Puheet 2010

 

Kirjoitettu versio löytyy vain osasta puheita. Tässä joitain tilaisuuksia ja puheita. Pohjois-Savon Demarit keräävät vuosittain kattavamman luettelon Pohjois-Savossa olleista tilaisuuksista.

 

Eduskunnassa pidettyjä puheenvuoroja löydät eduskunnan sivuilta

 

Valtiopäivien ulkopuolisia puhetilaisuuksia:

3.12. Psykiatrisen polin juhlapuhe, Kuopio

29.11. Kuopion Mielenterveystuki ry 40 vuotta, Kuopio

29.11. Alustus Eriarvoisuus Suomessa -seminaarissa, Työväen sivistysliitto, Kuopio 

13.11. Valtiovallan tervehdys, Kuopion eläkkeensaajat

3.11. "Kymmenen käskyä ja markkinatalous", Kuopion Mielenterveyskeskus

21.5. Kaste ohjelman maakuntaseminaari, Kuopio
18.5. Keskustelutilaisuus terveyspolitiikasta, Tampere
12.4. Savo Gourmet - lähiruokakeskustelu, Kuopio
6.4. Keskustelutilaisuus terveyspolitiikasta, Järvenpää
21.3. Omais- ja vanhustenhoitopaneeli, Rautavaara
1.3. Puhetilaisuus Iisalmen työväentalolla
16.2. Lopetuspuheenvuoro Eduskunnan nuorten mielenterveyden tukiryhmän seminaarissa, eduskunta
14.2. Ystävänpäiväpuhe Siilinjärven alapitkällä
30.1. Alustus mielenterveyspolitiikasta Itä-Suomen mielenterveysseuran aluefoorumissa, Kuopio

 


 

16.12.2010 Eduskunta

Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2011

Hallituksen esitys vuoden 2011 talousarvioesityksen (HE 126/2010 vp) täydentämisestä

Ainoa käsittely

Pääluokka 33
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala

Tuula Väätäinen /sd: Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraatit lähtevät siitä, että pienituloisimpien työelämän ulkopuolella olevien taloudellista asemaa on parannettava. Työttömyyspäivärahojen tasoa on nostettava köyhyyden ja toimeentulotukiriippuvuuden vähentämiseksi. Lisäksi jo tasa-arvon nimissä on poistettava työmarkkinatuen saajan riippuvuus puolison ja vanhempien tuloista. Tähän esitämme lisäyksiä.

Korostamme, että nykyisessä taloustilanteessa tarvitaan vielä lisäpanostuksia työllisyyden parantamiseen. Esitämme lisäystä täsmäelvytystä työllisyystoimiin, joiden ansiosta voitaisiin työllistää vuositasolla 27 000-29 000 henkilöä lisää.

On puututtava tilanteisiin, joissa osa yrityksen työntekijöistä työskentelee harmaana työvoimana tai halpatyövoimana ilman työlainsäädännön ja työehtosopimusten turvaa. Työsuojelun määrärahat tulee turvata. Työsuojeluun panostamalla turvataan myös verotuloja. Työsuojelutarkastajien määrä ei ole riittävä, etenkin kun työsuojeluhallinnossa on tavoitteena lisätä työpaikoille tehtäviä tarkastuksia ja parantaa tarkastusten vaikuttavuutta. Työtapaturmia on myös tarkoitus vähentää 40 prosentilla. Ehdotamme 1,5:ta miljoonaa työsuojelun resurssien vahvistamiseksi, sillä panostus työsuojeluun maksaisi kyllä itsensä takaisin.

Arvoisa puhemies! Pienituloisilla yleisenä ongelmana on joidenkin etuuksien korottamisen samanaikainen leikkaantuminen pois muista tuista sekä toimien yhteensopimattomuus. Näihin hallitus ei ole parannuksia ehdottaessaan kiinnittänyt riittävästi huomiota. Hallituksen myönteiset toimet, kuten pienimpien etuuksien indeksiin sitominen tai takuueläke, eivät vielä tuo pienituloisimpien asemaan konkreettista parannusta, koska verot ja asiakasmaksut nousevat ja sosiaaliturvaetuudet, kuten työmarkkinatuki ja asumistuki, ovat jääneet jälkeen eikä lapsilisän indeksiin sitominen hyödytä toimeentulotukiperheitä, koska lapsilisän korotukset leikkaantuvat pois toimeentulotukea laskettaessa. Kaikkein pienituloisimpien lapsiperheiden köyhyyden vähentämiseksi ja lapsiperheiden toimeentulotuen korottamiseksi ehdotamme 16 miljoonan euron lisäystä.

