian sairaanhoitaja, erityistason perheterapeutti ja työnohjaaja. Kaksi valiokuntaa, kolme jaostoa ja lukuisa määrä neuvottelukuntia pitävät tämän kolmannen kauden kansanedustajan kiireisenä. Monikkoperheiden onneksi hän oli mukana kun hallitusohjelmaa kirjoitettiin.

Tuula Väätäisen koti on Siilinjärvellä, mutta eduskuntatyön vuoksi hänellä on luonnollisesti asunto myös Helsingissä. Se on nimenomaan asunto, sillä kansanedustajana hän ennättää sinne yleensä vasta illalla.

-Tiistaista perjantaihin aamulla menen noin klo 8 eduskuntaan, päivän mittaan 3 – 6 kokousta ja illalla n. 22 aikoihin pääsen asunnolle, Väätäinen selvittää.

Hän on eduskunnassa sosialidemokraattisen puolueen kansanedustaja. Hän on jäsenenä sekä puolustusvaliokunnassa että valtiovarainvaliokunnassa. Lisäksi jäsenyyslistalta löytyvät valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto, maatalousjaosto, asunto- ja ympäristöjaosto ja lukuisa määrä erilaisia neuvottelukuntia.

Motivaation lähteet

Mikä motivoi antamaan oman aikansa yhteisten asioiden hoitamiseen?

-Tässä työssä pystyy lainsäädännön kautta parantamaan tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Lisäksi tapaa mielenkiintoisia ihmisiä ja erilaisia organisaatioita ja järjestöjä. Työtä saa tehdä sekä yksin että ryhmässä siten, että kaikki omat resurssit joita vain itsestä saa irti, tulevat käyttöön, Väätäinen kuvailee.

Kansanedustajan työ on vaihtelevaa, eikä yksikään päivä ole rutiininomaisesti samanlainen. Päivän mittaan tulee paljon vaihdoksia ja työssä saa tottua siihen, että aamulla ei tiedä mistä tilanteesta itsensä päivän aikana löytää.

Haasteita

Toisin kuin usein kuulee väitettävän, kansanedustajan työ ei ole helppoa. Väätäinen näkee haastavimpana sen, että työssä täytyy perehtyä, hallita ja muistaa suuria ja monimutkaisia asiakokonaisuuksia. Asioihin perehtyminen lukemalla vie paljon aikaa. Kun työ tapahtuu suurelta osin poissa kotoa, joutuu poissaoloa hyvin usein miettimään. Viime aikoina työn uudeksi haasteeksi on noussut valtava kielteisyys politiikkaa kohtaan.

Six-pack

Tätä haastattelua tehdessä Tuula Väätäisen puolueen tie hallituspuolueeksi on juuri varmistunut. Hallituksen muodostaminen on vääntöä, jossa Väätäisen edustama puolue pääsi kantamaan isoa vastuuta. Puolueen puheenjohtaja Urpilaisesta tuli valtiovarainministeri ja monikkoperheiden sosiaalipoliittisen tasavertaisuuden kannalta tärkeä peruspalveluministeri Guzenina-Richardson on myös Väätäisen puoluetoveri. Tuula Väätäinen on osaltaan aktiivisesti ajamassa monikkoperheiden asiaa hallitusohjelmaan.

-Hallitusohjelman kirjauksen kohdalla nimenomaan keskustelimme isyysvapaan lapsikohtaiseksi muuttamisesta, joten uskon että sillä on hyvät läpimenomahdollisuudet. Pidän todella tärkeänä, että myös isät voivat olla pidempään kotona hoitamassa lapsia yhdessä äidin kanssa. Tavoite on myös sdp:n puoluekokouksen, joten sillä on myös puolueemme tuki. Uskon että puolueeni ministerit muistavat tämän, Tuula Väätäinen kertoo.

Hallituspuolueena politiikan tekeminen eroaa kovasti edeltävän kauden oppositioasemasta. Mahdollisuudet sekä hallitusohjelman toteuttamiseen että muuhunkin ovat paremmat kuin oppositiossa ollessa. Toki taloustilannetta on seurattava. Oppositiossa niin tutuksi tulleiden vaihtoehtobudjettien ja vastalauseiden kirjoittamista ei nyt ole, vaan nyt kaiken energian voi suunnata asioiden saamiseen eteenpäin eduskunnan enemmistönä.

Muuta elämää

-Olen iloinen, että olemme hallituksessa. Hienoa oli tulla valituksi uudelleen eduskuntaan. Luulen, että rannalle jääminenkin olisi ollut kovasti mieleinen vaihtoehto, Väätäinen vertaa.

Aiemman työkokemuksen hyödyntäminen olisi jatkunut, vaikka eduskunnan ovet eivät olisikaan enää auenneet. Väätäinen olisi jatkanut perheterapeuttina ja työnohjaajana. Lisäksi aikaa olisi jäänyt rakkaille harrastuksille sekä kenties hopeasepän kursseihin.

-Teen käsilläni kaikkea mahdollista: maalaan posliinia, sulatan lasia, teen tiffanytöitä ja koruja. Vien mielelläni omia tekemiä lahjaksi ja tuliaiseksi. Poikamme Roope harrastaa motocrossia ja hänen mukanaan kierrämme kisoissa koko perhe. Rentoudun myös mökillä ja nautin hiljaisuudesta, mikäli Roope ei rällää mönkijällä, Väätäinen kertoo.

Väätäinen on mukana vapaaehtoistoiminnassa. Hän on Ensi- ja turvakotiliiton varapuheenjohtaja sekä Kuopion Ensikotiyhdistyksen johtokunnan jäsen. Mielenterveyskuntoutujien Kuopion Klubitalon kummina hän on ollut jo useamman vuoden. Tämän vuoden alusta hän on myös Suomen Monikkoperheet ry:n kummi, mutta jo tätä ennen hän oli tavannut Suomen Monikkoperheiden edustajia eduskunnassa.

-Olin iloinen kun minua pyydettiin kummiksi ja teen parhaani ollakseni hyödyksi teille, Väätäinen sanoo.

Elämänfilosofia

Väätäinen on 11-lapsisen perheen kahdeksantena lapsena, 20 vuotta terapiatyötä tehneenä ja kokeneena kansanedustajana aika monessa liemessä keitetty. Se näkyy myös suhtautumisessa elämässä eteen tuleviin vastoinkäymisiin.

-Vaikka kuinka suunnittelisi, valmiiksi ajattelisi, ei tulevaisuutta voi tietää. Yllätys piilottelee nurkan takana ja valmistautuu tulemaan ulos juuri silloin kun vähiten odottaa. Se ei anna mahdollisuutta pelätä tai väistää. Tulevaisuus on otettava vastaan sellaisenaan, sen kanssa on vain pärjättävä. Näin ajattelen, mutta tukea ja apua meidän kaikkien on saatava silloin kun omat voimat eivät riitä. Näitä tilanteita varten yhteiskunnan turvaverkot on pidettävä kunnossa ja toimintavalmiina, Väätäinen summaa.

Hän kuvailee olevansa itseään kohtaan vaativa, mutta armollinen. Läheisistään on pidettävä huolta, ja riidoissa elämistä on vältettävä. Paha mieli ja pahat sanat kuluttavat ihmistä tavattomasti.

Väätäinen on kirjoittanut runokirjasen Kipeyttä, kepeyttä – Yksin ei jaksa, sukelluksia elämän virtaan, jonka sanoihin on hyvä päättää:

Kun vielä voi
on pidettävä yhteyttä
lujitettava siteitä
koskaan ei tiedä
onko aikaa
siksi ei kannata riidellä
tai…
ainakin heti sopia
eikä mennä vihassa nukkumaan.

Teksti Ulla Kumpula

Perhesuhteet
Mies ja kaksi lasta sekä shetlanninlammaskoira Epeli.

Harrastuksia
Käsillä kaikkea mahdollista.

Yhteydet monikkoperheisiin
Minulla on itselläni kaksoissisarukset.

