viikko 42

Tämän viikon kirjoitusten teemana on päihdeongelmat, ja hoito ensi- ja turvakodeissa. Kirjoittajina ovat  Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtaja Ritva Karinsalo ja ensikodinjohtaja Marketta Kolari.

Päihdeongelmaisten naisten ja heidän vauvojen hoito on tuloksellista

Pidä kiinni hoitojärjestelmä on Ensi- ja turvakotien liiton kehittämä päihdeongelmaisille naisille ja heidän vauvoilleen tarkoitettu hoitomalli. Kehittämistyötä on tehty yli kymmenen vuotta.

Näiden vuosien aikana on pystytetty seitsemän päihdeongelmien hoitoon erikoistunutta ensikotia ja niiden avopalveluyksikköä. Hoitojärjestelmä on valtakunnallinen, laitoksia ylläpitävät liiton jäsenyhdistykset. Pohjoisin ensikoti on Rovaniemellä ja eteläisin Helsingissä. Kokkolassa hoidetaan kaksikielisiä perheitä.

Hoidon tavoitteena on äidin ja vauvan välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen ja hoitaminen, vauvan terveen kehityksen tukeminen ja äidin kuntoutuminen päihteistä. Kehittämistyöhön liittyvän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että hoitotulokset ovat hyviä. Vauvat kehittyvät ikätasonsa mukaisesti, äitien päihteiden käyttö vähenee ja huostaanottoja tarvitaan vain harvoissa tapauksissa.

Raha-automaattiyhdistys on mahdollistanut kehittämistyön ja sijoittanut siihen 26 miljoonaa euroa näiden vuosien aikana. Kunnat vastaavat kustannuksista asiakaskohtaisilla hoitomaksuilla Tulevana vuonna Raha-automaattiyhdistyksen rahoitus päättyy.

Ensi- ja turvakotien liitto etsii kuumeisesti uutta rahoituspohjaa hoitojärjestelmän ylläpitämiseksi. Näitä äitejä ja vauvoja kannattaa sekä inhimillisesti että taloudellisesti hoitaa. Puuttuva raha on tulevana vuonna 400 000 euroa ja seuraavana vuonna 3,4 miljoonaa euroa.

Ensi- ja turvakotien liitto

Ritva Karinsalo

Toimitusjohtaja

Päihderiippuvuuden hoitoon erikoistuneen ensikodin arkea pidä kiinni –
hoitojärjestelmään kuuluvassa ensikoti Pihlassa

Päihderiippuvuuden hoitoon erikoistuneiden ensikotien ja niiden avopalveluyksiköiden toiminnassa yhdistyvät lastensuojelu ja päihdetyö. Vaikka on kysymys pitkäkestoisesta hoidosta ja kuntoutuksesta, toiminnassa on monia sekä ehkäisevän lastensuojelun että ehkäisevän päihdetyön piirteitä. Kyse on sekä äidin että lapsen terveyden edistämisestä ja elämäntilanteen selkeyttämisestä. Riippuvuustasoista alkoholin tai huumeiden - joihin sisällytän myös pääasiassa keskushermostoon vaikuttavat lääkeaineet - käyttöä on noin 6 %:lla raskaana olevista naisista. On arvioitu, että vuosittain 3500 - 5000 vielä syntymätöntä vauvaa on vaarassa altistua päihteiden vaikutukselle. Äidin päihteidenkäyttö onkin tärkein yksittäinen tekijä, joka altistaa sikiön erilaisille vaurioille.         

Vauvalähtöinen päihdetyö ensikodissa näyttäytyy arkisena, mutta sisältää monia tutkitusti perusteltuja kuntouttavia ja vuorovaikutusta tukevia elementtejä ja menetelmiä:

Kello 6 asiakashuoneesta kuuluu pientä kitinää. Ovi narahtaa ja hetken päästä mikrouuni alkaa hurista. Hiljainen ja raukea aamutunnelma palaa Ensikoti Pihlaan vauvan saatua maitonsa.