Yleistä asumistukea on kehitettävä muun muassa tarkistamalla asumistuessa huomioitavia tulorajoja, korottamalla tuen perusteena olevien asumistukimenojen enimmäismääriä ja lieventämällä asunnon pinta-alaan liittyviä rajoituksia. Muutoksen kustannukset ovat noin 60 miljoonaa vuositasolla.

Emme ehdota vain uuden rahan sijoittamista, sillä asumistuen saajista huomattava osa joutuu nykyään täydentämään toimeentuloaan toimeentulotuella, joten parannuksen myötä toimeentulotukimenot pienenisivät. Esitämme 45:tä miljoonaa yleisen asumistuen parantamiseen.

Lasten terveyteen on panostettava jo alkuvaiheessa. Vuosittain noin 3 600 sikiötä on vaarassa vaurioitua äitien päihteidenkäytön vuoksi. Päihdeäitien kuntoutuksen siirto Raha-automaattiyhdistyksen rahoitusvastuulta suoraan kunnille vaarantaa toiminnan jatkumisen. Siksi valiokunnan esittämä 1,5 miljoonan euron lisäys päihdeäitien Pidä kiinni -hoitojärjestelmän jatkuvuuden turvaamiseen hankerahoituksen kautta on erittäin tärkeä. Jatkossa valtion ja kuntien on yhdessä turvattava päihdeäitien kuntoutuksen perusrahoitus.

Arvoisa puhemies! Takuueläkkeen ulkopuolelle jää satojatuhansia tukea tarvitsevia ihmisiä, jotka saavat pientä työeläkettä. Heidän asemaansa huonontavat muun muassa asumismenojen kasvu ja korkeat terveydenhuoltokulut. Ehdotamme 60:tä miljoonaa euroa eläkkeensaajien asumistuen parantamiseen.

Sotainvalidien ja -veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen pääsyä on parannettava. Esitämme avopalveluiden haitta-asteen pudottamista 15:een ja siihen rahaa 11,3 miljoonaa sekä laitoshuollon haitta-asteen prosentin pudottamisen 20:een ja siihen rahaa 3,8 miljoonaa. Veteraanien kuntoutukseen esitämme 1,5:tä miljoonaa.

Hallitus ei ole puuttunut terveydenhuollon niin sanottujen maksukattojen tai sairauskulujen omavastuuosuuksien tasoon, jotka ovat Suomessa korkeampia kuin muissa Pohjoismaissa. Sairauden potilaille aiheuttamaa taloudellista taakkaa tulee jakaa aiempaa yhteisvastuullisemmin. Maksukattojen tasoa on kohtuullistettava ja maksukatot yhdistettävä. Esitämme 50:tä miljoonaa euroa terveydenhuollon maksukattojen yhdistämiseen.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan tehtävä on ratkaista Kansaneläkelaitoksen etuusasioiden valituksia. Myös apulaisoikeuskansleri on kiinnittänyt huomiota lautakunnan valitusruuhkiin. Siksi esitämme 1 miljoonaa euroa käsittelyaikojen lyhentämiseen.

Arvoisa puhemies! Tähän loppuun taas uudistan sen saman toiveen, jonka olen tehnyt joka vuosi. Eli kyseessä on pääluokka 33, joka on iso osa valtion budjettia ja iso osa suomalaisten ihmisten arkea ja elämää, ja toivoisin, että tämä pääluokka voisi joskus olla käsittelyssä päiväsaikaan, vaikka ymmärrän tämän kronologisen järjestyksen, mutta on kohtuutonta, että se on aina täällä yömyöhällä ja ihmiset jo melkein nukkuvat.

