Haastatteluja 2010 - 2012

Uutis-Jousi 12.2.

Demarit eivät nielaise esitystä

Kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd) pitää hyvänä, että virkamiehet ovat avauksen kuntauudistuksesta tehneet ja keskustelu pääsee käyntiin.

Esitetylle kuntauudistusmallille ei ole toiselta päähallituspuolueelta tulossa tukea.

"Demarit ovat sanoutuneet irti tästä karttapohjasta. Meidän näkemys on se, että tällaisella yksioikoisella rakennelmalla ei ole mahdollisuutta mennä eteenpäin."

"Toisekseen olemme olleet koko ajan sitä mieltä, että pakkoliitoksia me emme tule hyväksymään, koska se ei ole tätä päivää", sanoi Väätäinen.

Uudistuksen esittämä suuri Kuopion kuntakeskus ei saa Väätäiseltä tukea. "Minusta se on epärealistinen tässä vallitsevassa tilanteessa."

Väätäinen näkee kuitenkin kuntarakenteen Suomessa kaipaavan uudistuksia ja mutta toivoo malttia keskusteluun.

"Nyt pitää yhdessä miettiä miten muutoksia toteutetaan ja missä mittakaavassa. Tähän tarvitaan viileää harkintaa kaikilta."

"Pakkoliitoksia emme tule hyväksymään, koska se ei ole tätä päivää." Tuula Väätäinen

Kari Salmela

KMV-lehti 12.1.2012

Puolustusvaliokunnasta vieraita Keuruun ja Hallin varuskunnissa

Neljä eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsentä tutustui Pioneerirykmenttiin ja sen toimintaan Keuruulla keskiviikkona.

Tulevien varuskuntaratkaisujen pohjaksi tietoa hankkimassa olleet demarikansanedustajat Mika Kari, Tuula Peltonen, Pauliina Viitamies ja Tuula Väätäinen tutustuvat varuskuntakierroksellaan myös Ilmavoimien Teknilliseen Kouluun Jämsän Hallissa torstaina.

Keuruulla Pioneerirykmentti esitteli valiokunnan jäsenille osaamistaan heille varta vasten järjestetyssä, lähes tunnin kestäneessä toimintanäytöksessä.

Isännät kävelyttivät kansanedustajat rykmentin harjoituskentälle keskelle tilannetta, jossa poliisin Keuruulla pysäyttämästä autosta oli löytynyt voimakkaasti säteilevä salkku.

Kuinka salkun sisältö varmistettiin niin sanotuksi likaiseksi pommiksi, miten sitä käsiteltiin, miten säteilyltä suojauduttiin ja puhdistuttiin ja kuinka saatuja säteilyvaurioita kenttäoloissa hoidetaan, tuli kansanedustajille vaihe vaiheelta ja käytetty väline välineeltä seikkaperäisesti selväksi.

Toimintanäytös vakuutti kansanedustajat muun muassa siitä, kuinka monipuolista, laaja-alaista ja loppuun asti yhteensopivaksi hiottua pioneeri- ja suojelualan erikoisosaaminen ja koulutus Pioneerirykmentissä on.

- Rykmentin komentajan meille aiemmin päivällä lausumaan toteamukseen, että hyvin toimivia kokonaisuuksia ei ole järkevää pirstoa ja hajottaa sinne tänne, on helppo yhtyä.

- Säästöjen mahdollisesti vaatimista supistuksistakin päätettäessä tulee katsoa, miten asiat hoidettaisiin järkevimmin.

- Samalla tulee ottaa huomioon varuskuntien ja niiden kotikuntien muodostama kokonaisuus, eikä pidä unohtaa aluepoliittisiakaan näkökulmia, Tuula Väätäinen muotoilee ajatuksiaan näytöksen päätyttyä.

Yhtä varovaisin sanakääntein ja minkäänlaista kantaa Keuruun taikka minkään muunkaan varuskunnan jatkumiseen tai lakkauttamiseen ottamatta ajatuksiaan ajankohtaisiin kysymyksiin selvittivät kolme muutakin puolustusvaliokunnan jäsentä.

- Toivon mukaan tämä erittäin ammattitaitoinen erikoisosaaminen saa jatkua ja pysyy täällä Keuruulla.

- Tämä toimii ja kaikki on kunnossa aina varmasti varusmiestenkin mieleen olevaa idyllistä miljöötä myöten, Mika Kari ja Pauliina Viitamies toteavat.

Rykmentissä vierailleet kansanedustajat lupasivat omalta osaltaan huolehtia siitä, että varuskuntaratkaisuja tehtäessä keskustelua käydään laajaan informaatioon perustuvien faktatietojen pohjalta ja realistisin perustein.

- Pitää myös tiedostaa, että ratkaisut eivät ole pelkästään puolustusministeriön asia. Eri ministeriöiden koordinaation pitää toimia tällaisia isoja ratkaisuja tehtäessä, Tuula Väätäinen sanoo.

Keuruulta varuskuntavierailuja järjestänyt Tuula Peltonen johdatti valiokuntatoverinsa iltapäivän lopuksi kotikaupunkiinsa Jämsään.

Jämsässä järjestettiin keskiviikkoiltana yleisötilaisuus, jossa valiokunnan jäsenet valottivat näkemyksiään Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisista linjauksista ja varuskuntien tulevaisuudesta. He olivat valmistautuneet myös vastaamaan tilaisuudessa yleisön esittämiin kysymyksiin aiheista.

Kuvateksti: Kapteeni Kimmo Frilander kertoo Pioneerirykmentissä Keuruulla vierailleille puolustusvaliokunnan jäsenille, mitä toimintanäytöksen pomminkäsittelykohteessa tapahtuu. Kuulolla vasemmalta oikealle: Mika Kari, Tuula Peltonen, Tuula Väätäinen, Pauliina Viitamies.

Harri Mertaniemi

Korjattu: Mika, ei Mikko Kari

Jämsän seutu 13.1.
Varuskunnat puntarissa

Uudistus: Hallin ja Keuruun varuskuntien korkea osaamistaso puoltaa niiden toiminnan jatkumista Puolustusvoimien rakenneuudistuksen jälkeenkin. Pian kuitenkin punnitaan, riittääkö se.

Jos Keuruun varuskunta teki keskiviikkona vaikutuksen siellä vierailleisiin puolustusvaliokunnan demarijäseniin, ylsi kierros Hallin varuskunnassa ja Patrialla torstaina vähintään samalle tasolle.

Kansanedustaja Tuula Peltosen kutsumana alueella vierailleet Tuula Väätäinen, Pauliina Viitamies ja Mika Kari eivät silti halunneet lähteä vertailemaan yksiköitä keskenään. Omanlaistaan huippuosaamista löytyy molemmista.

- Tietysti Patrian vierailulla tuli konkreettisena esille se, että jos Puolustusvoimat vähentää lentotunteja, se vaikuttaa suoraan myös Patrian työntekijöiden työllisyyteen. Pelkästään ammattitaidon ylläpitäminen vaatii sen, että töitä riittää koko ajan, Väätäinen sanoi.

- Jos Patrian tilauskanta ja sen kautta työt vähenisivät, on huolena myös tietovuoto, kun osaajat hakeutuisivat jonnekin muualle töihin. Sieltä nyt löytyvän osaamisen kokoaminen uudelleen kestää vuosikausia, Kari lisäsi.

Kukaan edustajista ei halunnut lähteä arvailemaan, miten Hallin tai Keuruun käy Puolustusvoimien uudistuksessa, jonka ensimmäiset esitykset tehdään näillä näkymin helmikuun puolella. Puolustusvaliokunta tai eduskunta ei toisaalta edes pääse suoraan päättämään sen sisältöön, sillä tässä asiassa lopulliset päätökset tekee ministeriö ja hallitus. Ensin Puolustusvoimat ottaa itse kantaa siihen, miten se sopeuttaa toimintaansa pieneneviin ikäluokkiin, ja löytää siitä 4 vuoden sisällä satojen miljoonien säästöt.

Kansanedustajat pitivät kuitenkin tärkeänä saada ajantasaista tietoa varuskuntien toiminnasta paikan päällä. Myös oman puolueen ministereille luvattiin viedä viestiä keskisuomalaisesta toiminnasta.

Keski-Suomen kansanedustajat ovat Peltosen mukaan tehneet eniten töitä Keuruun varuskunnan säilymisen eteen, onhan se julkisuudessa nostettu yhdeksi lakkautusuhan alaisista varuskunnista.

- Tämän alueen edustajana en halua uskoa, että pahimmat toimenpiteet osuisivat juuri tänne. Esimerkiksi Keuruulta valtion toimintoja on viety jo valmiiksi, joten miksi kaikki vähennykset osuisivat samaan paikkaan, Peltonen mietti.

- Muutaman miljoonan säästö kiinteistökuluissa esimerkiksi Keuruulla ei juuri edes auta säästötavoitteen saavuttamisessa, Kari huomautti.

Varuskunnilla on yleensä suuri merkitys sijaintikunnalleen. Puolustusvaliokuntalaiset olivatkin yksimielisiä siitä, että miltä tahansa paikkakunnalta toiminta loppuukin, on tilalle pystyttävä tarjoamaan jotain muuta.

- On surullista, että julkisuudessa on laitettu vastakkain Pohjois-Karjala ja Keuruu, eli alueet, joilla on jo ennestään vaikea työttömyystilanne. Lakkautuksille täytyy löytyä pitävät argumentit sekä myös keinot tulla asiassa vastaan. Uskoisin kuitenkin, että Keuruu on turvassa, sen tunnusluvut ovat hyvät ja opetuksen taso tosi laadukasta. Se vakuutti minut, Viitamies sanoi.

Viitanen jäi Hallin vierailun jälkeen miettimään, tietääkö suuri yleisö Jämsän ulkopuolella, mitä kaikkea Hallissa tapahtuu, ja mitä mahdollisuuksia siellä on varusmiehille tarjolla.

- Varuskuntien pitäisi mennä enemmän kouluille kertomaan siitä, mitä heillä on nuorille ikäluokille tarjota, eikä jättää asiaa kutsuntakirjeen varaan. Tuskin siitä mitään turvallisuusriskiä tulisi.

Kuvateksti: Demareiden edustajat puolustusvaliokunnassa, vasemmalta Pauliina Viitamies, Mika Kari, Tuula Peltonen ja Tuula Väätäinen vierailivat keskiviikkona Keuruulla ja torstaina Hallissa. Tässä nelikko on yleisön tentattavana Jämsässä.

Susanna Tikkanen

Vierailusta myös: Vekkari, Jämsä 12.1.2012; Keskisuomalainen 12.1.2012 

Uutis-Jousi 12.1.2012

Uusi lainsäädäntö, Siilisetin purku ja palvelujen mitoitus teettävät työtä Siilinjärvellä
Erikoislääkäreitä terveyskeskukseen

”Jos terveyskeskukset alkavat huolehtia perustason erikoissairaanhoidosta, Siilinjärvelläkin pitää arvioida kiireesti, miten paljon tarvitaan esimerkiksi lastenlääkäriä ja gynekologia ja järjestetäänkö henkilöstö palkkaamalla vai ostopalveluna.

Lastenlääkärille ja geriatrille voisi olla hyvinkin kokopäiväistä työtä”, sanoo siilinjärveläinen kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.).