Kello 7 kahvin tuoksu leijuu keittiössä. Yövuorossa oleva työntekijä on nostanut aamupalatarvikkeita valmiiksi esille. Aamuvuorolainen saapuu Savon Sanomat mukanaan. Yökkö antaa hänelle raportin kuluneesta yöstä. Yksi äideistä on ottanut vastaan hänelle tarjottua apua lapsen hoidossa, sillä lapsi on heräillyt ja kitissyt tiuhaan. Äidin pinna on ollut kireällä. Opiaattikorvaushoidossa oleva äiti käy ottamassa lääkkeensä työntekijän valvonnassa.

Kello 8-8.30 toinen ohjaaja tulee töihin. Useimmat äideistä tekevät aamutoimiaan ja syövät aamupalaa. Myös lapset saavat aamumaitonsa, -vellinsä tai –puuronsa. Vauvat jokeltelevat ja isommat konttailevat virkeinä hyvin nukutun yön jälkeen. Ne äideistä, joilla on lääkitys, hakevat aamulääkkeensä ohjaajien työhuoneesta, missä ne ovat äidin itsensä yhdessä ohjaajan kanssa dosetteihin jakamina. Päivätyöntekijät (sosiaalityöntekijä, erityistyöntekijä ja johtaja) tulevat töihin.

Kello 8.30 kaikille yhteisön jäsenille yhteinen aamukokous alkaa. Kokouksen pitäjäksi valitaan vapaaehtoiseksi ilmoittautuva äiti. Lapset ovat tyytyväisinä joko äidin sylissä tai leikkimatolla lattialla. Käydään läpi alkavan päivän ohjelma. Mietitään lastenhoitoaputarpeet viikko-ohjelman mukaisten toimintojen ja lähityöntekijäkeskustelujen aikana sekä kyydit niille, joilla on käynti keskustassa lääkärissä ja neuvolassa. Yhdelle äideistä on tulossa vieraita. Toisen on soitettava kotikunnan sosiaalitoimistoon ja kolmannen selviteltävä asuntohakemusasioitaan yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa. Neljännellä on aikomus soittaa velkaneuvojalle. Kokous keskeytyy hetkellisesti useamman kerran, kun joukolla ihastelemme lasten hymyjä ja uusia taitoja. Lopuksi lauletaan yhdessä lorupussilaulu ja lapset saavat kuulla aikuisen lukeman tutun lorun.

Aamupäivän aikana erityistyöntekijä ohjaa keskusteluryhmää, jossa on aiheena asiakkaiden unelmat ja omat toimet päihteettömän elämän tavoittelussa. Muut työntekijät huolehtivat lapsista ryhmän aikana. Vauvat kellottelevat olohuoneessa, kunnes nälkä ja uni yllättävät. Parvekkeelle nukkumaan menevän äiti tarkistaa, että itkuhälytin toimii. Yksi asiakasäideistä on keittiövuorossa.

Olohuoneessa ja käytävässä leijuu ruokahalua herättävä mausteiden tuoksu. Pyykinpesukone ahkeroi pesuhuoneessa. Äideistä innokkain käy hakemassa päivän postin.

Äitien ja työntekijöiden puhelimet soivat. Yksin tuttipullo seuranaan vuoteeseen syömään jääneen vauvan äänenä työntekijä kertoo äidille, että vauvan syöttäminen on vauvalle tärkeä vuorovaikutuksellinen hetki ja että lapsi kaipaa äidin läheisyyttä ja turvaa  sekä valvontaa syödessään.

Kello 11 kokoonnumme koko joukolla lounaalle. Iloinen äänten sorina ja nauru täyttää keittiön. Ruokapöydässä viriää spontaani keskustelu aikuisten kielenkäytön vaikutuksista lapsiin

Puhutaan myös päivän polttavista asioista ja setvitään vauvanruokien riittävyyttä, kun nyt aiempaa useampi syö jo soseitakin.

Kello 12 saapuu ensimmäinen iltavuorolaisista työhön. Äidillä, jonka lähityöntekijä hän on, on keskusteltavaa; onneksi juuri tänään onkin varattuna aika lähityöntekijäkeskustelulle.