 

14.12.2010 Eduskunta

Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2011

Hallituksen esitys vuoden 2011 talousarvioesityksen (HE 126/2010 vp) täydentämisestä

Ainoa käsittely
 
Pääluokka 25
Oikeusministeriön hallinnonala

Tuula Väätäinen /sd: Arvoisa puhemies! Kuten salikeskustelusta pystyy päättelemään, myös tähän pääluokkaan kohdistuu paljon odotuksia, jotka vaativat myös korjauksia tulevina aikoina. Hallituksen tuloerojen kasvua suosiva politiikka on lisännyt eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Tuloerojen kasvu heijastuu myös yleiseen turvallisuustilanteeseen. Poliisin toimintakykyyn ei ole panostettu tarpeeksi, ja oikeuslaitoksen vähät resurssit vaarantavat oikeusturvaa. Nämä luovat jännitteitä yhteiskuntaan.

Oikeus- ja sisäasiainministeriön hallinnonaloilla aliresursointi näkyy oikeudenkäyntien pitkittymisenä, vankeinhoidon laiminlyönneissä ja viranomaisten toimintakyvyn heikentymisenä. Muistutan, että vuosina 2007-2009 Suomi on saanut yli 50 langettavaa tuomiota Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta. Lainsäädäntöuudistusten lisäksi käsittelyaikojen lyhentämiseen tarvitaan riittävät määrärahat.

Sosialidemokraatit ovat useasti todenneet, että syrjäytymisen ehkäiseminen on parasta oikeuspolitiikkaa. Kansalaisten turvallisuus voidaan taata parhaiten, kun huolehditaan työllisyydestä, ehkäistään syrjäytymistä ja tuloerojen kasvua vähennetään ja estetään.

Rikollisuuden ennaltaehkäiseminen on kokonaisuus. Yhteiskunnallisen tilanteen lisäksi kokonaisuuteen vaikuttavat poliisin, syyttäjän, oikeuslaitoksen ja vankeinhoidon riittävät resurssit. Hallituksen tuottavuusohjelma vuosille 2007-2011 sisältää yhteensä 685 henkilötyövuoden vähennykset oikeusministeriön toimialalta. Vuosille 2012-2015 hallituksen tuottavuusohjelma sisältää hallinnonalalle vielä 103 henkilötyövuoden vähennyksen. Tuottavuusohjelma leikkaa määrärahatasoa yhteensä 11 miljoonaa euroa vuonna 2011, tuomioistuimissa ohjelman vaikutus on 2,7 miljoonaa ja vankeinhoidossa 4,5 miljoonaa.

Esimerkiksi ulosottolaitoksessa tuottavuusohjelma on merkinnyt sitä, että henkilöstö on ikääntynyttä ja sairastaa, niin kuin on tässä useaan kertaan jo todettu. Vähennyksiä ei voida enää tehdä ilman, että oikeusturva vaarantuisi ja valtion ja velkojien tulojen vähentyminen uhkaa. Ulosoton erikoisperintään suunnatut lisäresurssit eivät tilannetta korjaa.

Hallitus leikkaa jälleen Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen määrärahoja, vaikka linjaukset ovat toisen suuntaiset. Samoin hallitus suunnittelee heikennyksiä jo valmiiksi syrjäytymisuhan alla olevien vankien asemaan eikä panosta ennakoivasti rikosten ennaltaehkäisyyn ja rikosseuraamusalan tulevaisuuden haasteisiin. Yksityistämissuunnitelmat ovat ongelmallisia. Viranomaistahon syrjäyttäminen vankeinhoidossa ei voi olla ratkaisu.

Sosialidemokraatit esittävät pääluokkaan muutaman lisäyksen. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen toiminnan tehostaminen on ollut valtion tavoitteena jo pitkään, ja tämä tavoite on kirjattu myös hallitusohjelmaan, mutta hallituksen esityksissä rahoitusta kuitenkin on leikattu. Oikeuspoliittisen tutkimuksen rahoituksen turvaaminen on yhteiskunnallisesti tärkeää, koska työ tukee säädösvalmistelun laadun parantamista ja rikollisuuden ennaltaehkäisyä. Esitämme lisättäväksi 800 000 euroa.

Syyttäjälaitos. Suomi on edelleen jatkuvasti langettavien tuomioiden kohteena Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta, siksi syyttäjälaitoksen resursseja täytyy korjata, jotta käsittelyaikoja saadaan lyhennettyä. Näin ollen esitämme siihen 1,5 miljoonaa euroa.

