Viikko 16

Kuntapalveluiden tuottaminen pirstaloituu – demokratia ja työehdot vaarantuvat

Viime vuosina, varsinkin nykyisen hallituksen aikana, kuntien palveluiden tuottamisessa on kiihtyvällä tahdilla haettu uusia palveluiden tuottamistapoja. Palveluita on yksityistetty, yhtiöitetty, liikelaitostettu tai annettu järjestöjen tehtäväksi. Mitään lainsäädännöllistä velvoitetta tähän ei  kuitenkaan ole vaan kunnat voivat itse päättää palvelujensa organisoimisesta silloin, kun palvelut tuotetaan omana toimintana kunnan asukkaille.  Esimerkiksi tilaaja-tuottajamallin käyttöönotto ei edellytä yhtiöittämistä.

Tällaisessa kehityksessä on suurena vaarana, että kunnallinen päätöksenteko heikkenee, palveluiden laatu vaihtelee, kansalaisten tasavertaisuus vaarantuu ja työntekijöiden sopimusehdoilla keinottelu mahdollistuu. Tällaisesta työntekijöiden sopimusehdoilla keinottelusta on hyvä esimerkki Lahden kaupungin LK-kiinteistöpalvelut, jossa työnantaja tänä keväänä siirtyi yksityiseen Kiinteistöpalvelut ry:een ja samalla työntekijöiden työehdot selvästi heikkenivät. Kyseessä on selvästi ideologinen ristiretki, jolla työntekijöiden työehdoilla keinotellaan ja toimitaan myös vastoin Kunnallisen työmarkkinalaitoksen suositusta kuulua PTY:een. Tällaisilla operaatioilla vaarannetaan kuva koko julkisesta sektorista hyvänä työnantajana, sen henkilöstöpoliittiset sitoumukset ja lähdetään vaaralliselle tielle työehtoshoppailun suhteen, varsinkin, kun julkisen sektorin tulisi toiminnallaan edistää tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta.

TUKE-hanke

Pohjois-Savossa suurin kuntapalveluiden järjestely on tällä hetkellä menossa oleva Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ja Kuopion kaupungin yhteinen ns. TUKE-hanke, jossa KYSin ravintohuollon, laitoshuollon, logistiikan, tekniikan ja välinehuollon palveluita ollaan yhdistämässä Kuopion kaupungin vastaavien palveluiden kanssa. Ensimmäinen toimeksianto koski vain ravintohuollon palveluiden mahdollista yhdistämistä, mutta hanke on paisunut matkalla kuin pullataikina ja tällä hetkellä mahdollisesti perustettava organisaatio koskisi jo n. 1200 työntekijää kaupungilla ja KYSissä.

Loppuraportissa ja etenkin sh-piirin taholta ollaan voimakkaasti ajamassa organisaatiomalliksi osakeyhtiötä ja myös sitä, että hanke perustettaisiin koko laajuudessaan, mitä työntekijäjärjestöt ovat vastustaneet ja mihin mm. Kuopion sosiaali- ja terveyslautakunta on ottanut varovaisen kannan. Edellä mainittu Lahden tapaus on saanut työntekijät luonnollisesti varovaisiksi erilaisten ns. tukipalveluiden järjestämisen suhteen ja mieluiten halutaan, että palvelut tuotetaan omana palveluna tai korkeintaan siirryttäisiin liikelaitosmalliin, joka säilyttää työsopimusehdot ennallaan ja on myös poliittisesti helpommin valvottavissa. Kunnallinenkin osakeyhtiö tuo mukanaan osakeyhtiölain, jolloin asioiden käsittely julkisesti vaarantuu ja päätöksenteko siirtyy operatiiviselle johdolle sekä hallitukselle. Päätöksenteko kuntatasolla vaatisikin jämerää konserniohjausta, jotta kuntalaisten tahto toteutuisi ko. yhtiöissä.

TUKE-hankkeessa on kysymyksessä myös voimakas investointiohjelma, jossa KYSin tontille rakennetaan uusi keittiö, keskusvarasto, pysäköintihalli sekä Harjulan sairaalan ja KYSin välinen tunneliyhteys. Hankkeen kustannusarvio on yli 20 miljoonaa euroa. Luonnollinen kysymys on, ovatko muuta sairaanhoitopiirin kunnat valmiita lähtemään näin suureen hankkeeseen, jossa hyötyjänä on sh-piirin lisäksi yksi sen jäsenkunta eli Kuopion kaupunki. Hanketta, osakeyhtiömallia perustellaan myös sillä, että tällaisella organisaatiomallilla on tulevaisuudessa helpompi kilpailla työntekijöistä. Poliittiseen päätöksentekoon hanke tulee touko-kesäkuussa, jolloin päätetään hankkeen laajuudesta ja organisaatiomallista.

Kuntatyön kehittäminen

Sosialidemokraatit ovat edellisessä puoluekokouksessa Hämeenlinnassa linjanneet kuntien roolia palveluiden tuottajana ja järjestäjänä. Puolueen linjaus lähtee siitä, että itsensä kunnan/kuntayhtymän tulee olla reilu, henkilöstönsä hyvinvoinnista sekä osaamisesta huolta kantava työnantaja. Organisaatiorakenteisiin puuttumatta kuntatyönantaja on mahdollisuus lisätä kiinnostavuutta ja kilpailukykyä ennen kaikkea työsuhteita vakinaistamalla, työntekijöiden osaamiseen panostamalla sekä kannustavalla palkkauksella. Kunnissa on mahdollistettava myös entistä joustavammat työaikajärjestelyt, jolloin on parempi mahdollisuus työn ja perhe-elämän yhdistämiseen.

Kuntien ja kuntayhtymien tulee profiloitua ennen kaikkea oikeudenmukaisina, turvallisina sekä monipuolisia mahdollisuuksia tarjoavina työnantajina sen sijaan, että haetaan markkinaehtoista kehittämistä yksityistämällä tai rakentamalla organisaatioita, joihin julkinen poliittinen ohjaus on kiinni vain toimivan tai toimimattoman konserniohjauksen kautta. Sosialidemokraattien linja on, että kuntien omat organisaatiot on nostettava työssä kehittymisen markkinajohtajiksi.

Julkisen sektorin roolia kokonaisuudessaan ei ole viime vuosina syvemmin tarkasteltu, on vain joukko erilaisia hankkeita ympäri Suomea, jossa jotakin kunnan palvelua organisoidaan uudelleen, kuten esimerkiksi terveydenhuollon palveluita, vanhuspalveluita, kiinteistöhuollon palveluita tai vaikkapa Oulussa esitettävä teatterin mahdollinen yhtiöittäminen!

Kokonaistarkastelun puuttuessa väistämättä esille nousevat erilaiset ideologiset näkemykset, kuinka palvelut on järjestettävä. Halutaanko julkinen sektori nähdä vahvana palveluiden tuottajana vai siirrytäänkö palveluseteliyhteiskuntaan, jossa jokainen ostaa palvelunsa maksukyvyn mukaan. Samalla heikennetään myös kuntapuolella työskentelevien työsuhdeturvaa ja työehtoja. Tässä on selvästi nähtävissä yksi 2010-luvun trendi, johon puolueet esittävät omat vaihtoehtonsa ensi vuoden eduskuntavaaleissa.

Markku Kiljander

Pääluottamusmies, JHL