Valmisteilla olevan lainsäädännön tavoitteena on, että vahvat kunnat tai isäntäkunnan ympärille rakentuvat sosiaali- ja terveydenhuoltoalueet järjestävät sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut sekä perustason erikoissairaanhoidon. Uudessa lainsäädännössä ei määritellä minimiasukasmäärää, joka kunnassa tai sote-alueella pitää olla.

”Jos Siilinjärvi haluaa olla itsenäinen ja vahva kunta, meillä pitäisi olla nämä palvelut itsellämme.”

Väätäisen mukaan Siilinjärven tilanne on erikoinen, sillä Siilisetin purkamisen ja uuteen lainsäädäntöön valmistautumisen rinnalla on otettava huomioon Maaninka ja sen mahdollinen liittyminen Kuopioon 2014 tai 2015.

”Nyt Maaningan pitäisi päättää, ostaako se palveluja Siilinjärveltä vai ei. Joudumme olemaan jämäköitä tässä asiassa.”

Hallitusohjelma pyrkii yksinkertaistamaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa: Hoito pitää saada terveyskeskuksista, ei sieltä sun täältä

Kun siilinjärveläinen tai maaninkalainen tarvitsee perustason erikoissairaanhoitoa kuten silmälääkäriä tai lastenlääkäriä, pyytää hän lähetettä Kysiin tai käy yksityislääkärillä ja anoo sairausvakuutuskorvauksen Kelalta.

Tätä järjestelmää pyrkii yksinkertaistamaan Jyrki Kataisen (kok.) ensimmäinen hallitus, joka uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen osana kuntauudistusta ja vähentää monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmia.

"Sairausvakuutusjärjestelmä on ikään kuin antanut kunnille luvan olla järjestämättä kuntalaisten tarvitsemia palveluja, kun on ollut Kelan osittain korvaama hoito. Korvausprosentti on kuitenkin todella pieni, eli ihmiset maksavat valtaosan sellaisesta terveydenhuollosta, joka heidän oikeastaan kuuluisi saada julkisesti", kuvaa kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.).

Uudistus luo kuntiin tai sote-alueille nykyistä vahvempia terveyskeskuksia, joissa on ympärivuorokautinen päivystys ja joissa erikoislääkärit työskentelevät joko palkattuina tai yksityiseltä sektorilta ostettuina. Vaativammasta erikoissairaanhoidosta vastaavat erityisvastuualueet, Pohjois-Savossa edelleen Kys.

"Ympärivuorokautinen perustason sosiaali- ja terveydenhuollon päivystys kuuluu kunnan tai sote-alueen tehtäviin. Sellaisilla alueilla, joilla ei esimerkiksi ole saatavilla riittävästi päivystäviä lääkäreitä, erityisvastuualueen iso sairaala on takavastaavana siitä, että päivystys toteutuu."

Väätäisen mukaan Siilinjärvellä ei ole puutetta lääkäreistä, joten terveyskeskuksissa pitäisi olla ympärivuorokautinen päivystys.

"Terveyskeskusten on syytä olla edelleen yleislääkärijohtaisia. Koska niissä on päivystys, yleislääketieteen erikoislääkärien pitää huolehtia siitä, koska se on laaja-alaisin erikoistumiskoulutus ja soveltuu hyvin terveyskeskuksiin."

Yksimielisyys perusterveydenhuollosta

Väätäinen uskoo, että kaikki puolueet haluavat vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja hoitaa ihmiset mahdollisimman pitkälti hyvissä terveyskeskuksissa.

"Se, mistä ollaan erimielisiä, on nämä kuntarakenteet. Osa puolueista pelkää sitä, että kun tulee yhdistymisiä, niin reuna-alueilta häviävät ne palvelut, jotka ihmisillä on nyt. Pelko voi olla aiheellinenkin, mutta täytyy kysyä sitäkin, kuinka laadukasta ja kuinka hyvin nykyiset hoidon ja sosiaalityön kriteerit täyttävää palvelu on ollut tähän asti."

"Jos Siilinjärvi haluaa olla vahva kunta, se ei voi jäädä odottamaan valtion ratkaisua, vaan sen on tehtävä tavoitteita vastaavia toimia pian", sanoo Väätäinen.

Hänen mielestään kuntien on onnistuttava perusterveydenhuollon järjestämisessä senkin takia, että julkisen terveydenhuollon riippuvuus reppulääkäreistä hellittää.

Lääkärikoulutusta Väätäinen ei lisäisi, koska yhä useampi valmistunut menisi kuitenkin töihin enemmän valinnanvaraa ja palkkaa tarjoavalle yksityiselle sektorille.

"On vakavasti pohdittava sitä, pitäisikö lääkärien koulutukseen sisältyä hiukan laajempi julkisen sektorin palveluvelvollisuus tai sitoutuneisuus siihen. Sitä varten pitää palvelurakenteidemme olla kunnossa ja työpaikkojen sellaisia, että ne vetävät uusia työntekijöitä."

Uudistus on Paras-tulosten jalostamista

Väätäisen mukaan Siiliset-yhteistyönkin synnyttänyt Paras-laki ja nyt vireillä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus eivät lyö toisiaan korville, vaan kyse on yksinkertaistamisesta ja helpommin hallittavan kokonaisuuden rakentamisesta.

Paras-laki salli monet toteuttamismallit, kun taas uudistuksen tavoitteena on kaksi tietä: vahvat peruskunnat tai sote-alueet, joilla pienemmät kunnat ostavat palvelut isäntäkunnalta.

Taustatukena näillä organisaatioilla olisi viisi erityisvastuualuetta, jotka vastaisivat vaativista, keskitettävistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista kuten erikoissairaanhoidosta ja vaativasta päihdehuollosta.

Väätäinen arvelee, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen määrittelevä laki haluttaisiin voimaan vuoden 2013 alussa. Loppu vaalikausi olisi käytännön toimeenpanoa.

Kuvateksti: Tuula Väätäisen mielestä sairausvakuutuskorvauksista eroon pääseminen ja terveydenhuollon keskittäminen vahvoihin terveyskeskuksiin hyödyttäisi potilaita: mitä huonokuntoisempia he ovat, sitä tärkeämpää on pitää hoitojärjestelyt yksissä käsissä.

"Sairausvakuutusjärjestelmä on ikään kuin antanut kunnille luvan olla järjestämättä kuntalaisten tarvitsemia palveluja." Tuula Väätäinen

Anna Kaasinen

Yle Savo 30.12.2011
Kansanedustajat eri linjoilla vaalipiirien yhdistämisestä

Pohjoissavolaiset kansanedustajat ovat eri linjoilla Itä-Suomen vaalipiirien yhdistämisestä. Keskustan edustajat ovat nykyisen vaalipiirijaon kannalla, sillä syrjäseutujen asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien pelätään pienenevän isossa vaalipiirissä.

Keskustan Markku Rossin mielestä koko maata koskeva vaalipiiriuudistus on toteutettava rauhassa. Rossin mukaan Itä-Suomesta ei pidä tehdä asiassa koekaniinia.

Kolmen maakunnan kokoista Itä-Suomen vaalipiiriä kannattavat Vasemmistoliiton Erkki Virtanen sekä SDP:n Kari Rajamäki ja Tuula Väätäinen.

Kokoomuksen Markku Eestilä ja Perussuomalaisten Kimmo Kivelä pitävät parhaana vaihtoehtona, että vuoden 2015 eduskuntavaalit pidettäisiin vielä nykyisellä vaalipiirijaolla.

Eestilän mukaan sen jälkeen olisi tehtävä vaalipiirien kokonaisuudistus. Perussuomalaisten Pentti Oinoselle käy mikä tahansa vaalipiirijako.

YLE Savo

Uutis-Jousi 18.12.2011

Viestintäministeri Krista Kiuru lupasi selvittää lakkauttamispäätöstä
Postiadressi ministerille

Yli 2100 nimeä sisältävä kansalaisadressi Siilinjärven postitoimiston säilyttämisen puolesta luovutettiin asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurulle torstaina. Adressin ojensi kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd).

Väätäisellä on postin lakkauttamispäätöksen suhteen tiukka linja.

"Jos on tehty toimia, jotka eivät ole uuden asetuksen mukaisia, ne on purettava. Ei siitä mitään tule, jos organisaatiot sopivat asioita valtion kanssa, ja käytännössä kuitenkin toimitaan toisella tavalla kun on yhdessä ajateltu."

Väätäisen mielestä on hieno asia, että adressin allekirjoittajat ovat "perussiilinjärveläisiä" toimijoita: yksityishenkilöitä ja yrittäjiä, jotka ovat nähneet lakkauttamispäätöksen vaikutukset omalta kannaltaan hankalina.

"Adressille antaa painoarvoa se, että sen allekirjoittaneet eivät edusta mitään poliittista tahoa tai etujärjestöä, vaan tavallisia kuntalaisia ja yrittäjiä. Se on kaiken kaikkiaan iso saavutus."

Kansalaisaktiivisuus on Väätäisen mukaan myös merkki siitä, että suomalaiset uskovat mahdollisuuteen vaikuttaa päätöksentekoon.

"Nyt vedotaan siihen että eri alueiden ihmisiä on kohdeltava lainsäädännössä tasa-arvoisesti", toteaa lakkauttamispäätöksestä myös kirjallisen kysymyksen tehnyt Väätäinen.

Tuula Väätäinen painottaa postissa asioimisen henkilökohtaisuutta. "Esimerkiksi lähetyksen hakemiseen postista liittyy aina tietoturvallisuuden näkökohta, hakipa lähetyksen asianomainen tai hänen valtuuttamansa henkilö. Sama tietoturva ei välttämättä toteudu pakettiautomaatin kohdalla."

"Postissa asioiminen ei myöskään ole vain paketin noutamista tai kirjeen pudottamista, vaan siihen liittyy paljon asiantuntijuutta, jota asiamiesposti ei välttämättä voi tarjota. Ennen kaikkea kyseessä on nyt palvelujen kokonaisuus", summaa Väätäinen.

Adressin vastaanottanut asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru lupasi, että lakkauttamispäätöksen laillisuus selvitetään niin ministeriön kuin Viestintävirastonkin osalta. Asetustasolla päätöksentekoa ei voida venyttää vuodenvaihteen yli.

Itse adressin toimittamista ministeri luonnehti myönteisin sanakääntein.

"Ne, jotka ovat allekirjoittaneet adressin, ovat tehneet merkittävän työn. Nyt on pyrittävä oikeudenmukaiseen ratkaisuun, joka noudattaa alkuperäistä sopimusta postipalvelujen tuottamisesta."

Adressin 2100 nimestä kaksi kolmannesta on kerätty perinteisellä menetelmällä ja kolmannes netin avulla. Verkkoon adressin avasi Maria Suhonen.

Ruohonjuuritasolla nimiä adressiin keräsi kansalaisaktivisti Krista Hotari, joka perusti myös Facebook-ryhmän.

"Kerätessäni nimiä adressiin sain samalla kuulla ihmisten ajatuksia postin mahdollisesta lakkauttamisesta. Päällimmäisin tunne oli tyrmistys: miten tämän kokoisesta, kasvavasta kunnasta voidaan edes ajatella lopetettavan ainoa postitoimisto", Hotari sanoo.