Vankeinhoidossa pitää työskennellä sen eteen, että rikosseuraamukset edistävät rikoksentekijän valmiutta normaaliin yhteiskuntaelämään. Siksi on tärkeätä, että vankeuslain edellyttämät yksilölliset rangaistusajan suorittamista koskevat suunnitelmat tehdään jokaiselle vangille. Niin sanottujen Ransujen toteutumisessa on havaittu myös merkittäviä alueellisia eroja. Vankeinhoitoa rasittavat vankilatilojen tilanahtaus, peruskorjausten tarve ja paljuselliongelma, josta ei vieläkään ole kokonaan päästy eroon. Myös rikosseuraamusalan henkilöstön jaksamisesta on kentältä saatu huolestuttavia viestejä.

Vankeinhoidon tulevaisuushaasteisiin kuuluu kysymys myös kieliongelmien lisääntymisestä vankiloissa. Tähän on syytä varautua ennakolta selvittämällä vankiloiden tulkkaustarpeita, kuten vankilan ulkopuolellakin pitää jo tehdä.

Sosialidemokraatit esittävät rangaistusaikojen suorittamisen tehostamiseksi 4 miljoonaa euroa, josta 2 miljoonaa käytetään vankeinhoitopalveluiden kehittämiseen ja 2 miljoonaa euroa vankilatilojen peruskorjaukseen.

 

29.11.2010

Kuopion Mielenterveystuki ry 40 vuotta

Juhlapuhe

 

Arvoisat juhliva järjestö, kutsuvieraat, naiset ja herrat,

 

Mielenterveys jos joku on asia, jota kukaan ei voi itselleen yksin omia.

 

Mielenterveys kuuluu kaikille, ja kuka tahansa voi sairastua. Vaikka riskitekijöitä voidaan luetella pitkä rivi, niin ei ole sellaista muottia, josta tietäisi, kuka tai millainen yksilö sairastuu.

 

”Minä olen yrittänyt, luojani kuinka olen yrittänyt, mutta ei minusta ole tähän muottiin. Kutistun jos jatkan ja lopulta minua ei enää ole. Ei minua tarkoitettu kai mihinkään muottiin, taisin syntyä niiden väliin.” (Mervi Kekkonen)

 

Historiassa mielenterveyden ongelmista kärsivät nähtiin pahan riivaamina. Psykiatrian professori Kalle Achté onkin sanonut, että yhteiskunnilla on taipumusta etsiä syyllisiä. Poikkeaviin ryhmiin voidaan heijastaa omia kiellettyjä pelkoja ja pyrkimyksiä.

 

Poikkeavia ryhmiähän ovat historiassa olleet niin noidiksi epäillyt kuin mielenterveyspotilaatkin. Ja poikkeavien kohtelu on usein ollut karua.

 

1840 asetuksessa mielenterveystyötä kutsuttiin houruinhoidoksi. Mielisairaanhoito erotettiin valtiollisesta köyhäinhoidosta, mutta kunnallisella puolella hoito oli yhä vaivaishoitoa.

 

1889 asetuksen nimi muutettiin asetukseksi sairasmielisistä. Nimi muuttui, mutta mielisairaat nähtiin melko yleisesti uhkana yhteiskunnalliselle vakaudelle ja järjestykselle.

 

Historiassa hoitokeinoja on ollut monia, mutta usein potilaiden hoitoon on kuulunut jonkunlaista pakkoa tai pakottamista. Suljettuja sairaaloita ja laitoksia on kuitenkin lukumääräisesti ollut vähän.

 

”Vaikka et ymmärtäisi minua, pidä minusta silti tällaisena. Minä en ole paha, enkä niin hyväkään, ihminen vaan, tällainen” (Mervi Kekkonen)

 

Nykyään avohoitoa on enemmän hyödynnetty. Osaksi avohoitoa on käytetty useammin, koska kauttaaltaan resurssit ovat puutteelliset, ei niinkään siksi, että avohoito olisi aina sopivin hoidollinen vaihtoehto.