Terveiseni monikkoperheille
Lapsia pitää rakastaa jokaista erikseen ja samaan aikaan. Se vaatii paljon, mutta antaa moninkertaisesti takaisin. Halaukset teille kaikille.


 

Radio Savon Politiikan pyöreä pöytä 16.5. on kuunneltavissa linkistä.

 


 

Uutis-Jousi 31.7.2011

Kansanedustaja Tuula Väätäinen ymmärtää sekä pikkukuntia että maakunnallista veturia

"Hermostuneisiin kuntaliitoksiin" ei ole varaa

 

Siilinjärveläinen kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.) odottaa kuntapäättäjiltä kauaskatseisuutta.

"Kunnan toimintamahdollisuuksia pitäisi pystyä arvioimaan vähintään kymmenen vuoden tähtäimellä, ei neljän tai viiden vuoden päähän. Jos näyttää siltä, ettei kunnalla oikein ole tuloja ja eletään suureksi osaksi valtionosuuksilla, pitää pohtia, ollaanko terveellä pohjalla."

Väätäisen mukaan suurempi kunta voi yritysten ja julkisten työpaikkojen kautta työllistää pienemmän kunnan asukkaita ja suoda heille elämisen mahdollisuuksia, vaikka yritykset eivät välttämättä sinne sijoittuisikaan.

"Isommassa kunnassa yhteisvastuullisuus eri alueita kohtaan lisääntyy ja suurin huomio kohdistuu omiin kuntalaisiin esimerkiksi vuokra-asuntoja jaettaessa."

Hallitusohjelmassa huomio pieniin kuntiin

"Harmittaa, että Maaninka haluaa pitää kuntaliitosasiassa miettimistaukoa. Minusta hallitusohjelma ei luo sellaisia paineita, että sen olisi tarvinnut vaikuttaa tähän päätökseen."

Väätäisen mukaan hallitusohjelma pitää tavoitteena noin 20 000 asukkaan kokonaisuuksia, joten siinä ei ole oleellista muutosta Paras-lain pyrkimyksiin. Yli 20 000 asukkaan kuntien liitokset ovat puolestaan näiden kuntien keskinäinen asia.

"Pakotteita ei ole suunnitteilla, mutta varmaankin tulee porkkanoita ja apuvälineitä."

Väätäinen pitää työssäkäyntialueita yhtenä järkevänä perusteena suurempien kuntien muodostamiselle. Hänestä ihanteellista olisi, jos kuntalaisten ei tarvitsisi tehdä kuntarajojen takia ylimääräisiä kommervenkkejä arkielämässään kuten työssä ja koulussa käydessään.

"Työssäkäyntialueiden esteitä voidaan madaltaa paljon ilman kuntaliitoksia. Kun sitten on riittävän paljon yhteistä, tullaan siihen, että miksi on pakko olla erillään."

"Paperilla kirjoitettu kuntaliitos elää kituliaasti. Meillä ei ole varaa kuntaliitoksiin, jotka ovat hermostuineita alusta asti, vaan pitäisi olla niin, että yhdeksänkymmentä prosenttia kuntalaisista ja luottamushenkilöistä on sitä mieltä, että näin mennään."

Siilisetistä kohti isäntäkuntaa

Väätäisen mielestä työssäkäyntialueajattelun kanssa vähintään yhtä tärkeää on se, miten reuna-alueiden kunnat saadaan liittymään isompiin kokonaisuuksiin.

Etenkin sosiaali- ja terveydenhuollossa pienten kuntien pitää päästä isomman yksikön yhteyteen, on se sitten useampien pienempien kuntien yhteenliittymä tai suuri kunta. Isossa yksikössä asiakkaita on tarpeeksi, jotta henkilöstön ammattitaito säilyy ja toiminta on tehokasta.

"Siilisetissä tärkeintä on se, että on yksi vastuullinen, jonka oven taakse voidaan mennä, jos palvelut eivät toimi. Mutta isäntäkuntamalli olisi paras ja toimivin, silloin vastuun raja olisi selkeämpi."

Väätäinen toivoo, että Siilisetin tilanteesta keskusteltaisiin ja sovittaisiin rauhassa, sillä soraäänet tuppaavat häiritsemään uudenkin organisaation muodostamista ja näkemään peikkoja siellä, missä niitä ei ole.

"Osasimmeko me Siilisetiä tehdessämme arvioida, miten terveydenhuollon kustannukset nousevat? Väestö ikääntyy, hoito kehittyy ja vaatimustaso nousee: ei kukaan halua omaiselleen kakkoshoitoa vaan parasta mahdollista hoitoa, ja esimerkiksi syövässä se maksaa. Kustannukset eivät siis voi olla vähempää kuin aiemmin, mutta varmasti rahalla saadaan enemmän nyt. Mittarina on vain raha, laatumittareita on vähän."

Tässä mielessä osa Siiliset-kritiikistä on turhaa.

Väätäinen ymmärtää veturiajattelua eli sitä, että Kuopion pitää olla vahva keskus Pohjois-Savossa: alueella on oltava yksi iso toimija, joka pystyy tarjoamaan esimerkiksi työpaikkoja, erikoispalveluja sekä ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutusta.

Ei venäläistä turistikulissia

Tällainen keskus vetää opiskelijoita - joista monet tuppaavat jäämään opiskelupaikkakunnalleen - ja pärjää valtakunnallisessa kilpailussa esimerkiksi oppilaitosten sijoittelusta.

"Mutta jos reuna-alueet eivät voi hyvin eikä ihmisillä ole siellä säällisiä elämisen mahdollisuuksia, se säteilee keskuskaupungin imagoon. Pohjois-Savossa on paljon yhteistä kuten järvialue, Tahko ja Nilsiän golfkentät, missä matkailijat liikkuvat. Ei voi olla kuin Venäjällä, missä matkailijoille on tehty kulissi, mutta sen ulkopuolella paljastuu muunlainen maailma", sanoo Väätäinen.

"Siilinjärven on suhtauduttava edelleen avoimin mielin yhteistyöhön ja kuntaliitoksiin naapurien kanssa. Tarkoitan tällä Maaninkaa ja Nilsiää, ja mitä Lapinlahti sitten tekee. Pitää olla valmiina keskustelemaan ja tekemään selvityksiä, jos tarve vaatii."

Myös Kuopio-keskustelua pitää jatkaa, ja Kuopiota pitää olla valmis tukemaan, että se pärjää.

Siilinjärveläisten toiveet tutkittava

"Ulkopuolelta halutaan, että Kuopio ja Siilinjärvi tekisivät edes yhdistymisselvityksen. Luottamushenkilöiden pitäisi ainakin keskustella siitä, mitä tehdään ja tiedetäänkö kunnolla, mitä Siilinjärven asukkaat ajattelevat. Kunnallisvaalit ovat tulossa, ja pitäisi tietää kunnan suunnitelmat seuraaviksi neljäksi vuodeksi ainakin kuntaliitosten ja -selvitysten osalta", sanoo Väätäinen.

Hänestä nyt olisi uuden kattavan tutkimuksen tai neuvoa antavan kansanäänestyksen paikka. Yleisönosastokirjoitukset, pienet otokset tai luottamushenkilöiden keskinäiset keskustelut eivät riitä antamaan tietoa kuntalaisten mielipiteistä.

"Äänestysprosentin olisi noustava 70 - 80:en, että todella tiedettäisiin, mitä siilinjärveläiset ajattelevat. On myös oltava lupaus siitä, että tuloksella on merkitystä. Luottamushenkilöiden on mahdotonta viedä läpi asiaa, jota kuntalaiset rajusti vastustavat."

Kuvateksti: Tuula Väätäinen ennustaa luottamushenkilöille kovaa syksyä, sillä kuntakentällä pitää kartoittaa eri vaihtoehtoja. "On selvitettävä, mitä uutta voisi tulla, mihin ollaan valmiita ja mikä ei onnistu."