Kuvateksti 1: Kansanedustaja Tuula Väätäinen luovutti siilinjärveläisten kansalaisadressin asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurulle.

Kuvateksti 2: Adressiin nimiä Siilinjärvellä kerännyt Krista Hotari lähetti ministeri Kiurulle villasukat, joita Tuula Väätäinen esitteli ennen luovutusta.

Harri Markkula

Yle Savo 9.12.

Radio Savon haastattelu yhdessä Erkki Virtasen kanssa on kuunneltavissa linkistä.

Yle 12.10.2011
Talous ja politiikka

Viikon Väite 12.10.: Kohdistuuko puolustusvoimiin liian suuret säästöt?

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) ja valiokunnan jäsen Tuula Väätäinen (sd.) väittelivät siitä, onko puolustusvoimiin kohdistumassa liian suuret säästöt.

He keskustelivat myös naisten asemasta armeijassa ja mahdollisesta kutsuntojen ulottamisesta koskemaan myös naisia.

Niinistö sanoi, että puolustusvoimissa on säästöt säästetty jo ajat sitten, ja nyt leikataan puolustuskyvystä.

- Meidän bruttokansantuotteesta puolustusmenojen osuus on vain 1,5 prosenttia, mikä on länsimaiden pienimpiä lukuja, Niinistö sanoi.

Väätäinen myönsi säästöt koviksi, mutta huomautti, että tiukassa taloustilanteessa niitä pitää etsiä joka puolelta. Hän sanoi, että asevelvollisten ikäluokka on pienentynyt koko ajan.

- On ihan selvä asia, että täytyy katsoa, miten tehokkaimmin meidän varuskunnat toimisivat jatkossa ja missä ne sijaitsevat, Väätäinen sanoi.

Niinistö arvosteli myös sitä, että kansainväliset kriisinhallintamenot kasvavat samaan aikaan kun oman maan puolustamisesta leikataan. Väätäinen ei nähnyt asiassa ongelmaa.

Naiset kutsuntoihin?

Niinistön mielestä olisi syytä harkita myös naisten ottamista mukaan kutsuntoihin. Hän sanoi kuitenkin olevansa pohjimmiltaan sitä mieltä, että armeija on miesten koulu, joka on tehty miesten ehdoilla.

- Mielestäni naisille voitaisiin räätälöidä jotain omaakin kansalaispalvelun tyyppistä, Niinistö sanoi.

Väätäisen mielestä armeijaa voitaisiin kehittää niin, että se kohtelisi molempia sukupuolia tasavertaisesti.

YLE Uutiset/ Terhi Uusivaara

Videohaastattelu on katsottavissa linkistä.

Yle Savo 3.10.2011
Radio Savon haastattelu yhdessä Markku Rossin kanssa on kuunneltavissa linkistä

Uusi Suomi online 26.8.2011
”Naiset armeijaan – lähettäkää kirje”

Kuvateksti: kansanedustaja kaipaa lisää naisia armeijaan

Naisia pitäisi kannustaa osallistumaan maanpuolustukseen nykyistä laajemmin, katsoo kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.). Väätäinen on SDP:n ryhmävastaava eduskunnan puolustusvaliokunnassa.

Väätäisen mielestä naisten asevelvollisuuden tulee jatkossakin perustua vapaaehtoisuuteen. Vapaaehtoisuutta pitäisi kuitenkin tukea.

Väätäinen lähettäisi nuorille naisille kutsuntakirjeen.

–Naisille voisi lähettää kirjeen kutsuntapäivästä, kuten miehillekin. Naisille suunnatussa kutsukirjeessä voisi ilmoittaa kutsuntapäivän, jonka perustella naiset voivat ilmoittautua tai osallistua niin halutessaan, ehdottaa Väätäinen kannanotossaan.

–Kyse on tasa-arvoteosta. Naisten vapaaehtoista osallistumista pitää tukea ja informaation saamista lisätä.

Lisäksi asevelvollisuudesta kertovaa tietoa pitäisi lisätä, Väätäinen katsoo.

–Asevelvollisuutta koskevan tiedonsaannin ei tule rajoittua vain täysi-ikäisyyteen ja kutsuntakirjeeseen. Armeijaa ja maanpuolustusta koskevaa tietoa voisi hyvin tarjota myös koulussa, yläaste- ja lukioiässä.

Hallitusohjelmassa todetaan, että Suomen puolustusjärjestelmän perustana säilyy yleinen asevelvollisuus. Puolustusministeriön selvityksen mukaan asevelvollisuus on kustannustehokkain tapa tuottaa Suomen puolustus.

Monikkoperheet 3/2011

Kummiesittely
Monikkoperheiden tukija jatkaa eduskunnassa

Tuula Väätäinen on kansanedustaja, psykiatrian sairaanhoitaja, erityistason perheterapeutti ja työnohjaaja. Kaksi valiokuntaa, kolme jaostoa ja lukuisa määrä neuvottelukuntia pitävät tämän kolmannen kauden kansanedustajan kiireisenä. Monikkoperheiden onneksi hän oli mukana kun hallitusohjelmaa kirjoitettiin.

Tuula Väätäisen koti on Siilinjärvellä, mutta eduskuntatyön vuoksi hänellä on luonnollisesti asunto myös Helsingissä. Se on nimenomaan asunto, sillä kansanedustajana hän ennättää sinne yleensä vasta illalla.

-Tiistaista perjantaihin aamulla menen noin klo 8 eduskuntaan, päivän mittaan 3 – 6 kokousta ja illalla n. 22 aikoihin pääsen asunnolle, Väätäinen selvittää.

Hän on eduskunnassa sosialidemokraattisen puolueen kansanedustaja. Hän on jäsenenä sekä puolustusvaliokunnassa että valtiovarainvaliokunnassa. Lisäksi jäsenyyslistalta löytyvät valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto, maatalousjaosto, asunto- ja ympäristöjaosto ja lukuisa määrä erilaisia neuvottelukuntia.

Motivaation lähteet

Mikä motivoi antamaan oman aikansa yhteisten asioiden hoitamiseen?

-Tässä työssä pystyy lainsäädännön kautta parantamaan tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Lisäksi tapaa mielenkiintoisia ihmisiä ja erilaisia organisaatioita ja järjestöjä. Työtä saa tehdä sekä yksin että ryhmässä siten, että kaikki omat resurssit joita vain itsestä saa irti, tulevat käyttöön, Väätäinen kuvailee.

Kansanedustajan työ on vaihtelevaa, eikä yksikään päivä ole rutiininomaisesti samanlainen. Päivän mittaan tulee paljon vaihdoksia ja työssä saa tottua siihen, että aamulla ei tiedä mistä tilanteesta itsensä päivän aikana löytää.

Haasteita

Toisin kuin usein kuulee väitettävän, kansanedustajan työ ei ole helppoa. Väätäinen näkee haastavimpana sen, että työssä täytyy perehtyä, hallita ja muistaa suuria ja monimutkaisia asiakokonaisuuksia. Asioihin perehtyminen lukemalla vie paljon aikaa. Kun työ tapahtuu suurelta osin poissa kotoa, joutuu poissaoloa hyvin usein miettimään. Viime aikoina työn uudeksi haasteeksi on noussut valtava kielteisyys politiikkaa kohtaan.

Six-pack

Tätä haastattelua tehdessä Tuula Väätäisen puolueen tie hallituspuolueeksi on juuri varmistunut. Hallituksen muodostaminen on vääntöä, jossa Väätäisen edustama puolue pääsi kantamaan isoa vastuuta. Puolueen puheenjohtaja Urpilaisesta tuli valtiovarainministeri ja monikkoperheiden sosiaalipoliittisen tasavertaisuuden kannalta tärkeä peruspalveluministeri Guzenina-Richardson on myös Väätäisen puoluetoveri. Tuula Väätäinen on osaltaan aktiivisesti ajamassa monikkoperheiden asiaa hallitusohjelmaan.

-Hallitusohjelman kirjauksen kohdalla nimenomaan keskustelimme isyysvapaan lapsikohtaiseksi muuttamisesta, joten uskon että sillä on hyvät läpimenomahdollisuudet. Pidän todella tärkeänä, että myös isät voivat olla pidempään kotona hoitamassa lapsia yhdessä äidin kanssa. Tavoite on myös sdp:n puoluekokouksen, joten sillä on myös puolueemme tuki. Uskon että puolueeni ministerit muistavat tämän, Tuula Väätäinen kertoo.

Hallituspuolueena politiikan tekeminen eroaa kovasti edeltävän kauden oppositioasemasta. Mahdollisuudet sekä hallitusohjelman toteuttamiseen että muuhunkin ovat paremmat kuin oppositiossa ollessa. Toki taloustilannetta on seurattava. Oppositiossa niin tutuksi tulleiden vaihtoehtobudjettien ja vastalauseiden kirjoittamista ei nyt ole, vaan nyt kaiken energian voi suunnata asioiden saamiseen eteenpäin eduskunnan enemmistönä.

Muuta elämää

-Olen iloinen, että olemme hallituksessa. Hienoa oli tulla valituksi uudelleen eduskuntaan. Luulen, että rannalle jääminenkin olisi ollut kovasti mieleinen vaihtoehto, Väätäinen vertaa.

Aiemman työkokemuksen hyödyntäminen olisi jatkunut, vaikka eduskunnan ovet eivät olisikaan enää auenneet. Väätäinen olisi jatkanut perheterapeuttina ja työnohjaajana. Lisäksi aikaa olisi jäänyt rakkaille harrastuksille sekä kenties hopeasepän kursseihin.

-Teen käsilläni kaikkea mahdollista: maalaan posliinia, sulatan lasia, teen tiffanytöitä ja koruja. Vien mielelläni omia tekemiä lahjaksi ja tuliaiseksi. Poikamme Roope harrastaa motocrossia ja hänen mukanaan kierrämme kisoissa koko perhe. Rentoudun myös mökillä ja nautin hiljaisuudesta, mikäli Roope ei rällää mönkijällä, Väätäinen kertoo.

Väätäinen on mukana vapaaehtoistoiminnassa. Hän on Ensi- ja turvakotiliiton varapuheenjohtaja sekä Kuopion Ensikotiyhdistyksen johtokunnan jäsen. Mielenterveyskuntoutujien Kuopion Klubitalon kummina hän on ollut jo useamman vuoden. Tämän vuoden alusta hän on myös Suomen Monikkoperheet ry:n kummi, mutta jo tätä ennen hän oli tavannut Suomen Monikkoperheiden edustajia eduskunnassa.

-Olin iloinen kun minua pyydettiin kummiksi ja teen parhaani ollakseni hyödyksi teille, Väätäinen sanoo.

Elämänfilosofia

Väätäinen on 11-lapsisen perheen kahdeksantena lapsena, 20 vuotta terapiatyötä tehneenä ja kokeneena kansanedustajana aika monessa liemessä keitetty. Se näkyy myös suhtautumisessa elämässä eteen tuleviin vastoinkäymisiin.