 

Mielenterveyspotilaisiin suhtautuminen on ajan saatossa tullut ymmärtäväisemmäksi. On saatu lisää tietoa mielenterveydestä. Ja tiedon myötä huomattu, että mielenterveyspotilaiden hoitoon tarvitaan lisää omia täsmäkoulutuksen saaneita ammattilaisia.

 

Ymmärtämyksen lisääntyminen psyykkisten sairauksien synnystä on lisännyt onnistuneiden hoitojen määrää. Toisaalta samalla koko ajan nousee uusia mielenterveyttä kuormittavia asioita. Ihminen kohtaa uusia paineita yhteiskunnan muuttuessa: työelämä muuttuu, kilpailu ja vaatimustaso kasvavat. Joudumme yhä avoimempaan vertailuun suhteessa toisiimme, samalla kun yhä useampi on korkeasti koulutettu ja pystyvä. Kaikki eivät pysy vaatimusten mukana ja vahvinkin voi uupua.

 

Arvoisat kuulijat

 

”Aikojen alusta asti kasvoi tieto yhteiskunnan, aikojen alusta asti kasvoi valta ihmiskunnan. Tietoaan ihminen käytti, mutta miten?” (Mervi Kekkonen)

 

Kuten varmaan tiedätte, suomalaisen yhteiskunnan kahtiajakokin pahenee taas. Kansainvälisesti sekä OECD että Eurostat ovat kiinnittäneet huomiota, että tuloerot ovat Suomessa kasvaneet. Kun 90-luvun puolivälissä tuloeroja mittaava kerroin oli 20, on se nyt 28.

 

Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa on todettu, että tuloerojen kasvu on tietoista politiikkaa. Politiikkaa, jossa hyvin pärjäävien asemaa parannetaan ja heikosti pärjäävät jäävät yhä vähemmälle. (lähde: tutkija Jouko Karjalainen)

 

Kyse ei siis ole vain sairastuvien yksilöiden omista, henkisistä haasteista ja rakenteista. Tietoisuus eriarvoisuudesta ja epäoikeudenmukaisuuden tunne vaikuttavat myös mielenterveyteen.

 

Suomen mielenterveysseuran valtuuskunta ottikin tähän vahvasti kantaa viime vuonna. Mielenterveyden heikkeneminen heikentää mahdollisuuksia osallistua täysipainoisesti yhteiskunnan toimintaan.

 

Arvoisat osallistujat,

 

Kannatan sitä, että mielenterveyslakia uudistetaan oman erillisenä lakina. Tässä on tavoitetta seuraavalle hallituskaudelle. Terveydenhuoltolaki on nyt työn alla, mutta etenkään muusta lainsäädännöstä irrallisena siitä ei löydy aineksia mielenterveydenhoidon turvaamiseen.

 

On tärkeää, että kaikki järjestöt, jotka tekevät mielenterveystyötä, löytävät toisensa ja voivat laajalla rintamalla ottaa kantaa keskeisiin asioihin.

 

Eduskunnassa on mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta, jossa istuu edustajat joka puolueesta ja eri järjestöistä. Neuvottelukunnan tehtävä on ottaa julkisesti kantaa ja pitää yllä asioita, joilla parannetaan mielenterveyspotilaiden hoitoa ja omaisten tukemista.

 

Mielenterveyspotilaiden omaisten aseman parantaminen on keskeinen osa onnistuneelle avohoidolle. Omaisten tukeminen ja hoitoon mukaan ottaminen on välttämätöntä, jotta löytyy yhteinen näkemys asioiden tilasta ja tarvittavasta hoidosta.

 

Suomi on laaja ja osin harvaanasuttu maa. Se asutko syrjäisillä seuduilla tai ruuhka-Suomessa ei vielä kerro hoidon saamisesta tai saamattomuudesta. Mielenterveyspalveluissa on suuret erot eri puolella Suomea. On kiistämätön tosiasia, että nykyään tarvitsemaansa hoitoa eivät monet saa, riippuen siitä, missä kunnassa Suomessa asuvat. Toisaalta on sanottava, että kauttaaltaan resurssit ovat riittämättömät.

 

Pitkäaikaispotilaiden hoito kärsii hoitopaikkojen ja riittävien resurssien puutteesta. Psykiatriassa pyritään yhä lyhempiin hoitoaikoihin, joka valitettavasti liian usein näkyy sairastumisen uusiutumisena. Osa psyykkisistä sairauksista vaatii vuosien hoidon, osa elinikäisen.