Anna Kaasinen

 

Paineet itäsuomalaisen ministerin saamiseksi kasvavat

Kolmannen kauden kansanedustajasta Tuula Väätäisestä (sd.) ei tullut Jyrki Kataisen (kok.) ensimmäisen hallituksen ministeriä, eikä Itä-Suomesta ole muita ministereitä kuin kainuulainen liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.), mutta Väätäinen ei pidä tilannetta hälyttävänä.

"Tietenkin olisi ollut hyvä saada ministerin salkku Itä-Suomeen, mutta toisaalta meitä on hyvissä asemissa: Jouni Backman on eduskuntaryhmän puheenjohtaja, minä olen eduskuntaryhmän työvaliokunnassa, Kari Rajamäki on eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa SDP:n vastaava jäsen ja minä pääsin toivomukseni mukaisesti puolustusvaliokuntaan, olen siinä SDP:n vastaava."

"Itä-Suomesta on monta kansanedustajaa, joille ministerin salkku olisi käynyt. Siinä emme hävinneet muille maakunnille. Jutta Urpilainen sanoi, että SDP:n ministerit ovat kaksi vuotta, sen jälkeen arvioidaan uudestaan, vaihtuvatko ne vaiko eivät. Näin ei ole aiemmin tehty. Tämä kertoo siitä, että on harvinaisen paljon kansanedustajia, joista olisi voinut valita."

"Jos muutoksia tulee, niin on kova paine saada Itä-Suomeen ministerin paikka. Urpilainen on Kokkolasta ja ymmärtää, että elämää on kehä kolmosen ulkopuolellakin. Pohjois-Savon kansanedustajien yhteistyö on aika hyvää yli puoluerajojen, ei ole kuppikuntaisuutta."

Elokuussa Väätäinen lähtee Rovaniemelle ministeriryhmän ja työvaliokunnan kokoukseen, jossa puolue pohtii budjettitavoitteita.

Hallitusneuvotteluihin hän osallistui alusta loppuun saakka, hän kuului hyvinvointi ja työelämä -neuvotteluryhmään.

Ei määräystä alueellisuudesta

Vaikka Itä-Suomi ei juuri saanut sijaa hallituksessa, Väätäinen ei lähtisi määräämään hallituksen alueellisesta edustavuudesta lailla.

"Ihmisestä riippuu, miten hän pystyy ministerinpostinsa hoitamaan. Pitää olla laaja näkemys koko Suomen tilanteesta, mutta jos mahdollista, niin alueellisuutta on noudatettava. Lisäksi ministerinpaikkoja on vähän. Kun lakeja säädetään, pitää miettiä, miten ne vaikuttavat eri puolilla Suomea, ja kuulla laajasti asiantuntijoita."

Monien eteläsuomalaisten kansanedustajien juuret ovat syrjemmältä, joten ymmärtämystä löytyy, kun sen saa pengottua esille.

"Ymmärrän metropolipoliitikkojakin: Helsinki on vastaanottava keskus, ja jotta se toimisi mainoksena maan ulkopuolella, sitä on kehitettävä."

Väätäinen ei usko Suomen ajautuvan ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin, sillä toinen hallitusneuvottelukierros selkeytti poliittista kenttää ja osoitti, että ruoho ei ole vihreämpää aidan toisella puolella. Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu niin selviä periaatteita, ettei minkään puolueen tarvitse erkaantua.

"Oppositiossa on kaksi puoluetta, joilla molemmilla on oma linjansa. Vuoropuhelu hallituksen ja opposition välillä voi olla selkeämpää kuin ennen", arvioi Väätäinen.

Kuvateksti: Tuula Väätäinen puntaroi, asettuuko hän ehdolle ensi vuoden kunnallisvaaleissa. Tänä keväänä paikalliselle politiikalle on jäänyt vähän aikaa, vaikka pitäisi ennättää valtuuston lisäksi seminaareihin ja ryhmäkokouksiin. Hyvät suhteet paikallisiin poliitikkoihin ovat auttaneet.

Anna Kaasinen 

 


 

Perhehoito 2/2011 

Huhtikuussa eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen lastensuojelulain 50 §:n, perhehoitajalain ja omaishoidon tuesta annetun lain muuttamisesta. Perhehoitoliitto kysyi eri puolueiden kommentteja liittyen perhehoitolain kokonaisuudistukseen. 

 

SDP:n vastaukset, kansanedustaja Tuula Väätäinen: 

1) Äänestitte perjantaina 25.2. hallituksen esityksen ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön puolesta. Miksi näin?

Vastaus: Kyseessä on keskeinen uudistus perhehoidon vahvistamiseksi. Erityisesti pienten lasten sijoituksissa on ensisijaisesti etsittävä sijoitusta perheisiin. Samalla tämä linjaus vahvistaa vaatimusta sijoitusperheiden rekrytointiin ja kouluttamiseen. Uskon vakaasti, että perhesijoitukset vähentävä laitoshoidon tarvetta ja näin olleen parantavat lasten mahdollisuutta pysyä aukottomasti kiinni yhteiskunnassa ja sen arjessa. Siksi äänestin mietinnön puolesta.

2) Mitä olette valmis tekemään sen hyväksi, että perhehoidon lainsäädännön kokonaisuudistus saadaan uuteen hallitusohjelmaan?

Vastaus: Perhehoitolain kokonaisuudistus on välttämätöntä saada tulevaan hallitusohjelmaan. Olen valmis tekemään töitä asian toteutumisessa ja sen läpiviemiseen eduskunnassa.  Nyt tapahtunut muutos perhehoidon parantamiseksi on hyvä osoitus siitä miten sitkeällä ja yhteisellä työllä yli puoluerajojen voi saada aikaan. Kuulun SDP sosiaali- ja terveyspoliittiseen työryhmään ja näin ollen minulla on suora kanava asiaan vaikuttamiseen.


Meteli 2/2011

Metelin vaalitentti

TeMe halusi tehdä vaalitentin ja antaa palstatilaa Metelissä tietyille ehdokkaille. He ovat joko temeläisiä ja/tai tiedämme heidät kulttuurin ja taiteen ymmärtäjiksi ja tukijoiksi. He ovat tehneet taiteen ja kulttuurin hyväksi paljon töitä. Toivotamme onnea ja menestystä vaaliin!

Kysymykset

1. Miksi olette ehdokkaana? Mikä on pääviestinne äänestäjille?

2. Taiteen harrastaminen on hyvä asia, mutta Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry edustaa taiteen ja kulttuurin ammattilaisia ja opiskelijoita. Puhutaan siis ammattimaisesta taiteellisesta toiminnasta. Millaisena se näkyy puolueenne ohjelmassa?

3. Mitä taiteen ja kulttuurin arvoja te itse haluatte korostaa?

4. Kun pääsette eduskuntaan, mihin asioihin keskitytte parantaaksenne taiteen ja kulttuurin asemaa ja arvostusta Suomessa?


1. Puolustan julkisia palveluja. Ihmisten hyvinvointi on turvattava taloudellisesti kestävällä tavalla

2. SDP:n periaatteen mukaan "elävä taiteilija on paras taiteilija". Kehittyäkseen kulttuuri vaatii yhteiskunnan tukea.  Suomalaisen kulttuurin tuen tarvetta korostaa pieni kielialue ja maantieteellinen sijainti. Kulttuurille on kapeammat kaupalliset markkinat esimerkiksi kieleen sidottujen elokuvan, teatterin tai kirjallisuuden saralla.   Esimerkiksi elokuvan julkinen tuki pitää saattaa vähintään muiden pohjoismaiden tasolle.

Taidepolitiikan rinnalle tarvitaan taitelijapolitiikkaa, jonka avulla taiteilijoiden toimeentulon edellytykset turvataan. On tärkeää, että kulttuuriyrittäjyydestä puhuttaessa edelleen selvitetään, miten itsensä työllistävän taiteilijan sosiaaliturvaa voidaan parantaa. Taiteilijan tulojen kausivaihtelut pitää voida tasata verotuksessa. Kulttuurityöntekijä tekee pätkätyötä huomattavasti useammin kuin muut työntekijät.