-Vaikka kuinka suunnittelisi, valmiiksi ajattelisi, ei tulevaisuutta voi tietää. Yllätys piilottelee nurkan takana ja valmistautuu tulemaan ulos juuri silloin kun vähiten odottaa. Se ei anna mahdollisuutta pelätä tai väistää. Tulevaisuus on otettava vastaan sellaisenaan, sen kanssa on vain pärjättävä. Näin ajattelen, mutta tukea ja apua meidän kaikkien on saatava silloin kun omat voimat eivät riitä. Näitä tilanteita varten yhteiskunnan turvaverkot on pidettävä kunnossa ja toimintavalmiina, Väätäinen summaa.

Hän kuvailee olevansa itseään kohtaan vaativa, mutta armollinen. Läheisistään on pidettävä huolta, ja riidoissa elämistä on vältettävä. Paha mieli ja pahat sanat kuluttavat ihmistä tavattomasti.

Väätäinen on kirjoittanut runokirjasen Kipeyttä, kepeyttä – Yksin ei jaksa, sukelluksia elämän virtaan, jonka sanoihin on hyvä päättää:

Kun vielä voi
on pidettävä yhteyttä
lujitettava siteitä
koskaan ei tiedä
onko aikaa
siksi ei kannata riidellä
tai…
ainakin heti sopia
eikä mennä vihassa nukkumaan.

Teksti Ulla Kumpula

Perhesuhteet
Mies ja kaksi lasta sekä shetlanninlammaskoira Epeli.

Harrastuksia
Käsillä kaikkea mahdollista.

Yhteydet monikkoperheisiin
Minulla on itselläni kaksoissisarukset.

Terveiseni monikkoperheille
Lapsia pitää rakastaa jokaista erikseen ja samaan aikaan. Se vaatii paljon, mutta antaa moninkertaisesti takaisin. Halaukset teille kaikille.

Radio Savon Politiikan pyöreä pöytä 16.5. on kuunneltavissa linkistä.

Uutis-Jousi 31.7.2011

Kansanedustaja Tuula Väätäinen ymmärtää sekä pikkukuntia että maakunnallista veturia

"Hermostuneisiin kuntaliitoksiin" ei ole varaa

Siilinjärveläinen kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.) odottaa kuntapäättäjiltä kauaskatseisuutta.

"Kunnan toimintamahdollisuuksia pitäisi pystyä arvioimaan vähintään kymmenen vuoden tähtäimellä, ei neljän tai viiden vuoden päähän. Jos näyttää siltä, ettei kunnalla oikein ole tuloja ja eletään suureksi osaksi valtionosuuksilla, pitää pohtia, ollaanko terveellä pohjalla."

Väätäisen mukaan suurempi kunta voi yritysten ja julkisten työpaikkojen kautta työllistää pienemmän kunnan asukkaita ja suoda heille elämisen mahdollisuuksia, vaikka yritykset eivät välttämättä sinne sijoittuisikaan.

"Isommassa kunnassa yhteisvastuullisuus eri alueita kohtaan lisääntyy ja suurin huomio kohdistuu omiin kuntalaisiin esimerkiksi vuokra-asuntoja jaettaessa."

Hallitusohjelmassa huomio pieniin kuntiin

"Harmittaa, että Maaninka haluaa pitää kuntaliitosasiassa miettimistaukoa. Minusta hallitusohjelma ei luo sellaisia paineita, että sen olisi tarvinnut vaikuttaa tähän päätökseen."

Väätäisen mukaan hallitusohjelma pitää tavoitteena noin 20 000 asukkaan kokonaisuuksia, joten siinä ei ole oleellista muutosta Paras-lain pyrkimyksiin. Yli 20 000 asukkaan kuntien liitokset ovat puolestaan näiden kuntien keskinäinen asia.

"Pakotteita ei ole suunnitteilla, mutta varmaankin tulee porkkanoita ja apuvälineitä."

Väätäinen pitää työssäkäyntialueita yhtenä järkevänä perusteena suurempien kuntien muodostamiselle. Hänestä ihanteellista olisi, jos kuntalaisten ei tarvitsisi tehdä kuntarajojen takia ylimääräisiä kommervenkkejä arkielämässään kuten työssä ja koulussa käydessään.

"Työssäkäyntialueiden esteitä voidaan madaltaa paljon ilman kuntaliitoksia. Kun sitten on riittävän paljon yhteistä, tullaan siihen, että miksi on pakko olla erillään."

"Paperilla kirjoitettu kuntaliitos elää kituliaasti. Meillä ei ole varaa kuntaliitoksiin, jotka ovat hermostuineita alusta asti, vaan pitäisi olla niin, että yhdeksänkymmentä prosenttia kuntalaisista ja luottamushenkilöistä on sitä mieltä, että näin mennään."

Siilisetistä kohti isäntäkuntaa

Väätäisen mielestä työssäkäyntialueajattelun kanssa vähintään yhtä tärkeää on se, miten reuna-alueiden kunnat saadaan liittymään isompiin kokonaisuuksiin.

Etenkin sosiaali- ja terveydenhuollossa pienten kuntien pitää päästä isomman yksikön yhteyteen, on se sitten useampien pienempien kuntien yhteenliittymä tai suuri kunta. Isossa yksikössä asiakkaita on tarpeeksi, jotta henkilöstön ammattitaito säilyy ja toiminta on tehokasta.

"Siilisetissä tärkeintä on se, että on yksi vastuullinen, jonka oven taakse voidaan mennä, jos palvelut eivät toimi. Mutta isäntäkuntamalli olisi paras ja toimivin, silloin vastuun raja olisi selkeämpi."

Väätäinen toivoo, että Siilisetin tilanteesta keskusteltaisiin ja sovittaisiin rauhassa, sillä soraäänet tuppaavat häiritsemään uudenkin organisaation muodostamista ja näkemään peikkoja siellä, missä niitä ei ole.

"Osasimmeko me Siilisetiä tehdessämme arvioida, miten terveydenhuollon kustannukset nousevat? Väestö ikääntyy, hoito kehittyy ja vaatimustaso nousee: ei kukaan halua omaiselleen kakkoshoitoa vaan parasta mahdollista hoitoa, ja esimerkiksi syövässä se maksaa. Kustannukset eivät siis voi olla vähempää kuin aiemmin, mutta varmasti rahalla saadaan enemmän nyt. Mittarina on vain raha, laatumittareita on vähän."

Tässä mielessä osa Siiliset-kritiikistä on turhaa.

Väätäinen ymmärtää veturiajattelua eli sitä, että Kuopion pitää olla vahva keskus Pohjois-Savossa: alueella on oltava yksi iso toimija, joka pystyy tarjoamaan esimerkiksi työpaikkoja, erikoispalveluja sekä ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutusta.

Ei venäläistä turistikulissia

Tällainen keskus vetää opiskelijoita - joista monet tuppaavat jäämään opiskelupaikkakunnalleen - ja pärjää valtakunnallisessa kilpailussa esimerkiksi oppilaitosten sijoittelusta.

"Mutta jos reuna-alueet eivät voi hyvin eikä ihmisillä ole siellä säällisiä elämisen mahdollisuuksia, se säteilee keskuskaupungin imagoon. Pohjois-Savossa on paljon yhteistä kuten järvialue, Tahko ja Nilsiän golfkentät, missä matkailijat liikkuvat. Ei voi olla kuin Venäjällä, missä matkailijoille on tehty kulissi, mutta sen ulkopuolella paljastuu muunlainen maailma", sanoo Väätäinen.

"Siilinjärven on suhtauduttava edelleen avoimin mielin yhteistyöhön ja kuntaliitoksiin naapurien kanssa. Tarkoitan tällä Maaninkaa ja Nilsiää, ja mitä Lapinlahti sitten tekee. Pitää olla valmiina keskustelemaan ja tekemään selvityksiä, jos tarve vaatii."

Myös Kuopio-keskustelua pitää jatkaa, ja Kuopiota pitää olla valmis tukemaan, että se pärjää.

Siilinjärveläisten toiveet tutkittava

"Ulkopuolelta halutaan, että Kuopio ja Siilinjärvi tekisivät edes yhdistymisselvityksen. Luottamushenkilöiden pitäisi ainakin keskustella siitä, mitä tehdään ja tiedetäänkö kunnolla, mitä Siilinjärven asukkaat ajattelevat. Kunnallisvaalit ovat tulossa, ja pitäisi tietää kunnan suunnitelmat seuraaviksi neljäksi vuodeksi ainakin kuntaliitosten ja -selvitysten osalta", sanoo Väätäinen.

Hänestä nyt olisi uuden kattavan tutkimuksen tai neuvoa antavan kansanäänestyksen paikka. Yleisönosastokirjoitukset, pienet otokset tai luottamushenkilöiden keskinäiset keskustelut eivät riitä antamaan tietoa kuntalaisten mielipiteistä.

"Äänestysprosentin olisi noustava 70 - 80:en, että todella tiedettäisiin, mitä siilinjärveläiset ajattelevat. On myös oltava lupaus siitä, että tuloksella on merkitystä. Luottamushenkilöiden on mahdotonta viedä läpi asiaa, jota kuntalaiset rajusti vastustavat."

Kuvateksti: Tuula Väätäinen ennustaa luottamushenkilöille kovaa syksyä, sillä kuntakentällä pitää kartoittaa eri vaihtoehtoja. "On selvitettävä, mitä uutta voisi tulla, mihin ollaan valmiita ja mikä ei onnistu."

Anna Kaasinen

Paineet itäsuomalaisen ministerin saamiseksi kasvavat

Kolmannen kauden kansanedustajasta Tuula Väätäisestä (sd.) ei tullut Jyrki Kataisen (kok.) ensimmäisen hallituksen ministeriä, eikä Itä-Suomesta ole muita ministereitä kuin kainuulainen liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.), mutta Väätäinen ei pidä tilannetta hälyttävänä.

"Tietenkin olisi ollut hyvä saada ministerin salkku Itä-Suomeen, mutta toisaalta meitä on hyvissä asemissa: Jouni Backman on eduskuntaryhmän puheenjohtaja, minä olen eduskuntaryhmän työvaliokunnassa, Kari Rajamäki on eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa SDP:n vastaava jäsen ja minä pääsin toivomukseni mukaisesti puolustusvaliokuntaan, olen siinä SDP:n vastaava."

"Itä-Suomesta on monta kansanedustajaa, joille ministerin salkku olisi käynyt. Siinä emme hävinneet muille maakunnille. Jutta Urpilainen sanoi, että SDP:n ministerit ovat kaksi vuotta, sen jälkeen arvioidaan uudestaan, vaihtuvatko ne vaiko eivät. Näin ei ole aiemmin tehty. Tämä kertoo siitä, että on harvinaisen paljon kansanedustajia, joista olisi voinut valita."

"Jos muutoksia tulee, niin on kova paine saada Itä-Suomeen ministerin paikka. Urpilainen on Kokkolasta ja ymmärtää, että elämää on kehä kolmosen ulkopuolellakin. Pohjois-Savon kansanedustajien yhteistyö on aika hyvää yli puoluerajojen, ei ole kuppikuntaisuutta."

Elokuussa Väätäinen lähtee Rovaniemelle ministeriryhmän ja työvaliokunnan kokoukseen, jossa puolue pohtii budjettitavoitteita.

Hallitusneuvotteluihin hän osallistui alusta loppuun saakka, hän kuului hyvinvointi ja työelämä -neuvotteluryhmään.