 

Asianmukaiseen akuuttihoitoon pääsyllä on tärkeä merkitys hoidon lopputulokseen. Ensimmäiset päivät, viikot ja kuukaudet ovat tavattoman tärkeitä jatkohoidon onnistumiselle. Tiivis ja moniammatillinen työote parhaiten varmistaa kullekin parhaan hoitomuodon ja paikan.

 

Mielenterveyden ongelmat ovat usein monimuotoisia, kuten monet somaattiset sairaudetkin. Potilaalla voi olla samaan aikaan vaikea sydämen vajaatoiminta ja suurta leikkausta vaativat vaiva. Ei tulisi kuuloonkaan, että jompikumpi vaiva jäisi hoitamatta, molempia hoidetaan, monesti yhtä aikaa.

 

Mielenterveysongelmissa kaksoisdiagnoosipotilaat ovat selvästi hoitoketjussa väliinputoajia. Meillä ei ole riittävästi hoitopaikkoja, joissa päihdeongelmien ja mielenterveysongelmien yhtäaikainen hoito luontuisi. Nämä potilaat tarvitsevat samaan aikaan vahvaa puuttumista ja laaja-alaista osaamista. Tähän osaamiseen on panostettava.

 

Arvoisat osallistujat,

 

Eriarvoisuus on yhteiskunnassa kasvussa, mikä vaikuttaa kiistatta ihmisten mielenterveyteen. Yhteisvoimin on eriarvoistumisen kierre katkaistava ja luotava myös erilaisuudelle elintilaa.

 

Mielenterveyslakia uudistettaessa järjestöt ja mielenterveyden erikoisosaajien tietämys ovat tärkeässä roolissa.

 

Perusterveydenhuollon mielenterveysosaamista täytyy vahvistaa. Kouluihin pitää lisätä varhaisen puuttumisen mahdollisuuksia: lasten ja nuorten ongelmiin tulee voida tarttua jo varhaisessa vaiheessa. Nuoret opiskelijat tarvitsevat lisää tukea jaksamisessa ja tulevaisuuden suunnittelussa.

 

Erityistä huomiota on kiinnitettävä työelämän ja opiskelun ulkopuolelle jääneisiin, heidät on poimittava mukaan työkykyä ylläpitävään terveydenhuoltoon.

 

Vanhusten mielenterveysongelmien tunnistaminen ja heille kohdennetut mielenterveyspalvelut tarvitsevat oman erityisen huomionsa ja koulutetun henkilöstön.

 

Oma kokemus auttaa myös tulevaisuuden haasteissa ja selviytymisessä. Kokemuksen hyödyntäminen vertais-asiantuntijuuden kautta on meillä vielä liian vähän käytetty voimavara. Tarvitaan vertaisasiantuntijoiden kouluttamista ja heidän ennakkoluulotonta käyttämistä, varsinaisen ammattilaisten antaman hoidon tukena.

 

Haasteita riittää. Paljon on jo tehty, mutta paljon on vielä tehtävää! Tässä työssä myös teillä, hyvät kuulijat, on tärkeä rooli.

 

”Minulla on paljon rakkautta, en vain tiedä kuinka sen jakaisin. Haluaisitko sinä osan siitä, tai vaikka enemmän, ei se kesken lopu.” (Mervi Kekkonen)

 


 

 

Siilinjärvi Vappuna 1.5.2010

Vappupuhe

Hyvät kuulijat, Toverit

Vietämme vuosikymmenen 1. vappua. Miltä Suomi nyt vuosikymmen alussa näyttää?

Olemme rikas, mutta kasvavalla tavalla eriarvoinen maa. Meillä on yhdessä kädessä ennen näkemättömästi rikkautta, ja toisessa kädessä kasvavaa ja kasautuvaa pahoinvointia.

Suomi on rikas maa.

Lamasta huolimatta Suomen bkt on maailman kärkiluokkaa. Olemme kahdenkymmenen rikkaimman maan joukossa bruttokansantuotteella mitaten. Olemme noin puolet rikkaampia, kuin ennen 1990-luvun lamaa. Edellisen vuosisadan puolesta välistä materiaalinen rikkaus on jo moninkertaistunut.