On paljon taiteen aloja, joilla todellinen voittoa tuottava toiminta ei ole mahdollista. Kulttuurin saralla kaikessa toiminnassa ei voi pyrkiä markkinavetoisuuteen. Apurahoja ja taiteilijaeläkkeitä pitää lisätä.

SDP huomioi, että kulttuurin ja terveyden välinen yhteys on ollut kauan tiedossa, mutta sen systemaattinen tutkiminen on vasta alullaan. Taiteen ja kulttuurin eri muotojen käytön on todettu estävän tai vähentävän mm. diabetesta ja masennusta. Taiteen soveltava käyttö sairaaloissa ja sosiaalitoimessa tarvitsee tukea.

Kulttuurin vaikutus kansantalouteen on monin tavoin merkittävä. Ilmaisuun rohkaisevana kulttuurilla on myös tärkeä rooli demokratian vahvistumisessa ja yhteiskunnallisen tasa-arvon edistämisessä.

Mahdollisuus kulttuuriharrastuksiin kuuluu kaikille. Kulttuuriharrastuksen tukeminen luo edellytyksiä ja kysyntää taiteen ja kulttuurin ammattilaisten työlle. Lisäksi tarvitaan panostuksia mm. maahanmuuttajalasten ja muiden erityisryhmien taidekasvatukseen. Päiväkotien ja peruskoulussa toimivien kulttuuriosaamista on vahvistettava ja tässä tarvitaan alan ammattilaisia.

Ei vain leivästä – kohti henkistä hyvinvointia –ohjelmassa vuonna 2008 SDP ehdotti kulttuuritulkkien hyödyntämistä valtakulttuurin ja vähemmistökulttuurien välillä. Käytännössä kulttuuritulkkauksessa voitaisiin hyödyntää koulutettuja kulttuurin ammattilaisia.

SDP:n mukaan veikkausvarat on jatkossakin käytettävä kulttuuriin, liikuntaan, nuorisoon ja tieteeseen. Budjetin kautta perinteisesti rahoitettavia hankkeita ei pidä siirtää veikkausvaroista rahoitettaviksi. SDP vaatii, että Ylen rahoitus turvataan ensisijaisesti budjettirahoituksen kautta. Näin turvataan rahoituksen jatkuvuus ja Ylen riippumattomuus.

Yleisradion merkitys sivistyksellisen tasa-arvon ja kulttuurin edistäjänä on kiistaton. Lisäksi Ylellä on iso rooli kulttuurialan työllistäjänä ja tuotantojen osarahoittajana.

3. Henkistä hyvinvointia, luovuutta, sivistystä, empatiaa.

4. Korostan kulttuurin merkitystä ihmisten hyvinvoinnille ja jaksamiselle.


Taidemaalariliiton kyselyn vastaukset ovat luettavissa linkistä.

Radio Savon Maanantaisauna 7.3.2011

Radiohaastattelu on kuunneltavissa linkistä.


Ambulanssi-lehti 1.2011
Puolueet vastaavat terveyspalvelukysymyksiin 

Ambulanssi-lehti esitti hallituspuolueille ja oppositiolle viisi kysymystä, jotka liittyvät terveyspalveluiden järjestämiseen, rahoitukseen, tuottamiseen, saatavuuteen sekä kilpailuttamiseen. Kysymykset olivat seuraavat:

1. Miten näette puolueenne edustajana peruspalveluiden järjestämistarpeen tulevaisuudessa?


2. Miten sosiaali- ja terveyspalvelut turvataan tulevaisuudessa koko maassa myös taajamien ulkopuolella?


3. Minkä tahon tai tahojen tulisi olla tulevaisuudessa terveyspalveluiden järjestäjänä?
– Tuleeko palveluita järjestävän ja tuottavan tahon olla sama? Mitä mieltä olette niiden pitämisestä erillään?


4. Miten yrittäjyys ja varsinkin pienyritysten toiminnan jatkuvuus voidaan turvata haja-asutus alueilla – onko mielestänne tarpeellista kilpailuttaa kerralla isoja alueita, jolloin pienempien yritysten menestymismahdollisuudet heikkenevät, jos ei samalla pyydetä osatarjouksia pienempien alueiden palvelutuotannosta?


5. Miten laadulliset, kustannukselliset ja toiminnalliset seikat saadaan ensihoitopalveluissa parhaiten pysymään tasapainossa?

 

SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE R.P. (SDP).
Vastaajana terveystyöryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Tuula Väätäinen.

1. Kunnat järjestävät perusterveydenhuollon palvelut kiinteässä yhteistyössä sosiaalipalvelujen kanssa. Erikoissairaanhoidon konsultaatioita tuodaan terveyskeskuksiin lähipalveluina hoidoissa, joita kansalaiset tarvitsevat usein. Terveydenhuollon tietojärjestelmien on tulevaisuudessa mahdollistettava sähköinen asiointi ja hoito verkossa. Terveyskeskusten ehkäisevää toimintaa parannetaan etenkin keskeisten kansansairauksien kohdalla. Muita lähitulevaisuudessa kehittämisen tarpeessa olevia palveluja ovat mm. koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut.
On myös tehtävä pikaisesti vanhuspalveluja koskeva lainsäädäntö, jossa säädetään oikeudesta palveluihin sekä palvelujen laadusta ja toimeenpanosta.

2. Ensisijainen ratkaisu on, että kaikkialla maassa kuntia yhdistetään riittävän vahvoiksi, jotta niillä on tosiasialliset edellytykset vastata sosiaali- ja terveyspalveluista. Palvelujen yhtäläisyyttä on edistettävä laatusuosituksilla ja kansallisella ohjauksella.

3. Kunnat tai niiden yhteenliittymät järjestävät ja pääsääntöisesti myös tuottavat terveyspalvelut. Ne ostavat tarvittaessa täydentäviä palveluja yksityisiltä tuottajilta tai kolmannelta sektorilta. Tilaajaosaamisen ja omistajaohjauksen tulee olla palvelujen hankinnassa vahvaa. Jos yksityisen palvelun ostaminen on tarpeen esimerkiksi siitä syystä, ettei kunta pysty palvelua tarjoamaan tai jonotusaika on pitkä, niin kunnan on hankittava palvelu asiakkaalle yksityiseltä sektorilta eikä niin, että se siirtää palvelun hankkimisen potilaan tehtäväksi.

4. Sairaankuljetuksen osalta toukokuussa 2011 voimaan tulevan uuden terveydenhuoltolain mukaisesti vastuu ensihoitopalveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta sairaanhoitopiireille. Paikallisten yrittäjien on oltava jatkossakin mukana palveluntuottajana. Sairaanhoitopiireissä on arvioitava, mikä on tarkoituksenmukaisin tapa järjestää ensihoito  hoitaa itse, pelastustoimen kanssa tai hankkia muulta palvelutuottajalta. Sairaanhoitopiirit poikkeavat toisistaan ja kunkin kohdalla tarkoituksenmukaisimmat ratkaisut samoin. Sairaanhoitopiirin alueella voi olla järkevää tehdä myös osaratkaisuja, jolloin paikallisilla palveluntuottajien on paremmat ja laajemmat mahdollisuudet osallistua kilpailutuksiin.
Pienyrittäjyyden kannalta on merkittävää, että kiireettömän sairaankuljetuksen järjestämisessä voidaan käyttää hyvinkin paikallisia ratkaisuja eivätkä ne ole mahdottomia kiireellisessäkään sairaankuljetuksessa. Sairaanhoitopiirien tilaajaosaamisen on oltava vahvaa, ettei osaamattomalla toiminnalla pudoteta pienyrittäjiä pois. Sellainen tilanne on estettävä, että suuryritykset oligopolisoivat alaa, mikä johtaisi hintojen nousuun.