Ei määräystä alueellisuudesta

Vaikka Itä-Suomi ei juuri saanut sijaa hallituksessa, Väätäinen ei lähtisi määräämään hallituksen alueellisesta edustavuudesta lailla.

"Ihmisestä riippuu, miten hän pystyy ministerinpostinsa hoitamaan. Pitää olla laaja näkemys koko Suomen tilanteesta, mutta jos mahdollista, niin alueellisuutta on noudatettava. Lisäksi ministerinpaikkoja on vähän. Kun lakeja säädetään, pitää miettiä, miten ne vaikuttavat eri puolilla Suomea, ja kuulla laajasti asiantuntijoita."

Monien eteläsuomalaisten kansanedustajien juuret ovat syrjemmältä, joten ymmärtämystä löytyy, kun sen saa pengottua esille.

"Ymmärrän metropolipoliitikkojakin: Helsinki on vastaanottava keskus, ja jotta se toimisi mainoksena maan ulkopuolella, sitä on kehitettävä."

Väätäinen ei usko Suomen ajautuvan ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin, sillä toinen hallitusneuvottelukierros selkeytti poliittista kenttää ja osoitti, että ruoho ei ole vihreämpää aidan toisella puolella. Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu niin selviä periaatteita, ettei minkään puolueen tarvitse erkaantua.

"Oppositiossa on kaksi puoluetta, joilla molemmilla on oma linjansa. Vuoropuhelu hallituksen ja opposition välillä voi olla selkeämpää kuin ennen", arvioi Väätäinen.

Kuvateksti: Tuula Väätäinen puntaroi, asettuuko hän ehdolle ensi vuoden kunnallisvaaleissa. Tänä keväänä paikalliselle politiikalle on jäänyt vähän aikaa, vaikka pitäisi ennättää valtuuston lisäksi seminaareihin ja ryhmäkokouksiin. Hyvät suhteet paikallisiin poliitikkoihin ovat auttaneet.

Anna Kaasinen 

Perhehoito 2/2011 

Huhtikuussa eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen lastensuojelulain 50 §:n, perhehoitajalain ja omaishoidon tuesta annetun lain muuttamisesta. Perhehoitoliitto kysyi eri puolueiden kommentteja liittyen perhehoitolain kokonaisuudistukseen. 

SDP:n vastaukset, kansanedustaja Tuula Väätäinen: 

1) Äänestitte perjantaina 25.2. hallituksen esityksen ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön puolesta. Miksi näin?

Vastaus: Kyseessä on keskeinen uudistus perhehoidon vahvistamiseksi. Erityisesti pienten lasten sijoituksissa on ensisijaisesti etsittävä sijoitusta perheisiin. Samalla tämä linjaus vahvistaa vaatimusta sijoitusperheiden rekrytointiin ja kouluttamiseen. Uskon vakaasti, että perhesijoitukset vähentävä laitoshoidon tarvetta ja näin olleen parantavat lasten mahdollisuutta pysyä aukottomasti kiinni yhteiskunnassa ja sen arjessa. Siksi äänestin mietinnön puolesta.

2) Mitä olette valmis tekemään sen hyväksi, että perhehoidon lainsäädännön kokonaisuudistus saadaan uuteen hallitusohjelmaan?

Vastaus: Perhehoitolain kokonaisuudistus on välttämätöntä saada tulevaan hallitusohjelmaan. Olen valmis tekemään töitä asian toteutumisessa ja sen läpiviemiseen eduskunnassa.  Nyt tapahtunut muutos perhehoidon parantamiseksi on hyvä osoitus siitä miten sitkeällä ja yhteisellä työllä yli puoluerajojen voi saada aikaan. Kuulun SDP sosiaali- ja terveyspoliittiseen työryhmään ja näin ollen minulla on suora kanava asiaan vaikuttamiseen.

Meteli 2/2011

Metelin vaalitentti

TeMe halusi tehdä vaalitentin ja antaa palstatilaa Metelissä tietyille ehdokkaille. He ovat joko temeläisiä ja/tai tiedämme heidät kulttuurin ja taiteen ymmärtäjiksi ja tukijoiksi. He ovat tehneet taiteen ja kulttuurin hyväksi paljon töitä. Toivotamme onnea ja menestystä vaaliin!

Kysymykset

1. Miksi olette ehdokkaana? Mikä on pääviestinne äänestäjille?

2. Taiteen harrastaminen on hyvä asia, mutta Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry edustaa taiteen ja kulttuurin ammattilaisia ja opiskelijoita. Puhutaan siis ammattimaisesta taiteellisesta toiminnasta. Millaisena se näkyy puolueenne ohjelmassa?

3. Mitä taiteen ja kulttuurin arvoja te itse haluatte korostaa?

4. Kun pääsette eduskuntaan, mihin asioihin keskitytte parantaaksenne taiteen ja kulttuurin asemaa ja arvostusta Suomessa?

1. Puolustan julkisia palveluja. Ihmisten hyvinvointi on turvattava taloudellisesti kestävällä tavalla

2. SDP:n periaatteen mukaan "elävä taiteilija on paras taiteilija". Kehittyäkseen kulttuuri vaatii yhteiskunnan tukea.  Suomalaisen kulttuurin tuen tarvetta korostaa pieni kielialue ja maantieteellinen sijainti. Kulttuurille on kapeammat kaupalliset markkinat esimerkiksi kieleen sidottujen elokuvan, teatterin tai kirjallisuuden saralla.   Esimerkiksi elokuvan julkinen tuki pitää saattaa vähintään muiden pohjoismaiden tasolle.

Taidepolitiikan rinnalle tarvitaan taitelijapolitiikkaa, jonka avulla taiteilijoiden toimeentulon edellytykset turvataan. On tärkeää, että kulttuuriyrittäjyydestä puhuttaessa edelleen selvitetään, miten itsensä työllistävän taiteilijan sosiaaliturvaa voidaan parantaa. Taiteilijan tulojen kausivaihtelut pitää voida tasata verotuksessa. Kulttuurityöntekijä tekee pätkätyötä huomattavasti useammin kuin muut työntekijät.

On paljon taiteen aloja, joilla todellinen voittoa tuottava toiminta ei ole mahdollista. Kulttuurin saralla kaikessa toiminnassa ei voi pyrkiä markkinavetoisuuteen. Apurahoja ja taiteilijaeläkkeitä pitää lisätä.

SDP huomioi, että kulttuurin ja terveyden välinen yhteys on ollut kauan tiedossa, mutta sen systemaattinen tutkiminen on vasta alullaan. Taiteen ja kulttuurin eri muotojen käytön on todettu estävän tai vähentävän mm. diabetesta ja masennusta. Taiteen soveltava käyttö sairaaloissa ja sosiaalitoimessa tarvitsee tukea.

Kulttuurin vaikutus kansantalouteen on monin tavoin merkittävä. Ilmaisuun rohkaisevana kulttuurilla on myös tärkeä rooli demokratian vahvistumisessa ja yhteiskunnallisen tasa-arvon edistämisessä.

Mahdollisuus kulttuuriharrastuksiin kuuluu kaikille. Kulttuuriharrastuksen tukeminen luo edellytyksiä ja kysyntää taiteen ja kulttuurin ammattilaisten työlle. Lisäksi tarvitaan panostuksia mm. maahanmuuttajalasten ja muiden erityisryhmien taidekasvatukseen. Päiväkotien ja peruskoulussa toimivien kulttuuriosaamista on vahvistettava ja tässä tarvitaan alan ammattilaisia.

Ei vain leivästä – kohti henkistä hyvinvointia –ohjelmassa vuonna 2008 SDP ehdotti kulttuuritulkkien hyödyntämistä valtakulttuurin ja vähemmistökulttuurien välillä. Käytännössä kulttuuritulkkauksessa voitaisiin hyödyntää koulutettuja kulttuurin ammattilaisia.

SDP:n mukaan veikkausvarat on jatkossakin käytettävä kulttuuriin, liikuntaan, nuorisoon ja tieteeseen. Budjetin kautta perinteisesti rahoitettavia hankkeita ei pidä siirtää veikkausvaroista rahoitettaviksi. SDP vaatii, että Ylen rahoitus turvataan ensisijaisesti budjettirahoituksen kautta. Näin turvataan rahoituksen jatkuvuus ja Ylen riippumattomuus.

Yleisradion merkitys sivistyksellisen tasa-arvon ja kulttuurin edistäjänä on kiistaton. Lisäksi Ylellä on iso rooli kulttuurialan työllistäjänä ja tuotantojen osarahoittajana.

3. Henkistä hyvinvointia, luovuutta, sivistystä, empatiaa.

4. Korostan kulttuurin merkitystä ihmisten hyvinvoinnille ja jaksamiselle.

Radio Savon Maanantaisauna 7.3.2011

Radiohaastattelu on kuunneltavissa linkistä.

Ambulanssi-lehti 1.2011
Puolueet vastaavat terveyspalvelukysymyksiin 

Ambulanssi-lehti esitti hallituspuolueille ja oppositiolle viisi kysymystä, jotka liittyvät terveyspalveluiden järjestämiseen, rahoitukseen, tuottamiseen, saatavuuteen sekä kilpailuttamiseen. Kysymykset olivat seuraavat:

1. Miten näette puolueenne edustajana peruspalveluiden järjestämistarpeen tulevaisuudessa?

2. Miten sosiaali- ja terveyspalvelut turvataan tulevaisuudessa koko maassa myös taajamien ulkopuolella?

3. Minkä tahon tai tahojen tulisi olla tulevaisuudessa terveyspalveluiden järjestäjänä?
– Tuleeko palveluita järjestävän ja tuottavan tahon olla sama? Mitä mieltä olette niiden pitämisestä erillään?

4. Miten yrittäjyys ja varsinkin pienyritysten toiminnan jatkuvuus voidaan turvata haja-asutus alueilla – onko mielestänne tarpeellista kilpailuttaa kerralla isoja alueita, jolloin pienempien yritysten menestymismahdollisuudet heikkenevät, jos ei samalla pyydetä osatarjouksia pienempien alueiden palvelutuotannosta?

5. Miten laadulliset, kustannukselliset ja toiminnalliset seikat saadaan ensihoitopalveluissa parhaiten pysymään tasapainossa?

SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE R.P. (SDP).
Vastaajana terveystyöryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Tuula Väätäinen.

1. Kunnat järjestävät perusterveydenhuollon palvelut kiinteässä yhteistyössä sosiaalipalvelujen kanssa. Erikoissairaanhoidon konsultaatioita tuodaan terveyskeskuksiin lähipalveluina hoidoissa, joita kansalaiset tarvitsevat usein. Terveydenhuollon tietojärjestelmien on tulevaisuudessa mahdollistettava sähköinen asiointi ja hoito verkossa. Terveyskeskusten ehkäisevää toimintaa parannetaan etenkin keskeisten kansansairauksien kohdalla. Muita lähitulevaisuudessa kehittämisen tarpeessa olevia palveluja ovat mm. koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut.
On myös tehtävä pikaisesti vanhuspalveluja koskeva lainsäädäntö, jossa säädetään oikeudesta palveluihin sekä palvelujen laadusta ja toimeenpanosta.