Rahan lisäksi Suomessa on paljon osaamista. Peruskoulut tuottavat tunnetusti PISA vertailun kärkisijan tuloksia. Korkeakoulujen vahvuus on niiden tasainen laatu. Jokaisesta suomalaisesta yliopistosta saa kansainvälisesti tarkasteltuna hyvää koulutusta, ja tämä koulutus on ilmaista opiskelijoille. Ilmaista sen täytyy olla jatkossakin.

Osaamisesta ja rahasta eivät pääse iloitsemaan sairaat ja raihnaiset. Siksi on myönteistä, että terveydenhuoltojärjestelmämme on teollisten maiden parempaa keskitasoa. Tämä käy ilmi esimerkiksi OECD selvityksestä viime vuoden lopulta. Vahvuutenamme ovat olleet tasaisesti jakautuva hyöty. Kansainvälisesti verrattuna ansiotaso vaikuttaa vähän ihmisen saamaan hoitoon.

Vielä viimeisenä on todettava, että Suomessa on menestyviä yrityksiä, jotka tuottavat verotuloja ja työllisyyttä. Johtotähtenä on totuttu pitämään Nokiaa. Myös perinteisemmillä puu- ja metsäteollisuuden aloilla, tämän hetkisistä vaikeuksista huolimatta, voi olla menestystä ja työtä tuottava tulevaisuus. Tämän edellytyksenä on, että yhteiskunnalliset puitteet saadaan kuntoon, eikä alalla tehdä hätiköityjä päätöksiä. Lisäksi hyvinvointia tulevaisuudessa voivat tuoda esimerkiksi ympäristötekniikan ja biotekniikan yritykset.

Kuvailin tässä hieman millaista rikkautta Suomessa tämän vuosikymmen alkaessa on. On menestystä, terveyttä, osaamista. Mutta kuten sanottu, toisessa kädessä meillä on samalla kasvavaa ja kasautuvaa pahoinvointia. Vuosikymmen suureksi haasteeksi tulee yhdistää nämä kaksi kättä: täyttää pahoinvointi hyvinvoinnilla siellä, missä hyvinvointi puuttuu.

On osattava jakaa, ottaa sieltä missä on, laittaa sinne missä ei ole.

Mitä pahoinvointi nykypäivän Suomessa tarkoittaa? Hyvä esimerkki ovat lapset. Heistä ei paatuneinkaan mieli voi sanoa, että ovat itse aiheuttaneet ongelmansa.

Lasten pahoinvointiin on aina pystyttävä vaikuttamaan yhteisesti.

Aikuisten pahoinvointiinkin on yhteisesti puututtava. Heidän kohdalla on kuitenkin oikein kysellä joskus yksilön vastuuta. Lapsille ei voi eikä saa sanoa: koita nyt itse selvittää ongelmasi.

Yksi ongelma joka koskee lapsia, ovat riittämättömät päiväkotipaikat ja ylisuuret ryhmät. Siilinjärvelläkin lapsia on näillä näkymin jäämässä 70 ilman päivähoitopaikkaa ensi syksynä.

Riittämätöntä päivähoitoa vakavampi ongelma ovat kasvavat huostaanottomäärät. Kodin ulkopuolelle on sijoitettu 2007 yli 16000 lasta ja nuorta, kun kymmenen vuotta aiemmin luku oli n. 11 000. Siilinjärvellä kodin ulkopuolelle on sijoitettu yhteensä 99 lasta ja nuorta.

Jotain lasten pahoinvoinnista kertoo myös se, että erityisoppilaiden osuus on koko ajan viime laman jälkeen noussut. Erityisoppilaita on kaksi kertaa enemmän kuin 1995. Kyse ei ole vain siitä, että tarpeet löydetään nyt paremmin. Samaan tahtiin ovat kasvaneet lastenpsykiatrian avohoitokäynnit Suomessa.

Lasten lisäksi pahoinvointia on myös varttuneemmilla.

Pahoinvoinnin kasautuminen yksille on estettävä.

Nyky-Suomessa samat ihmiset ovat niitä, jotka sairastuvat, köyhtyvät, syrjäytyvät.