5. Kun ensihoidon palvelujen tuottamisesta sovitaan tai niitä kilpailutetaan, niin kilpailutus täytyy tehdä hyvin. Laatukriteerien on oltava riittävät. Järjestämisvastuussa olevilla sairaanhoitopiireillä täytyy olla kyky valvoa palvelutuottajia. Tarvitaan tiukempaa valtakunnallista ohjausta laadun, saatavuuden ja toimintavalmiuden ylläpitämisessä. Syrjäisimmillä seuduilla ja pitkien etäisyyksien alueilla tarvitaan yhteisvastuuta näiden vaatimusten toteuttamisessa. Tarvitaan yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon, pelastustoimen sekä yksityisten palveluntuottajien kanssa. Ensihoidon osaamista kautta maan on parannettava, koska hyvin toimiessaan ensihoito säästää omaan toimintaansa kuluvat menot.


Keiteleen Sos.dem. Työväenyhdistys haastatteli Tuulaa Keiteleen vierailulla. 2.3. julkaistu haastattelu löytyy Keiteleen demarien sivuilta.


 

YLE Uutiset kysyi puolueilta: Millaisia uudistuksia terveydenhuoltoon tarvitaan?

Yle Uutiset 20.02.2011 (päivitetty 21.02.2011)

Vaalitaistelua käyvillä puolueilla ei ole suuria eroja terveydenhuollon uudistuksista, käy ilmi YLE Uutisten eduskuntapuolueille tekemästä kyselystä. Yhteistyö siis sujuisi hallituskokoonpanosta riippumatta. Uudistusten läpivientiä jarruttavat puolueiden sisäiset ristiriidat.

Suomen terveydenhuollolla riittää arvostelijoita. Yksi heistä on Kallion terveysasemalla Helsingissä tiheään jonottava Tuula Olander.

- Lääkäreitä on liian vähän. Usein on niin, että vastaanotolla on nuori lääkäri. Kun minä alan puhua diabeteksesta, lääkäri neuvoo menemään terveydenhoitajalle, koska hän sanoo, ettei tiedä siitä mitään, Olander selvittää.

Jokainen aikakausi on monimutkaistanut julkista terveydenhuoltoa luomalla uuden järjestelmän. Nyt järjestelmiä on jo niin paljon, että ollaan umpikujassa.

YLE Uutiset kysyi kaikilta nykyisiltä eduskuntapuolueilta, miten Suomen terveysjärjestelmä tulisi uudistaa. Kyselyssä kaikki puolueet sanovat, että julkisen terveydenhuollon täytyy toimia.


Tärkeysjärjestys sama


Tärkeysjärjestyksestäkin kaikki ovat samaa mieltä. Ensin tulee julkinen, sitten työterveyshuolto ja kolmantena yksityinen.

Varsin yksituumaisia ollaan myös perusterveydenhuollon järjestämisestä. Julkinen on perusta ja yksityisiltä ostetaan tarvittaessa täydentäviä palveluita. Osa puolueista - perussuomalaiset, SDP, vasemmistoliitto ja vihreät haluavat kuitenkin hidastaa palvelujen ulkoistamista yksityisille.

Vain työterveyshuollosta mielipiteet näyttävät olevan selvästi erilaisia. Kokoomus haluaisi satsata siihen selkeästi lisää. Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.) perustelee tätä muistuttamalla oletusarvon olevan, että sairastunut palaa työhön.

Terveydenhoidon rahoituksesta puolueiden kannat ovat epätäsmällisempiä. Yleisesti ottaen kaikki omalla tavallaan kannattavat sitä, että rahat ja organisaatiovastuu olisi yhdellä taholla. Se sanotaan puhumalla yksikanavaisuudesta.


Eroja puolueiden sisällä


Puolueiden vastausten perustella luulisi, että terveysjärjestelmä olisi saatavissa kuntoon. Aivan näin yksinkertainen muutos ei ole.

SDP:n kansanedustaja Tuula Väätäinen kertoo, että kyse onkin puolueiden sisäisistä väännöistä.

- Tiedän, että eri puolueissa on paljon ihmisiä, jotka ajattelevat hyvin samalla tavalla kuin minä ja tämä on meidän linja demareissa. Mutta on sitten hyvin paljon eroja, Väätäinen selvittää.

- Kyllä, Väätäinen vastaa kysymykseen, onko eroja myös puolueiden sisällä.

YLE Uutiset


Yle Savon haastattelu 31.1.

Radiohaastettelu on kuunneltavissa linkistä


 

Väätäinen tyrmää kokoomuksen veronäkemykset

Yle Savo online 31.1.2011

 

SDP:n siilinjärveläinen kansanedustaja Tuula Väätäinen tyrmää kokoomuksen ensi vaalikaudelle julkistamat verotavoitteet. Kokoomus on muun muassa valmis jatkamaan tuloverotuksen alentamista.

 

Radio Savon kansanedustajatentissä haastatellun Väätäisen mukaan kokoomus tietää varsin hyvin, että veronkevennykset eivät ole mahdollisia ensi vaalikaudella. Väätäisen mielestä kokoomuksen veroehdotukset kasvattavat tuloeroja entisestään.

 

- En tiennyt, olisinko itkenyt vai nauranut, kun kuuntelin kokoomuksen ulostuloa. He tietävät varsin hyvin, että verojen kevennykseen ei ole mahdollisuutta seuraavalla vaalikaudella, Väätäinen sanoo.

 

SDP:n lisäksi myös vihreät, kristillisdemokraatit ja keskusta ovat jo ehtineet arvostelemaan kokoomuksen veronäkemyksiä.

 

Yle Savo


 

Uutispäivä Demari, Uutiset

Online 22.1.2011, paperilehti 24.1.2011

 

Väätäinen vaatii valtion sairaaloiden avohoitoa osaksi lainsäädäntöä

SDP:n terveyspoliittisen työryhmän vetäjä, kansanedustaja Tuula Väätäinen kaipaa lainsäädäntöön lisättäväksi säädökset valtion sairaaloissa hoidettavia kriminaalipotilaita koskevasta velvoitteisesta avohoidosta.  

Nykyään kriminaalipotilaat siirtyvät sairaalahoidosta valtion sairaaloista kunnallisten hoitolaitosten vastuulle puolen vuoden koeajalla.

– Potilailla on puolen vuoden hoitovelvoite, mutta tämän puolen vuoden jälkeen he saattavat jättää hoitonsa, koska siihen ei sisälly enää velvoitetta. Monesti he myös jättävät lääkityksensä, ja näillä potilailla pitkäaikainen lääkitys on ehdottoman välttämätön, itsekin psykiatrian poliklinikalla työskennellyt Väätäinen sanoo.

 

Valtion sairaalat asiantuntijoina

Tällä hetkellä kriminaalipotilaita hoidetaan Suomessa pääosin kahdessa valtion oikeuspsykiatrisessa sairaalassa, Vanhassa Vaasassa ja Niuvanniemessä. Niuvanniemen johtava lääkäri Eila Tiihonen kertoo, että lainsäädännöllä voitaisiin mahdollistaa velvoitteinen avohoito niissä tapauksissa, joissa se on tarpeen. Tiihonen muistuttaa, etteivät avohoitopotilaat jäisi pelkästään valtion sairaaloitten hoidettavaksi.

– Kyllä heidän pitäisi pystyä siirtymään sinne muun avohoidon piiriin, mutta silloin konsultaatio- ja päätöksentekojärjestely voisi olla osittain valtion sairaaloilla. Riippuu lainsäätäjästä, olisiko valtion sairaaloilla hallinnollisen päätöksentekijän rooli vai pelkästään asiantuntijarooli, Tiihonen selvittää.

Väätäinen muistuttaa, että potilasryhmänä valtion sairaaloiden hoidettavat eroavat kunnallisella yleispsykiatrian puolella hoidettavista vaatimustasoltaan. Valtion sairaaloissa näihin erityistarpeisiin on kiinnitetty huomiota kehittämällä hoitojärjestelyjä ja osaamista.