2. Ensisijainen ratkaisu on, että kaikkialla maassa kuntia yhdistetään riittävän vahvoiksi, jotta niillä on tosiasialliset edellytykset vastata sosiaali- ja terveyspalveluista. Palvelujen yhtäläisyyttä on edistettävä laatusuosituksilla ja kansallisella ohjauksella.

3. Kunnat tai niiden yhteenliittymät järjestävät ja pääsääntöisesti myös tuottavat terveyspalvelut. Ne ostavat tarvittaessa täydentäviä palveluja yksityisiltä tuottajilta tai kolmannelta sektorilta. Tilaajaosaamisen ja omistajaohjauksen tulee olla palvelujen hankinnassa vahvaa. Jos yksityisen palvelun ostaminen on tarpeen esimerkiksi siitä syystä, ettei kunta pysty palvelua tarjoamaan tai jonotusaika on pitkä, niin kunnan on hankittava palvelu asiakkaalle yksityiseltä sektorilta eikä niin, että se siirtää palvelun hankkimisen potilaan tehtäväksi.

4. Sairaankuljetuksen osalta toukokuussa 2011 voimaan tulevan uuden terveydenhuoltolain mukaisesti vastuu ensihoitopalveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta sairaanhoitopiireille. Paikallisten yrittäjien on oltava jatkossakin mukana palveluntuottajana. Sairaanhoitopiireissä on arvioitava, mikä on tarkoituksenmukaisin tapa järjestää ensihoito  hoitaa itse, pelastustoimen kanssa tai hankkia muulta palvelutuottajalta. Sairaanhoitopiirit poikkeavat toisistaan ja kunkin kohdalla tarkoituksenmukaisimmat ratkaisut samoin. Sairaanhoitopiirin alueella voi olla järkevää tehdä myös osaratkaisuja, jolloin paikallisilla palveluntuottajien on paremmat ja laajemmat mahdollisuudet osallistua kilpailutuksiin.
Pienyrittäjyyden kannalta on merkittävää, että kiireettömän sairaankuljetuksen järjestämisessä voidaan käyttää hyvinkin paikallisia ratkaisuja eivätkä ne ole mahdottomia kiireellisessäkään sairaankuljetuksessa. Sairaanhoitopiirien tilaajaosaamisen on oltava vahvaa, ettei osaamattomalla toiminnalla pudoteta pienyrittäjiä pois. Sellainen tilanne on estettävä, että suuryritykset oligopolisoivat alaa, mikä johtaisi hintojen nousuun.

5. Kun ensihoidon palvelujen tuottamisesta sovitaan tai niitä kilpailutetaan, niin kilpailutus täytyy tehdä hyvin. Laatukriteerien on oltava riittävät. Järjestämisvastuussa olevilla sairaanhoitopiireillä täytyy olla kyky valvoa palvelutuottajia. Tarvitaan tiukempaa valtakunnallista ohjausta laadun, saatavuuden ja toimintavalmiuden ylläpitämisessä. Syrjäisimmillä seuduilla ja pitkien etäisyyksien alueilla tarvitaan yhteisvastuuta näiden vaatimusten toteuttamisessa. Tarvitaan yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon, pelastustoimen sekä yksityisten palveluntuottajien kanssa. Ensihoidon osaamista kautta maan on parannettava, koska hyvin toimiessaan ensihoito säästää omaan toimintaansa kuluvat menot.

Keiteleen Sos.dem. Työväenyhdistys haastatteli Tuulaa Keiteleen vierailulla. 2.3. julkaistu haastattelu löytyy Keiteleen demarien sivuilta.

YLE Uutiset kysyi puolueilta: Millaisia uudistuksia terveydenhuoltoon tarvitaan?

Yle Uutiset 20.02.2011 (päivitetty 21.02.2011)

Vaalitaistelua käyvillä puolueilla ei ole suuria eroja terveydenhuollon uudistuksista, käy ilmi YLE Uutisten eduskuntapuolueille tekemästä kyselystä. Yhteistyö siis sujuisi hallituskokoonpanosta riippumatta. Uudistusten läpivientiä jarruttavat puolueiden sisäiset ristiriidat.

Suomen terveydenhuollolla riittää arvostelijoita. Yksi heistä on Kallion terveysasemalla Helsingissä tiheään jonottava Tuula Olander.

- Lääkäreitä on liian vähän. Usein on niin, että vastaanotolla on nuori lääkäri. Kun minä alan puhua diabeteksesta, lääkäri neuvoo menemään terveydenhoitajalle, koska hän sanoo, ettei tiedä siitä mitään, Olander selvittää.

Jokainen aikakausi on monimutkaistanut julkista terveydenhuoltoa luomalla uuden järjestelmän. Nyt järjestelmiä on jo niin paljon, että ollaan umpikujassa.

YLE Uutiset kysyi kaikilta nykyisiltä eduskuntapuolueilta, miten Suomen terveysjärjestelmä tulisi uudistaa. Kyselyssä kaikki puolueet sanovat, että julkisen terveydenhuollon täytyy toimia.

Tärkeysjärjestys sama

Tärkeysjärjestyksestäkin kaikki ovat samaa mieltä. Ensin tulee julkinen, sitten työterveyshuolto ja kolmantena yksityinen.

Varsin yksituumaisia ollaan myös perusterveydenhuollon järjestämisestä. Julkinen on perusta ja yksityisiltä ostetaan tarvittaessa täydentäviä palveluita. Osa puolueista - perussuomalaiset, SDP, vasemmistoliitto ja vihreät haluavat kuitenkin hidastaa palvelujen ulkoistamista yksityisille.

Vain työterveyshuollosta mielipiteet näyttävät olevan selvästi erilaisia. Kokoomus haluaisi satsata siihen selkeästi lisää. Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.) perustelee tätä muistuttamalla oletusarvon olevan, että sairastunut palaa työhön.

Terveydenhoidon rahoituksesta puolueiden kannat ovat epätäsmällisempiä. Yleisesti ottaen kaikki omalla tavallaan kannattavat sitä, että rahat ja organisaatiovastuu olisi yhdellä taholla. Se sanotaan puhumalla yksikanavaisuudesta.

Eroja puolueiden sisällä

Puolueiden vastausten perustella luulisi, että terveysjärjestelmä olisi saatavissa kuntoon. Aivan näin yksinkertainen muutos ei ole.

SDP:n kansanedustaja Tuula Väätäinen kertoo, että kyse onkin puolueiden sisäisistä väännöistä.

- Tiedän, että eri puolueissa on paljon ihmisiä, jotka ajattelevat hyvin samalla tavalla kuin minä ja tämä on meidän linja demareissa. Mutta on sitten hyvin paljon eroja, Väätäinen selvittää.

- Kyllä, Väätäinen vastaa kysymykseen, onko eroja myös puolueiden sisällä.

YLE Uutiset

Yle Savon haastattelu 31.1.

Radiohaastettelu on kuunneltavissa linkistä. 

Väätäinen tyrmää kokoomuksen veronäkemykset

Yle Savo online 31.1.2011

SDP:n siilinjärveläinen kansanedustaja Tuula Väätäinen tyrmää kokoomuksen ensi vaalikaudelle julkistamat verotavoitteet. Kokoomus on muun muassa valmis jatkamaan tuloverotuksen alentamista.

Radio Savon kansanedustajatentissä haastatellun Väätäisen mukaan kokoomus tietää varsin hyvin, että veronkevennykset eivät ole mahdollisia ensi vaalikaudella. Väätäisen mielestä kokoomuksen veroehdotukset kasvattavat tuloeroja entisestään.

- En tiennyt, olisinko itkenyt vai nauranut, kun kuuntelin kokoomuksen ulostuloa. He tietävät varsin hyvin, että verojen kevennykseen ei ole mahdollisuutta seuraavalla vaalikaudella, Väätäinen sanoo.

SDP:n lisäksi myös vihreät, kristillisdemokraatit ja keskusta ovat jo ehtineet arvostelemaan kokoomuksen veronäkemyksiä.

Yle Savo

Uutispäivä Demari, Uutiset

Online 22.1.2011, paperilehti 24.1.2011

Väätäinen vaatii valtion sairaaloiden avohoitoa osaksi lainsäädäntöä

SDP:n terveyspoliittisen työryhmän vetäjä, kansanedustaja Tuula Väätäinen kaipaa lainsäädäntöön lisättäväksi säädökset valtion sairaaloissa hoidettavia kriminaalipotilaita koskevasta velvoitteisesta avohoidosta.  

Nykyään kriminaalipotilaat siirtyvät sairaalahoidosta valtion sairaaloista kunnallisten hoitolaitosten vastuulle puolen vuoden koeajalla.

– Potilailla on puolen vuoden hoitovelvoite, mutta tämän puolen vuoden jälkeen he saattavat jättää hoitonsa, koska siihen ei sisälly enää velvoitetta. Monesti he myös jättävät lääkityksensä, ja näillä potilailla pitkäaikainen lääkitys on ehdottoman välttämätön, itsekin psykiatrian poliklinikalla työskennellyt Väätäinen sanoo.

Valtion sairaalat asiantuntijoina

Tällä hetkellä kriminaalipotilaita hoidetaan Suomessa pääosin kahdessa valtion oikeuspsykiatrisessa sairaalassa, Vanhassa Vaasassa ja Niuvanniemessä. Niuvanniemen johtava lääkäri Eila Tiihonen kertoo, että lainsäädännöllä voitaisiin mahdollistaa velvoitteinen avohoito niissä tapauksissa, joissa se on tarpeen. Tiihonen muistuttaa, etteivät avohoitopotilaat jäisi pelkästään valtion sairaaloitten hoidettavaksi.

– Kyllä heidän pitäisi pystyä siirtymään sinne muun avohoidon piiriin, mutta silloin konsultaatio- ja päätöksentekojärjestely voisi olla osittain valtion sairaaloilla. Riippuu lainsäätäjästä, olisiko valtion sairaaloilla hallinnollisen päätöksentekijän rooli vai pelkästään asiantuntijarooli, Tiihonen selvittää.

Väätäinen muistuttaa, että potilasryhmänä valtion sairaaloiden hoidettavat eroavat kunnallisella yleispsykiatrian puolella hoidettavista vaatimustasoltaan. Valtion sairaaloissa näihin erityistarpeisiin on kiinnitetty huomiota kehittämällä hoitojärjestelyjä ja osaamista.

– Väitän, että he saisivat parhaan mahdollisen avun, jos heidän avohoitonsa olisi näiden erityiskoulutettujen ihmisten vastuulla. Valtion sairaaloiden kriminaalipotilaita koskevaa asiantuntemusta tulee voida hyödyntää kriminaalipotilaiden jatkohoidossa, Väätäinen toteaa.

Väätäisen mukaan se, että valtion sairaalat organisoisivat sairaalahoidon jälkeen myös potilaan avohoitoa, varmistaisi paremmin hoidon jatkuvuuden myös silloin, kun potilas siirtyy sairaalapaikkakunnalta kotiseutunsa avohoitopalveluiden piiriin.

Sopeuttaminen on tärkeää

Tutkimusten mukaan vakavien väkivaltarikosten uusiminen on Suomessa vähentynyt. Väätäinen kuitenkin korostaa, ettei se tarkoita sitä, että potilaat voivat aidosti hyvin sairaalajaksonsa jälkeen. Väätäinen muistuttaa, että kriminaalipotilaat joutuvat elämään mahdollisesti hyvinkin kamalien tekojensa kanssa lopun elämäänsä, eivätkä he ilman asiantuntevaa hoitoa välttämättä jaksa.