Edellisen laman alkaessa 1990-luvulla pitkäaikaistyöttömien määrä oli 5000. Nyt määrä on noin 50 000 henkilöä. Suurin laman uhka onkin, että osa meistä syrjäytyy pitkäaikaisesti, jopa pysyvästi yhteiskuntaelämästä. Siksi ei voida ajatella että "kyllä aika hoitaa laman haavat". Niihin on aktiivisesti tartuttava, ja niihin on tartuttava nyt. Ei voida hyväksyä, että jotkut syrjäytyvät pysyvästi, että meillä olisi jokin hiljaisten ja syrjäisten reservi Suomessa. Työ ja toimeentulo kuuluvat kaikille. Ne ovat ihmisen oikeuksia.
Ei ole oikein että Suomessa jotkut elävät pitkiäkin aikoja pelkän toimeentulovaran varassa.

Tässä tilannekuvaa suomalaisesta pahoinvoinnista. Se lisääntyy ja kasautuu. Mutta kuten aiemmin kuvasin, meillä on pahoinvoinnin lisäksi toisessa kädessä rikkautta.

Nyt on osattava yhdistää nämä kaksi kättä: ongelma, ja ratkaisu.

On voitava rohkeasti jakaa rikkautta. Tuottaa sellaisia palveluita, jotka ovat kaikille saatavilla, ei vain yksille.
 
Hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin suhde nyt on tällainen: toisessa kädessä meillä on kalamalja, ja toisessa kädessä henkeä haukkova muikku. Laitetaan muikku maljaan, jotta se voi elää, ajattelee sosialidemokraatti. Ei laiteta, päästetään se vapaaksi, ja jos se on voittaja, se pomppii maljaan itse. Jos se on luuseri, se ei kuulukaan maljaan, ajattelee maan istuva hallitus. Tässä on vasemmiston ja oikeiston keskeinen ero.

Vasemmistossa meidän on puolustettava heikolla hapella olevaa lähimmäistä. Jokainen meistä tarvitsee apua joskus. Tämä tarkoittaa yhteiskunnassa sitä, että hoidetaan niidenkin asiat kuntoon, joilla itsellä ei ole voimia ja mahdollisuuksia.

Pahoinvointiin ja sen kasautumiseen voidaan vaikuttaa poliittisesti.

Avainsanoja ovat vahva julkinen sektori, julkiset palvelut, ja rohkea tulonjakopolitiikka. Julkisten toimintojen ulkoistaminen ja yksityistäminen etenkin sosiaali- ja terveyspalveluissa on tullut usein veronmaksajille kalliimmaksi, kuin niiden tuottaminen julkisesti. Terveysalan asiantuntijat ovat varoitelleet, että yksityistämisen jatkuessa julkinen terveyskeskusjärjestelmä voi romahtaa. Lisäksi yksityistäminen vie peruspalveluita pois kuntalaisten yhteisen päätöksenteon piiristä.
Yksityistämiseen liittyy vielä muitakin ongelmia, mutta kaiken kaikkiaan voi perustellusti sanoa, että peruspalveluille selkein, tasa-arvoisin ja tehokkain tapa on julkinen tuotanto. Tämänkin jälkeen yrityksille toimintaedellytyksiä on vielä yllin kyllin, siksi tämä ei ole yrittäjyyden vastainen kanta. Palveluiden lisäksi tulonjaossa on kehitettävää.

Samalla kun jaetaan, on huolehdittava siitä, että jaettavaa riittää. Yritysten toimintaedellytykset pitää saada kuntoon. Tavaroiden ja muiden kuin sosiaali/terveys ja sivistyspalveluiden tuotanto on suurimmalta osin yritysten tehtävä. Valtion tehtävä on luoda pohjaa toimintaedellytyksille. Tämä tarkoittaa kunnollista infrastruktuuria, mutta myös osaavaa, vireää, tervettä, työvoimaa, johon joukkoon jokaisella suomalaisella ja suomessa asuvalla on oikeus kuulua.

Tällä tavalla me saamme rikkauden palvelemaan tarkoitustaan, eli hyvinvoinnin leviämään.

Hyvää Vappua ja taistelumieltä kohti kesää.!