– Väitän, että he saisivat parhaan mahdollisen avun, jos heidän avohoitonsa olisi näiden erityiskoulutettujen ihmisten vastuulla. Valtion sairaaloiden kriminaalipotilaita koskevaa asiantuntemusta tulee voida hyödyntää kriminaalipotilaiden jatkohoidossa, Väätäinen toteaa.

Väätäisen mukaan se, että valtion sairaalat organisoisivat sairaalahoidon jälkeen myös potilaan avohoitoa, varmistaisi paremmin hoidon jatkuvuuden myös silloin, kun potilas siirtyy sairaalapaikkakunnalta kotiseutunsa avohoitopalveluiden piiriin.

 

Sopeuttaminen on tärkeää

Tutkimusten mukaan vakavien väkivaltarikosten uusiminen on Suomessa vähentynyt. Väätäinen kuitenkin korostaa, ettei se tarkoita sitä, että potilaat voivat aidosti hyvin sairaalajaksonsa jälkeen. Väätäinen muistuttaa, että kriminaalipotilaat joutuvat elämään mahdollisesti hyvinkin kamalien tekojensa kanssa lopun elämäänsä, eivätkä he ilman asiantuntevaa hoitoa välttämättä jaksa.

– Ei näiden potilaiden kohdalla pidä ajatella vain sitä, että ovatko he uusineet rikoksensa, vaan kuinka he voivat. Heistä monet ajautuvat huonoon psyykkiseen tilaan, monet tekevät itsemurhan, Väätäinen kertoo.

Väätäisen mielestä jatkohoidon varmistaminen on tärkeää myös siksi, että sairaalajaksot voivat kestää useita vuosia. Pitkä hoitojakso taas tarkoittaa pitkää aikaa erillään yhteiskunnasta.

– Tällaiset potilaat tarvitsevat yleensä tiiviimpää ja tehokkaampaa sopeuttamista kuin muut psykiatriset potilaat, Väätäinen sanoo.

Väätäinen jätti perjantaina aiheesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.


Anna-Liisa Blomberg
Uutispäivä Demari


 

Radio Savo 8.11.2010

Radiohaastattelu on kuunneltavissa linkin kautta. 

 


 

Nuori Lääkäri 11/2010
Nuorten Lääkärien yhdistyksen julkaisu


Miniteema: Poliittista terveyspolitiikkaa

Nuori Lääkäri -lehti lähestyi suurimpia puolueita ja päätti selvittää niiden kantoja muutamiin terveyspoliittisiin kysymyksiin.

SDP (Tuula Väätäinen)


1. Hallituksen esitys uudeksi terveydenhuoltolaiksi on tällä hetkellä valiokuntakäsittelyssä ja siitä päättäminen tulee jäämään uudelle, ensi kevään vaaleissa valittavalle eduskunnalle. Mitä mieltä puolueenne on uudesta terveydenhuoltolaista kokonaisuutena?

Vastaus: Laki esitys on osin vaillinainen ja olisimme nähneet parempana laajemman sosiaali- ja terveydenhuollon lakien uudistamisen ja yhteensovittamisen. Laki on sisältölaki ja näin ollen järjestämisvastuun selkeyttämisessä ei olla päästy eteenpäin. Terveydenhuollon rahoituksen ongelmana on myös sen monikanavaisuus, joka jää myös ratkaisematta. On hyvä, että sisällöllisesti terveydenhuoltoa ohjeistetaan, mutta käytännössä monet asiat vaativat toteutuakseen resurssien lisäystä ja siihen laki ei tuo apua.


2. Lain olisi tarkoitus lisätä potilaan valinnanvapautta hoitopaikkansa suhteen. Toteutuuko tämä lakiesityksen puitteissa mielestänne?

Vastaus: Vielä on mahdotonta sanoa miten valinnanvapaus toteutuu. On vielä sopimatta mm. miten kustannukset jakautuvat ja miten resurssit varmistetaan, jos kansalaiset laajasti käyttävät valinnanvapauttaan. Toisaalta miten varmistetaan valinnaisuuteen sisältyvät vastuut, kun potilas oman harkintansa perusteella tekee valintoja hoitopaikkojen välillä.

3. Ensihoitoalan yrittäjät ovat kritisoineet lakiesitystä sen ensihoitopykälien osalta. Onko ensihoidon keskittäminen sairaanhoitopiirien alaisuuteen mielestänne hyvä vai huono asia?

Vastaus: Ensihoidon saatavuuden ja laadun varmistamiseksi on hyvä, että sairaanhoitopiirit ovat vastuussa ensihoidon järjestämisestä ja koordinaatiosta. Kaiken kaikkiaan sellainen hoito, joka on akuuttia ja vaatii jatkuvaa valmiudessa oloa, on syytä nyt ja jatkossa olla julkisen terveydenhuollon vastuulla. Tiivis yhteistyö palo- ja pelastustoimeen kanssa tuo synergiaetua, joka myös jatkossa on syytä hyödyntää.

4. Lääkärikoulutusta on Suomessa lisätty viimeisten vuosien aikana varsin runsaasti. Yliopistojen resurssit kouluttaa uusia lääkäreitä ovat kuitenkin käytännössä jääneet samantasoisiksi kuin aiemmilla koulutusmäärillä. Oletteko huolissanne lääkäreiden peruskoulutuksen tasosta ja jos olette, niin mitä asialle pitäisi tehdä?


Vastaus: Suomalainen lääkäreiden koulutus on sisällöllisesti erittäin hyvää. Lääkäreiden riittävyydessä erityisesti perusterveydenhuollossa on ongelmia ja näin olleen lääkäreitä koulutetaan vieläkin liian vähän ajatellen julkisen terveydenhuollon tarpeita. On selvää, että samalla kun koulutettavien määrä kasvaa tarvitaan myös opetukseen lisää resursseja. Erityisesti pitää kiinnittää huomiota yleislääketieteen lääkäreiden riittävyyteen ja kehittää päivystyslääketiedettä. Ensihoito on oma erityisosaamisalueensa ja siihen tarvitaan räätälöityä erikoistumiskoulutusta. Maassa on pulaa mm. psykiatreista, geriatreista, patologeista, ortopedeista ja tähän pulaan täytyy etsiä ratkaisuja pikaisesti

5. Lääkäreiden jatkokoulutusta (erikoislääkärikoulutus, perusterveydenhuollon lisäpätevöityminen) sairaaloissa ja terveyskeskuksissa tuetaan valtion toimesta ns. erityisvaltionosuuksin. Ongelmana näiden rahojen kohdalla on, että valtio ei seuraa, mihin tarkoituksiin kunnat ja sairaanhoitopiirit näitä rahoja käyttävät. Niinpä rahoja käytetään yleisesti aivan muihin tarkoituksiin, kuin lääkäreiden koulutuksen tukemiseen. Mitä aiotte tehdä tälle asialle?

Vastaus: Tunnettu tosiasia on, että valtio ei kanna täysimääräisesti vastuutaan, joka sille lain mukaan kuuluu lääkäreiden koulutuksen ja lääketieteellisen tutkimuksen rahoituksesta. Kunnat ovat joutuneet paikkaamaan puuttuvaa evo –rahoitusta omalla rahoituksellaan. Lisärahoitusta erityisesti tutkimukseen haalitaan myös ulkopuolisilta rahoittajilta, jota ei voi pitää eettisesti eikä rahoituksen jatkuvuuden kannalta erityisen tavoiteltavana asiana. Sairaanhoitopiireissä evo-rahat käytetään ymmärtääkseni siihen, mihin ne on tarkoitettukin. Joten mikäli kysymyksessä oleva väite pitää paikkaansa niin, sairaanhoitopiireiltä täytyy saada vastaus ja perustelu siihen, mihin erityisvaltionosuus kohdentuu.

6. Lopuksi välittäisimme mielellämme lehtemme lukijakunnalle puolueenne tärkeimmän terveydenhuoltoon liittyvän tavoitteen ensi kevään eduskuntavaaleissa.