– Ei näiden potilaiden kohdalla pidä ajatella vain sitä, että ovatko he uusineet rikoksensa, vaan kuinka he voivat. Heistä monet ajautuvat huonoon psyykkiseen tilaan, monet tekevät itsemurhan, Väätäinen kertoo.

Väätäisen mielestä jatkohoidon varmistaminen on tärkeää myös siksi, että sairaalajaksot voivat kestää useita vuosia. Pitkä hoitojakso taas tarkoittaa pitkää aikaa erillään yhteiskunnasta.

– Tällaiset potilaat tarvitsevat yleensä tiiviimpää ja tehokkaampaa sopeuttamista kuin muut psykiatriset potilaat, Väätäinen sanoo.

Väätäinen jätti perjantaina aiheesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

Anna-Liisa Blomberg
Uutispäivä Demari

Radio Savo 8.11.2010

Radiohaastattelu on kuunneltavissa linkin kautta. 

Nuori Lääkäri 11/2010
Nuorten Lääkärien yhdistyksen julkaisu

Miniteema: Poliittista terveyspolitiikkaa

Nuori Lääkäri -lehti lähestyi suurimpia puolueita ja päätti selvittää niiden kantoja muutamiin terveyspoliittisiin kysymyksiin.

SDP (Tuula Väätäinen)

1. Hallituksen esitys uudeksi terveydenhuoltolaiksi on tällä hetkellä valiokuntakäsittelyssä ja siitä päättäminen tulee jäämään uudelle, ensi kevään vaaleissa valittavalle eduskunnalle. Mitä mieltä puolueenne on uudesta terveydenhuoltolaista kokonaisuutena?

Vastaus: Laki esitys on osin vaillinainen ja olisimme nähneet parempana laajemman sosiaali- ja terveydenhuollon lakien uudistamisen ja yhteensovittamisen. Laki on sisältölaki ja näin ollen järjestämisvastuun selkeyttämisessä ei olla päästy eteenpäin. Terveydenhuollon rahoituksen ongelmana on myös sen monikanavaisuus, joka jää myös ratkaisematta. On hyvä, että sisällöllisesti terveydenhuoltoa ohjeistetaan, mutta käytännössä monet asiat vaativat toteutuakseen resurssien lisäystä ja siihen laki ei tuo apua.

2. Lain olisi tarkoitus lisätä potilaan valinnanvapautta hoitopaikkansa suhteen. Toteutuuko tämä lakiesityksen puitteissa mielestänne?

Vastaus: Vielä on mahdotonta sanoa miten valinnanvapaus toteutuu. On vielä sopimatta mm. miten kustannukset jakautuvat ja miten resurssit varmistetaan, jos kansalaiset laajasti käyttävät valinnanvapauttaan. Toisaalta miten varmistetaan valinnaisuuteen sisältyvät vastuut, kun potilas oman harkintansa perusteella tekee valintoja hoitopaikkojen välillä.

3. Ensihoitoalan yrittäjät ovat kritisoineet lakiesitystä sen ensihoitopykälien osalta. Onko ensihoidon keskittäminen sairaanhoitopiirien alaisuuteen mielestänne hyvä vai huono asia?

Vastaus: Ensihoidon saatavuuden ja laadun varmistamiseksi on hyvä, että sairaanhoitopiirit ovat vastuussa ensihoidon järjestämisestä ja koordinaatiosta. Kaiken kaikkiaan sellainen hoito, joka on akuuttia ja vaatii jatkuvaa valmiudessa oloa, on syytä nyt ja jatkossa olla julkisen terveydenhuollon vastuulla. Tiivis yhteistyö palo- ja pelastustoimeen kanssa tuo synergiaetua, joka myös jatkossa on syytä hyödyntää.

4. Lääkärikoulutusta on Suomessa lisätty viimeisten vuosien aikana varsin runsaasti. Yliopistojen resurssit kouluttaa uusia lääkäreitä ovat kuitenkin käytännössä jääneet samantasoisiksi kuin aiemmilla koulutusmäärillä. Oletteko huolissanne lääkäreiden peruskoulutuksen tasosta ja jos olette, niin mitä asialle pitäisi tehdä?

Vastaus: Suomalainen lääkäreiden koulutus on sisällöllisesti erittäin hyvää. Lääkäreiden riittävyydessä erityisesti perusterveydenhuollossa on ongelmia ja näin olleen lääkäreitä koulutetaan vieläkin liian vähän ajatellen julkisen terveydenhuollon tarpeita. On selvää, että samalla kun koulutettavien määrä kasvaa tarvitaan myös opetukseen lisää resursseja. Erityisesti pitää kiinnittää huomiota yleislääketieteen lääkäreiden riittävyyteen ja kehittää päivystyslääketiedettä. Ensihoito on oma erityisosaamisalueensa ja siihen tarvitaan räätälöityä erikoistumiskoulutusta. Maassa on pulaa mm. psykiatreista, geriatreista, patologeista, ortopedeista ja tähän pulaan täytyy etsiä ratkaisuja pikaisesti

5. Lääkäreiden jatkokoulutusta (erikoislääkärikoulutus, perusterveydenhuollon lisäpätevöityminen) sairaaloissa ja terveyskeskuksissa tuetaan valtion toimesta ns. erityisvaltionosuuksin. Ongelmana näiden rahojen kohdalla on, että valtio ei seuraa, mihin tarkoituksiin kunnat ja sairaanhoitopiirit näitä rahoja käyttävät. Niinpä rahoja käytetään yleisesti aivan muihin tarkoituksiin, kuin lääkäreiden koulutuksen tukemiseen. Mitä aiotte tehdä tälle asialle?

Vastaus: Tunnettu tosiasia on, että valtio ei kanna täysimääräisesti vastuutaan, joka sille lain mukaan kuuluu lääkäreiden koulutuksen ja lääketieteellisen tutkimuksen rahoituksesta. Kunnat ovat joutuneet paikkaamaan puuttuvaa evo –rahoitusta omalla rahoituksellaan. Lisärahoitusta erityisesti tutkimukseen haalitaan myös ulkopuolisilta rahoittajilta, jota ei voi pitää eettisesti eikä rahoituksen jatkuvuuden kannalta erityisen tavoiteltavana asiana. Sairaanhoitopiireissä evo-rahat käytetään ymmärtääkseni siihen, mihin ne on tarkoitettukin. Joten mikäli kysymyksessä oleva väite pitää paikkaansa niin, sairaanhoitopiireiltä täytyy saada vastaus ja perustelu siihen, mihin erityisvaltionosuus kohdentuu.

6. Lopuksi välittäisimme mielellämme lehtemme lukijakunnalle puolueenne tärkeimmän terveydenhuoltoon liittyvän tavoitteen ensi kevään eduskuntavaaleissa.

Vastaus: Vahvat peruskunnat pystyvät takaamaa kansalaisille tasa-arvoiset terveyspalvelut eri puolilla maata sekä sovittamaan yhteen terveyspalvelut kunnan muihin hyvinvointipalveluihin. Julkisen terveydenhuollon palveluita voidaan täydentää yksityisen ja kolmannen sektorin palveluilla.

Radio Savo 24.5.2010

Radiohaastattelu on kuunneltavissa linkin kautta.

Julkaistu Uutis-Jousessa 7.1.2010

Nyt on jonkun toisen pohjoissavolaisen vuoro vaikuttaa puolueen linjaan”

Tuula Väätäinen luopuu demareiden puoluehallituksesta

Toimittaja: Ulla Kentta-Kohtala

Siilinjärveläinen kansanedustaja Tuula Väätäinen  luopuu sosialidemokraattisen puolueen puoluehallituspaikastaensi kesän puoluekokouksessa. Näin vapautuvan ajan Väätäinen keskittää työviikollaan yhä enemmän eduskuntatyöhön ja eduskuntaryhmän tarpeisiin.
Puoluehallitus kokoontuu viikolla ja viikonloppuisin, joten luopuminen vapauttaa Väätäisen viikonloppuja. Se antaa aikaa perheelle, jossa tärkeintä on 12-vuotiaan Roope-pojan harrastuksiin osallistuminen.

”Olen ollut kahdeksan vuotta puoluehallituksessa ja sen päälle kaksi kautta puoluevaltuustossa. Nyt on jonkun toisen pohjois-savolaisen vuoro vaikuttaa puolueen linjaan”, Tuula Väätäinen sanoo.

Hän on miettinyt luopumisajatusta viime puoluekokouksesta asti. Joulun alla syntyneen päätöksensä Väätäinen antaa julki hyvissä ajoin ennen kuin puoluekokousedustajat valitaan.
Edellisen luopumispäätöksensä Väätäinen teki vuosi sitten, jolloin hän jätti maakuntaliiton tehtävät.

”Sen päätöksen taustalla, sen lisäksi että pitkään olin maakunnallisissa tehtävissä ollut, oli minussa todettu kakkostyypin diabetes. Se oli silloin oikein hyvä ratkaisu.”
Puoluehallitustyö on vienyt Väätäisen lähelle puoleen ydintä, sillä puoluehallituksessa tehdään tiiviisti mm. valtakunnallisten vaalien ohjelmatyötä.

Sosiaali- ja terveysjaoston puheenjohtajana Väätäinen on ollut tekemässä puolueen linjauksia ja ohjelmajulistuksia presidentinvaaleista kunnallisvaaleihin.

”Helsingin päässä oleva työni tulee olemaan yhtä tiivistä kuin tähänkin asti. Se vain täyttyy nyt uudella tavalla.”

Väätäinen mainitsee eduskuntatyön lisäksi erityisesti Ensi- ja turvakotiliiton hallituksen jäsenyyden sekä eduskunnassa toimivan Nuorten mielenterveystukiryhmän toiminnan olevan niitä, joiden työssä hän haluaa lisätä omaa osuuttaan.

”Myös puolueemme Eläkeläisfoorumi saa minulta lisää panostusta. Nämä kaikki ovat mielenkiintoisia ja minulle tärkeitä ja ne myös laajentavat sosiaali- ja terveysasioiden totuttua näkökulmaa.”

Politiikka syrjäytti harrastukset

Tuula Väätäinen liittyi sosialidemokraattiseen puolueeseen vuonna 1983. Silloin hän oli mukana Siilinjärvellä kesäteatterin riveissä. Kun hän lähti mukaan kunnallispolitiikkaan ja valittiin sosiaalilautakunnan puheenjohtajaksi, oli kesäteatteritoiminta jätettävä. Viimeisin näytelmä, jossa hän oli mukana oli Viimeiset kiusaukset.

Niiltä ajoilta jäi kiusaus vielä joskus ja jollain tavalla palata näyttämölle.

”Harras toiveeni on, että joku vielä joskus ohjaisi minua Niskavuoren Hetassa. Olen nähnyt sen näytelmän lukemattomia kertoja ja Hetassa on minulle jotain todella tärkeää.”

Samalla tavalla politiikka syrjäytti muutkin harrastukset.

”Vielä sentään joulujen ja pääsiäisten alla teen jotain käsilläni – enkelinukkeja, tonttuja.”
Nyt hän on näiden menetysten kautta katsonut myös poikansa elämää ja harrastuksia. Äitinä hän haluaa olla mukana tukemassa ja elämässä sitäkin.