Kello 13 alkaa kuntsa eli asiakkaiden kuntoutumisen etenemistä tarkasteleva palaveri. Siihen osallistuvat yhteisöhoidon periaatteiden mukaisesti sekä asiakkaat että työntekijät. Päällimmäinen aihe on yhden äidin tunnollinen, mutta kovin mekaaninen ja lapsen kulloisiakin viestejä vastaamaton tapa hoitaa lastaan. Porukalla mietitään keinoja, joilla vanhemmat innostuisivat lasten kanssa yhdessä ulkoilemisesta. 

Kello 14 Pihlassa on poikkeuksellisen hiljaista. Äidit ovat ohjaajan kanssa kaupungille lähtenyttä lukuun ottamatta vertaisryhmässä alakerrassa, vauvat joko nukkumassa tai ohjaajien hoivissa olohuoneessa. Äidit ovat antaneet hoito-ohjeet työntekijöille ja niiden mukaan toimitaan. Yksi äideistä on pyytänyt, että syöttöaika, syödyn ruuan määrä ja nukkumaanmenoaika merkitään huoneessa olevaan vihkoon. Johtaja tekee kirjanpitoon liittyviä tehtäviä omassa huoneessaan. Sosiaalityöntekijä ja erityistyöntekijä viimeistelevät yhteenvetoa Pihlasta sen avopalveluyksikön Amalian asiakkuuteen siirtyneen perheen tilanteesta. Se on tarkoitus käydä läpi perheen kanssa työntekijöiden keskinäisenä reflektiivisenä keskusteluna, jota perhe, toiset asiakkaat ja Amalian työntekijät ensin kuuntelevat ja sitten keskustellen kommentoivat. Yhteenveto toimitetaan myös kotikunnan sosiaalitoimistoon.

Kello 14.30 jälkeen äidit palaavat ryhmästä. Heille kerrotaan lasten kuulumiset.
Kahvia kaipaavat kaikki. Äidit haluavat myös tupakalle. Yksi lapsista on itkuinen ja nuhainen. Äiti huolestuu: olisiko tarve mitata kuumetta. Äidit vauvoineen vetäytyvät kahvin juonnin jälkeen hetkeksi huoneisiinsa. Huoneista kuuluu lepertelyä ja vauvojen hihkuntaa. Äidit ja vauvat nauttivat toistensa seurasta. Raskaana oleva asiakas lepää. Työntekijät pitävät iltapäiväraporttia.

Kello 16 mennessä Pihlan yhteisö alkaa pienentyä: ensimmäiset päivätyöntekijät lähtevät kotiin. Tiiviin päivän kääntyessä illaksi alkaa väljempi yhteisöllinen toiminta:

Illalla yhdellä äiti-lapsi -parilla on vieraita. Äiti ja vauva käyvät heitä saattamassa. Äidit käyvät saunassa. Yksi äideistä kylvettää vauvaa ja videokamera tallentaa tuon hetken myöhempää äidin ja työntekijöiden yhteistä videoavusteisen ohjauksen mukaista tarkastelua varten. Keittiövuorossa ollut äiti valmistaa työntekijän auttamana iltapalan ja siivoaa keittiön, jotta seuraavana aamuna on toisen hyvä aloittaa oma keittiövuoronsa.  Yksi äideistä keittää vauvan pulloja. Television katseluunkin jää aikaa. Erityisesti Salatut elämät on nähtävä. Työntekijä hieroo äitien kipeytyneitä hartioita. Vauvat viihtyvät olohuoneessa aikuisten ja toistensa kanssa seurustellen, kunnes on aika  siirtyä omaan huoneeseen iltatoimille ja rauhoittumaan levollista yöunta varten. Viimeisimmäksi tullut äideistä ei tahdo malttaa mennä nukkumaan. Lopulta yökkö patistelee hänet lempeästi omaan sänkyyn television ääreltä olohuoneen sohvalta torkkumasta, että hän ehtisi nukkua ennen kuin pikkuisella on taas ruoka-aika. Työntekijä jatkaa kirjallisia töitään kuun kurkkiessa ikkunasta.
 

Marketta Kolari

ensikodinjohtaja, YTM

Kuopion Ensikotiyhdistys ry

Ensikoti Pihla ja sen avopalveluyksikkö Amalia