Vastaus: Vahvat peruskunnat pystyvät takaamaa kansalaisille tasa-arvoiset terveyspalvelut eri puolilla maata sekä sovittamaan yhteen terveyspalvelut kunnan muihin hyvinvointipalveluihin. Julkisen terveydenhuollon palveluita voidaan täydentää yksityisen ja kolmannen sektorin palveluilla.


 

Radio Savo 24.5.2010

Radiohaastattelu on kuunneltavissa linkin kautta.

 


Julkaistu Uutis-Jousessa 7.1.2010

Nyt on jonkun toisen pohjoissavolaisen vuoro vaikuttaa puolueen linjaan”

Tuula Väätäinen luopuu demareiden puoluehallituksesta

  

Toimittaja: Ulla Kentta-Kohtala

Siilinjärveläinen kansanedustaja Tuula Väätäinen  luopuu sosialidemokraattisen puolueen puoluehallituspaikastaensi kesän puoluekokouksessa. Näin vapautuvan ajan Väätäinen keskittää työviikollaan yhä enemmän eduskuntatyöhön ja eduskuntaryhmän tarpeisiin.
Puoluehallitus kokoontuu viikolla ja viikonloppuisin, joten luopuminen vapauttaa Väätäisen viikonloppuja. Se antaa aikaa perheelle, jossa tärkeintä on 12-vuotiaan Roope-pojan harrastuksiin osallistuminen.


”Olen ollut kahdeksan vuotta puoluehallituksessa ja sen päälle kaksi kautta puoluevaltuustossa. Nyt on jonkun toisen pohjois-savolaisen vuoro vaikuttaa puolueen linjaan”, Tuula Väätäinen sanoo.


Hän on miettinyt luopumisajatusta viime puoluekokouksesta asti. Joulun alla syntyneen päätöksensä Väätäinen antaa julki hyvissä ajoin ennen kuin puoluekokousedustajat valitaan.
Edellisen luopumispäätöksensä Väätäinen teki vuosi sitten, jolloin hän jätti maakuntaliiton tehtävät.


”Sen päätöksen taustalla, sen lisäksi että pitkään olin maakunnallisissa tehtävissä ollut, oli minussa todettu kakkostyypin diabetes. Se oli silloin oikein hyvä ratkaisu.”
Puoluehallitustyö on vienyt Väätäisen lähelle puoleen ydintä, sillä puoluehallituksessa tehdään tiiviisti mm. valtakunnallisten vaalien ohjelmatyötä.


Sosiaali- ja terveysjaoston puheenjohtajana Väätäinen on ollut tekemässä puolueen linjauksia ja ohjelmajulistuksia presidentinvaaleista kunnallisvaaleihin.


”Helsingin päässä oleva työni tulee olemaan yhtä tiivistä kuin tähänkin asti. Se vain täyttyy nyt uudella tavalla.”


Väätäinen mainitsee eduskuntatyön lisäksi erityisesti Ensi- ja turvakotiliiton hallituksen jäsenyyden sekä eduskunnassa toimivan Nuorten mielenterveystukiryhmän toiminnan olevan niitä, joiden työssä hän haluaa lisätä omaa osuuttaan.


”Myös puolueemme Eläkeläisfoorumi saa minulta lisää panostusta. Nämä kaikki ovat mielenkiintoisia ja minulle tärkeitä ja ne myös laajentavat sosiaali- ja terveysasioiden totuttua näkökulmaa.”


Politiikka syrjäytti harrastukset


Tuula Väätäinen liittyi sosialidemokraattiseen puolueeseen vuonna 1983. Silloin hän oli mukana Siilinjärvellä kesäteatterin riveissä. Kun hän lähti mukaan kunnallispolitiikkaan ja valittiin sosiaalilautakunnan puheenjohtajaksi, oli kesäteatteritoiminta jätettävä. Viimeisin näytelmä, jossa hän oli mukana oli Viimeiset kiusaukset.


Niiltä ajoilta jäi kiusaus vielä joskus ja jollain tavalla palata näyttämölle.


”Harras toiveeni on, että joku vielä joskus ohjaisi minua Niskavuoren Hetassa. Olen nähnyt sen näytelmän lukemattomia kertoja ja Hetassa on minulle jotain todella tärkeää.”


Samalla tavalla politiikka syrjäytti muutkin harrastukset.


”Vielä sentään joulujen ja pääsiäisten alla teen jotain käsilläni – enkelinukkeja, tonttuja.”
Nyt hän on näiden menetysten kautta katsonut myös poikansa elämää ja harrastuksia. Äitinä hän haluaa olla mukana tukemassa ja elämässä sitäkin.


”Hänelle on ehkä vielä muutama vuosi tärkeää, että olen mukana hänen peleissään ja jutuissaan. Siihen on aikaa löydettävä. Harvoin olen ehtinyt viedä häntä jääkiekko-, futis- tai motocrossharjoituksiin. Paljon on jäänyt pelejä näkemättä, onneksi kesäisin olen ehtinyt mukaan kisareissuille.”


”Näin se on. Olen 54-vuotias ja 26 vuotta on mennyt tässä työssä. Elämääni enemmän takana kuin edessä. On aika miettiä missä haluan olla mukana. Juniorin elämässä”, Väätäinen vastaa omaan kysymykseensä.

  

”Keskusteluapua erotilainteisiin” 

  

Kansanedustaja Tuula Väätäinen on seurannut Espoon Sellossa tapahtunutta joukkosurmaa perhetyöhön erikoistuneen psykiatrisen sairaanhoidon ammattilaisen silmin. Hän haluaa, että ihmiset nyt vakavasti miettivät, mitä on lähestymiskielto.


”Sen hakeminen on vakava asia molemmille osapuolille. Lähestymiskielto merkitsee, ettei yhteydenpitoa ole kumminkaan puolin, ei hyvänäkään päivänä, vaan se on kerrasta poikki.”
Kun ollaan erotilanteessa, johon liittyy väkivallan uhka, on Väätäisen mukaan oltava olemassa järjestelmä, joka takaa riittävät keskustelut ihmisten kesken yhteisen ymmärryksen saavuttamiseksi.


”Ei se ole pelkkä tuomarin päätöksen paikka.”


Avioliittolain muutos vei aikoinaan erotilanteen pohtimisen ja siitä puhumisen.
”Se lisäsi mm. lasten huoltajuusriitoja. On helpompi mennä eteenpäin elämässä, kun asia on keskusteltu läpi.”


Nyt on Sellon joukkosurman jälkeen alettu puhua aselaista ja ulkomaalaisten käännytyspäätöksistä.


”Kukaan ei ole puhunut, mikä olisi se systeemi, jolla saataisiin keskusteltua eron ja pettymysten tilanteet. Mies on jätetty ei ole selitys, että näin tapahtuu.”


Keskustelua ja hoitoapua tarvitaan, mutta milloin, siinä on Väätäisen mukaan poliisi avainasemassa huomioimaan ja huomaamaan tilanteet, joissa tällaista apua ja tarvitaan.
”Mutta siihen pitää olla järjestelmä.”


Käännyttäminen ei aina ratkaise vaan keskeistä Tuula Väätäisen mielestä on se, että saadaan muista kulttuureista tulleet ihmiset ymmärtämään meidän yhteiskuntamme lait ja periaatteet.
”Eivät ne selviä käskyttämällä vaan puhumalla. Siinä on yhteiskunnan ihmistä autettava”, Väätäinen näkee.