”Hänelle on ehkä vielä muutama vuosi tärkeää, että olen mukana hänen peleissään ja jutuissaan. Siihen on aikaa löydettävä. Harvoin olen ehtinyt viedä häntä jääkiekko-, futis- tai motocrossharjoituksiin. Paljon on jäänyt pelejä näkemättä, onneksi kesäisin olen ehtinyt mukaan kisareissuille.”

”Näin se on. Olen 54-vuotias ja 26 vuotta on mennyt tässä työssä. Elämääni enemmän takana kuin edessä. On aika miettiä missä haluan olla mukana. Juniorin elämässä”, Väätäinen vastaa omaan kysymykseensä.

”Keskusteluapua erotilainteisiin” 

Kansanedustaja Tuula Väätäinen on seurannut Espoon Sellossa tapahtunutta joukkosurmaa perhetyöhön erikoistuneen psykiatrisen sairaanhoidon ammattilaisen silmin. Hän haluaa, että ihmiset nyt vakavasti miettivät, mitä on lähestymiskielto.

”Sen hakeminen on vakava asia molemmille osapuolille. Lähestymiskielto merkitsee, ettei yhteydenpitoa ole kumminkaan puolin, ei hyvänäkään päivänä, vaan se on kerrasta poikki.”
Kun ollaan erotilanteessa, johon liittyy väkivallan uhka, on Väätäisen mukaan oltava olemassa järjestelmä, joka takaa riittävät keskustelut ihmisten kesken yhteisen ymmärryksen saavuttamiseksi.

”Ei se ole pelkkä tuomarin päätöksen paikka.”

Avioliittolain muutos vei aikoinaan erotilanteen pohtimisen ja siitä puhumisen.
”Se lisäsi mm. lasten huoltajuusriitoja. On helpompi mennä eteenpäin elämässä, kun asia on keskusteltu läpi.”

Nyt on Sellon joukkosurman jälkeen alettu puhua aselaista ja ulkomaalaisten käännytyspäätöksistä.

”Kukaan ei ole puhunut, mikä olisi se systeemi, jolla saataisiin keskusteltua eron ja pettymysten tilanteet. Mies on jätetty ei ole selitys, että näin tapahtuu.”

Keskustelua ja hoitoapua tarvitaan, mutta milloin, siinä on Väätäisen mukaan poliisi avainasemassa huomioimaan ja huomaamaan tilanteet, joissa tällaista apua ja tarvitaan.
”Mutta siihen pitää olla järjestelmä.”

Käännyttäminen ei aina ratkaise vaan keskeistä Tuula Väätäisen mielestä on se, että saadaan muista kulttuureista tulleet ihmiset ymmärtämään meidän yhteiskuntamme lait ja periaatteet.
”Eivät ne selviä käskyttämällä vaan puhumalla. Siinä on yhteiskunnan ihmistä autettava”, Väätäinen näkee.

Kansanedustaja Tuula Väätäinen ihmettelee Siilisetin ja siilinjärveläisten nälvimistä
"Siiliset ei vaurioita yhteiskuntaa"

Toimittaja: Anna Kaasinen

"Siilinjärvi, Maaninka ja Nilsiä toteuttavat Siilisetissä täsmällisesti puitelakia ja lainsäätäjän tahtoa. Väestöpohja on riittävä ja Siilinjärvi tarjosi yhteistyön kättä pienemmille kunnille, joten Siilinjärvi toimii oikein tässä yhteiskunnassa. En ymmärrä arvostelua siitä, että Siilinjärvi ja Siiliset toimivat yhteiskuntaa vaurioittavasti. Jatkuva nälviminen ei ole perusteltua."
Siilinjärveläinen kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.) on suivaantunut muutamien lehtien miestoimittajien pyörittämästä Kuopiota ja Siilinjärveä koskevasta keskusteluruletista. Väätäinen sanoo, ettei esimerkiksi tunnista itseään mainituista kuvauksista.

"Medialla on hirveän iso rooli vaikuttaa yhteiskunnan suuntaan ja asioihin, joista keskustellaan ja joita otetaan päätettävien asioiden pohjaksi. Olisi järkevää objektiivisesti pohtia, miten Kuopio on parantanut omien asioidensa hoitamista; pitäisi uskaltaa katsoa peiliin. Eivät tavalliset kuopiolaiset ole työntämässä minua minnekään, vaan minulta kysellään, miten terveyspalvelut toimivat Siilisetissä. Samanlaista keskustelua toivoisi julkisuudessakin."
Väätäinen on kuullut monessa tilaisuudessa kiitosta Siilinjärven ratkaisusta ja siitä, että Siiliset kattaa koko sosiaali- ja terveydenhuollon päivähoitoa myöten. Hänestä Savon Sanomat ja Kuopion Kaupunkilehti vatvovat silti tiuhaan kunta- ja Siiliset-asioita.

"Muutamat päättäjät Kuopiossa osallistuvat tähän keskusteluun, mutta suuri osa etsii yhteistyötä ja yhteistä näkemystä kaavoituksessa, elinkeinopolitiikassa ja maankäytössä. Iso yhteinen tahto vallitsi esimerkiksi hammaslääkärikoulutuksesta ja Kallansilloista, mutta julkisuuteen tulee asioista toinen puoli."

Työväenyhdistyksillä ei ole keskinäistä eripuraa

Väätäinen ihmettelee, mistä Savon Sanomien Seppo Kononen on saanut tietonsa Siilinjärven ja Kuopion demarien eripurasta.

"Se ei pidä paikkaansa. Ei ole kauan siitä kun johtokunnat tapasivat, ja ensi vuonna siilinjärveläiset kutsuvat kuopiolaiset kylään. Jos jotkut yksittäiset ihmiset pistävät tarmonsa mieluummin tyhjänpäiväiseen moittimiseen kuin oman kunnan asioihin, niin se ei tarkoita, että kokonaiset työväenyhdistykset toimisivat näin. On edesvastuutonta lietsoa riitaa, jota ei ole."
Väätäisestä jako kuopiolaisiin ja siilinjärveläisiin ei ole musta-valkoinen. Hänen 150-henkisestä tukiryhmästään yli 40 prosenttia on keskeisiä kuopiolaisia sosialidemokraatteja ja toimijoita.

"Olen lähdössä kuudensiin eduskuntavaaleihini, ja aina on ollut sitä painetta, että Kuopion demarit haluavat saada oman kansanedustajan. Ymmärrän sen: Kuopio keskuskaupunkina mieluilee eri puolueiden kansanedustajia."

"Koen kuitenkin olevani Pohjois-Savon kansanedustajia, ja kun katsoo viime vaalien äänestyskäyttäytymistä, niin Erkki Virtasen äänistä 65 prosenttia tuli Kuopiosta, Jyrki Kataisen äänistä 53 prosenttia ja minun 39 prosenttia. Kun maakunnan ihmiset äänestävät, niin he ajattelevat kansanedustajan voivan edistää heille tärkeitä asioita - ei silloin ole kuntarajoja olemassa. On edesvastuutonta rakentaa vaaleissa kunta-aitoja ihmisten välille", suomii Väätäinen.

Keskustalaisiinkin kohdistuva arvostelu harmittaa

Väätäinen on tyytyväinen siihen, että siilinjärveläiset demaripoliitikot eivät ole tähän asti käyneet henkilökohtaisesti kenenkään kimppuun tai olleet ilkeitä. Ilkeilyyn kun on helppoa osallistua, mutta asioiden hoito vaatii asiapohjaisia perusteluja.

"Yhteiskunnassa ja Pohjois-Savossa on paljon keskusteltavia asioita, mutta nyt keskustelu kulminoituu valtakunnan ja lain suojelemaan Siiliset-hankkeeseen", ihmettelee Väätäinen.
Hän tuohtui Ismo Vornasen artikkelista keskiviikkoisessa Kaupunkilehdessä niin, että ei enää aio kirjoittaa siihen tai kampanjoida siinä ilmoittelemalla. Hän ilmaisee painokkaasti olevansa pahoillaan koko Siilinjärven mutta myös keskustalaisten päättäjien osalta:

"Tiedän, miltä perusteilta Siiliset on lähtenyt ja olen ollut säätämässä puitelakia. Siilinjärvi ei voinut jäädä yksin ja katsoa, miten pienet naapurit pärjäävät."

"Suomen poliittisen elämän onni on monipuoluejärjestelmä ja monta vahvaa puoluetta, jolloin asioista joudutaan keskustelemaan monesta näkökulmasta ja päätökset ovat varmemmalla pohjalla."

"Kaupunkilehden kirjoittelu on demokratian vastaista. Se, että keskusta haluaisi vain vahvistaa asemaansa Siilisetin avulla, on epä-älyllinen väite."

Kokoomuksen olisi reilua ilmaista kuntaliitoshalunsa

Väätäinen on kiinnittänyt huomiota Siilinjärvi-keskustelun käyjiin ja foorumiin: Kaupunkilehden takaa löytyy kokoomuslainen kansanedustaja Eero Lehti ja julkaisuun kirjoittaa kokoomuslainen Ismo Vornanen. Keskustelua käyvät myös puoluetoverit Jyrki Katainen, Arto Herranen sekä toiveensa kuntaliitosselvityksestä ilmaissut Satu Louejoki.

"Mitä siitä voi ajatella? Näyttää siltä, että kokoomus haluaa kuntaliitoksen. Reilua olisi sanoa se suoraan ja ottaa se esille kokouksissa. Tällainen käärmeen pyssyyn ajaminen ja mollaamisen kautta eteneminen on käsittämätöntä. Se kertoo enemmän ihmisistä kuin perusjutusta eli Kuopion, Siilinjärven, Nilsiän ja Maaningan asioista."

Kokoomus on ilmaissut pyrkivänsä suurimmaksi puolueeksi Siilinjärvellä, mutta Väätäinen ei usko, että suuruudesta on apua kuntaliitoksen ajamisessa.

"Tällä tavalla Siilinjärvellä ei yksikään puolue ole päässyt eteenpäin. Aina on käyttäydytty asiallisesti ja otettu selvää asioista, ei keskustelu ole kulkenut pääasiallisesti lehtien palstoilla. Toiseksi keskusta on ollut suurin puolue, mutta se ei ole pyrkinyt eikä pystynyt junttaamaan asioita, vaan niistä on keskusteltu ja sovittu yhdessä."

"Demarit eivät kai koskaan ole asettaneet tavoitteekseen olla suurin puolue, vaan olemme vain pyrkineet nostamaan kannatusta ja paikkalukua. Olemme hakeneet painoarvoa hyvillä, osaavilla ehdokkailla - pääluku ei aina ratkaise laatua."

KUVATEKSTI
SDP:n kansanedustaja Tuula Väätäinen miettii, miltä siilinjärveläisistä tuntuu lukea sentyyppisiä juttuja kuin Kaupunkilehti julkaisi keskiviikkona. "Siilinjärveläiset ovat äänestäneet päättäjät, ja kun päättäjiä haukutaan, haukutaan samalla myös äänestäjiä. Se on tuomittava asia, ei sillä ainakaan saada äänestysintoa nousemaan."

Vanhempia haastatteluja