 


 

Kansanedustaja Tuula Väätäinen ihmettelee Siilisetin ja siilinjärveläisten nälvimistä
"Siiliset ei vaurioita yhteiskuntaa"

Toimittaja: Anna Kaasinen

 

"Siilinjärvi, Maaninka ja Nilsiä toteuttavat Siilisetissä täsmällisesti puitelakia ja lainsäätäjän tahtoa. Väestöpohja on riittävä ja Siilinjärvi tarjosi yhteistyön kättä pienemmille kunnille, joten Siilinjärvi toimii oikein tässä yhteiskunnassa. En ymmärrä arvostelua siitä, että Siilinjärvi ja Siiliset toimivat yhteiskuntaa vaurioittavasti. Jatkuva nälviminen ei ole perusteltua."
Siilinjärveläinen kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.) on suivaantunut muutamien lehtien miestoimittajien pyörittämästä Kuopiota ja Siilinjärveä koskevasta keskusteluruletista. Väätäinen sanoo, ettei esimerkiksi tunnista itseään mainituista kuvauksista.

"Medialla on hirveän iso rooli vaikuttaa yhteiskunnan suuntaan ja asioihin, joista keskustellaan ja joita otetaan päätettävien asioiden pohjaksi. Olisi järkevää objektiivisesti pohtia, miten Kuopio on parantanut omien asioidensa hoitamista; pitäisi uskaltaa katsoa peiliin. Eivät tavalliset kuopiolaiset ole työntämässä minua minnekään, vaan minulta kysellään, miten terveyspalvelut toimivat Siilisetissä. Samanlaista keskustelua toivoisi julkisuudessakin."
Väätäinen on kuullut monessa tilaisuudessa kiitosta Siilinjärven ratkaisusta ja siitä, että Siiliset kattaa koko sosiaali- ja terveydenhuollon päivähoitoa myöten. Hänestä Savon Sanomat ja Kuopion Kaupunkilehti vatvovat silti tiuhaan kunta- ja Siiliset-asioita.

"Muutamat päättäjät Kuopiossa osallistuvat tähän keskusteluun, mutta suuri osa etsii yhteistyötä ja yhteistä näkemystä kaavoituksessa, elinkeinopolitiikassa ja maankäytössä. Iso yhteinen tahto vallitsi esimerkiksi hammaslääkärikoulutuksesta ja Kallansilloista, mutta julkisuuteen tulee asioista toinen puoli."

 

Työväenyhdistyksillä ei ole keskinäistä eripuraa

Väätäinen ihmettelee, mistä Savon Sanomien Seppo Kononen on saanut tietonsa Siilinjärven ja Kuopion demarien eripurasta.

"Se ei pidä paikkaansa. Ei ole kauan siitä kun johtokunnat tapasivat, ja ensi vuonna siilinjärveläiset kutsuvat kuopiolaiset kylään. Jos jotkut yksittäiset ihmiset pistävät tarmonsa mieluummin tyhjänpäiväiseen moittimiseen kuin oman kunnan asioihin, niin se ei tarkoita, että kokonaiset työväenyhdistykset toimisivat näin. On edesvastuutonta lietsoa riitaa, jota ei ole."
Väätäisestä jako kuopiolaisiin ja siilinjärveläisiin ei ole musta-valkoinen. Hänen 150-henkisestä tukiryhmästään yli 40 prosenttia on keskeisiä kuopiolaisia sosialidemokraatteja ja toimijoita.

"Olen lähdössä kuudensiin eduskuntavaaleihini, ja aina on ollut sitä painetta, että Kuopion demarit haluavat saada oman kansanedustajan. Ymmärrän sen: Kuopio keskuskaupunkina mieluilee eri puolueiden kansanedustajia."

"Koen kuitenkin olevani Pohjois-Savon kansanedustajia, ja kun katsoo viime vaalien äänestyskäyttäytymistä, niin Erkki Virtasen äänistä 65 prosenttia tuli Kuopiosta, Jyrki Kataisen äänistä 53 prosenttia ja minun 39 prosenttia. Kun maakunnan ihmiset äänestävät, niin he ajattelevat kansanedustajan voivan edistää heille tärkeitä asioita - ei silloin ole kuntarajoja olemassa. On edesvastuutonta rakentaa vaaleissa kunta-aitoja ihmisten välille", suomii Väätäinen.

 

Keskustalaisiinkin kohdistuva arvostelu harmittaa

Väätäinen on tyytyväinen siihen, että siilinjärveläiset demaripoliitikot eivät ole tähän asti käyneet henkilökohtaisesti kenenkään kimppuun tai olleet ilkeitä. Ilkeilyyn kun on helppoa osallistua, mutta asioiden hoito vaatii asiapohjaisia perusteluja.

"Yhteiskunnassa ja Pohjois-Savossa on paljon keskusteltavia asioita, mutta nyt keskustelu kulminoituu valtakunnan ja lain suojelemaan Siiliset-hankkeeseen", ihmettelee Väätäinen.
Hän tuohtui Ismo Vornasen artikkelista keskiviikkoisessa Kaupunkilehdessä niin, että ei enää aio kirjoittaa siihen tai kampanjoida siinä ilmoittelemalla. Hän ilmaisee painokkaasti olevansa pahoillaan koko Siilinjärven mutta myös keskustalaisten päättäjien osalta:

"Tiedän, miltä perusteilta Siiliset on lähtenyt ja olen ollut säätämässä puitelakia. Siilinjärvi ei voinut jäädä yksin ja katsoa, miten pienet naapurit pärjäävät."

"Suomen poliittisen elämän onni on monipuoluejärjestelmä ja monta vahvaa puoluetta, jolloin asioista joudutaan keskustelemaan monesta näkökulmasta ja päätökset ovat varmemmalla pohjalla."

"Kaupunkilehden kirjoittelu on demokratian vastaista. Se, että keskusta haluaisi vain vahvistaa asemaansa Siilisetin avulla, on epä-älyllinen väite."

Kokoomuksen olisi reilua ilmaista kuntaliitoshalunsa

Väätäinen on kiinnittänyt huomiota Siilinjärvi-keskustelun käyjiin ja foorumiin: Kaupunkilehden takaa löytyy kokoomuslainen kansanedustaja Eero Lehti ja julkaisuun kirjoittaa kokoomuslainen Ismo Vornanen. Keskustelua käyvät myös puoluetoverit Jyrki Katainen, Arto Herranen sekä toiveensa kuntaliitosselvityksestä ilmaissut Satu Louejoki.

"Mitä siitä voi ajatella? Näyttää siltä, että kokoomus haluaa kuntaliitoksen. Reilua olisi sanoa se suoraan ja ottaa se esille kokouksissa. Tällainen käärmeen pyssyyn ajaminen ja mollaamisen kautta eteneminen on käsittämätöntä. Se kertoo enemmän ihmisistä kuin perusjutusta eli Kuopion, Siilinjärven, Nilsiän ja Maaningan asioista."

Kokoomus on ilmaissut pyrkivänsä suurimmaksi puolueeksi Siilinjärvellä, mutta Väätäinen ei usko, että suuruudesta on apua kuntaliitoksen ajamisessa.

"Tällä tavalla Siilinjärvellä ei yksikään puolue ole päässyt eteenpäin. Aina on käyttäydytty asiallisesti ja otettu selvää asioista, ei keskustelu ole kulkenut pääasiallisesti lehtien palstoilla. Toiseksi keskusta on ollut suurin puolue, mutta se ei ole pyrkinyt eikä pystynyt junttaamaan asioita, vaan niistä on keskusteltu ja sovittu yhdessä."

"Demarit eivät kai koskaan ole asettaneet tavoitteekseen olla suurin puolue, vaan olemme vain pyrkineet nostamaan kannatusta ja paikkalukua. Olemme hakeneet painoarvoa hyvillä, osaavilla ehdokkailla - pääluku ei aina ratkaise laatua."

KUVATEKSTI
SDP:n kansanedustaja Tuula Väätäinen miettii, miltä siilinjärveläisistä tuntuu lukea sentyyppisiä juttuja kuin Kaupunkilehti julkaisi keskiviikkona. "Siilinjärveläiset ovat äänestäneet päättäjät, ja kun päättäjiä haukutaan, haukutaan samalla myös äänestäjiä. Se on tuomittava asia, ei sillä ainakaan saada äänestysintoa nousemaan."

Vanhempia haastatteluja