Viikko 38

Syksyn vieraskynät aloittavat kaksi eduskuntaryhmien puheenjohtajaa, SDP:n Tarja Filatov ja Keskustan Timo Kalli. He kirjoittavat näkemyksistään nyt eduskunnan käsittelyssä olevasta valtion budjetista.

Kiintoisia lukuhetkiä!

Herkkupaloja harvoille
ja kitkerää kalkkia kunnille

Eduskunta aloitti budjetin ruotimisen tiistaina. Päällimmäisin tunne on huoli työttömyyden noususta. Suomi lähti Euroopan huippuasemasta ja on nyt tippunut alle keskiarvon, mitattiinpa menestystämme työttömyyden nousulla, kasvun romahduksella tai velkaantumisvauhdilla.  Mallihallitus on tukiopetuksen tarpeessa.
 
On outoa, että hallitus on päättänyt vähentää valtion työntekijöitä tuottavuusohjelman nimissä noin 10.000 hengellä. Juuri pahimpina työttömyysvuosina.
   ***
Sdp haluaa vahvistaa työllisyyttä ja tukea enemmän julkisia investointeja; kuntien peruskorjausta, liikenneinvestointeja. Hallituksen budjetissa työllisyysperusteisia investointirahoja leikataan ja niitä muutetaan jälkirahoitteisiksi. Eli rahan saa vasta vuonna 2012 - aika outoa suhdannepolitiikkaa.

Sdp haluaa tukea työttömiä, laajentaa muutosturvaa, tarjota koulutusta, tukityötä, työpajapaikkoja, kymppiluokkia. Lisäksi yrittäjäksi ryhtyvän starttirahaa on pidennettävä, jotta aloittava yrittäjä selviää laman kuilun yli.
   ***
Sdp pitää huolta hyvinvointipalveluista. Lisäisimme kunnille noin 500 miljoonaa. Hallituksen aito lisäys jää alle 100 miljoonaan. Samalla hallitus säätää lakeja, jotka velvoittavat kuntia, mutta ei anna uudistuksiin rahaa.
 
Jos kunnat jäävät hallituksen almujen varaan, on uhkana se, että esimerkiksi vanhustenhoiva, mielen terveyspalvelut, lastensuojelu ja muiden haavoittuvien ryhmien palvelut uhkaavat heiketä entisestään. 

Kuntien säästöt eivät tule kivutta. Ne näkyvät palvelutasossa. Lomautusvaroitukset, sijaiskiellot ja virkojen täyttökiellot ovat arkipäivää kunnissa. 

Kunnat ovat paljon vartijoina. Vaikeimmat priorisoinnit tehdään kunnissa. Hallitus jakaa herkkuja harvoille ja pistää kunnat tarjoamaan katkeraa kalkkia kuntalaisille.
   ***
Lisäbudjettia ruodimme perjantaina. Sen sivulauseessa hallitus haki myyntilupaa  Tieliikelaitoksesta yhtiöitetylle Destialle, puolustusvoimien kalustoa korjaavalle Raskoneelle ja maaperä-ja kaivososaamisen huippuyhtiölle Laptiumille.

Ministeri Häkämies vakuutti, että ei yhtiöitä olla nyt eikä kokonaan myymässä. Vaikea uskoa.

Jos Destialle haetaan kumppanuutta, kuten valtionomaisuusmyyntiministeri jankuttaa, niin miten valtionyhtiö voi olla kumppani, jos valtion omistus on nolla?

Jos yhtiöitä ei nyt olla myymässä, miksi myyntilupaa haetaan lisätalousarviossa, jossa kuuluu olla vain akuutteja ja valtiontalouden näkökulmasta välttämättömiä budjetin täydennyksiä?

Miksi asiaa ei valmistella kumppanuuden näkökulmasta normaalin kaavan mukaan talousvaliokunnalle, vaan sivulauseessa lisäbudjetissa valtionvarainvaliokunnalle?

Naisen logiikalla näitä perusteita on mahdoton ymmärtää. 

Tarja Filatov

Kansanedustaja, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja

TALOUSARVIO 2010

Hallitus esitteli talousarvion, josta eduskunta kävi lähetekeskustelun. Ensi vuodelle povataan lievää kansantuotteen kasvua niin meillä kuin muuallakin. Tilastokeskuksen tuore ennakkotieto kertoo, että alkuvuoden aikana bruttokansantuote on painunut alas 9,4 prosenttia. Töitä talouden oikaisemiseksi on tehtävä vielä pitkään.

Julkisen talouden tasapainosta huolehtiminen on pitkäjänteistä työtä. Yhteiskunnan heikompiosaisista on huolehdittava, oli taloudellinen tilanne mikä tahansa. Budjettiesitys parantaa maamme talouden pitkän aikavälin kestävyyttä ja luo edellytyksiä uudelle kasvulle.

Hallitus korottaa perusvähennystä 720 eurolla vuodessa. Jo aiemmin hallitus teki päätöksen ottaa käyttöön takuueläkkeen. Pienituloisten asemaa parantaa myös tähän saakka indeksisuojan ulkopuolella olevien lapsiperheiden etuuksien sitominen indeksiin. Näitä ovat lapsilisät ja kotihoidon tuki sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat.

Kahden viikon kuluttua ruuan arvonlisävero laskee 12 prosenttiin. Samassa yhteydessä päätettiin ravintolaruoan verotuksen alentamisesta 13 prosenttiin. Myös kaikkia arvonlisäverokantoja nostetaan yhdellä prosenttiyksiköllä.

Sosiaalista oikeudenmukaisuutta lisää myös se, että kansaneläkkeen ja muun perusturvan taso eivät alene huolimatta kuluttajahintojen laskemisesta. Isyysvapaan pidentäminen kahdella viikolla toteutuu ensi vuoden alusta. Hallitus osoittaa lisää rahaa myös sotaveteraanien kuntoutukseen.

Taantuman takia kuntien verotuotot ovat laskeneet voimakkaasti. Hallitus helpottaa kuntataloutta lähes 800 miljoonalla eurolla vuosina 2009 - 2010. Kuntien valtionosuuksia lisätään, ja niihin tehdään täysimääräinen indeksikorotus. Lisäksi hallitus vauhdittaa kuntien investointeja.

Uusia väylähankkeita on ensi vuonna paljon. Mittavin niistä on Seinäjoen ja Oulun välinen rataosuus. Myös Pohjois-Suomen kaivoshankkeiden liikenneyhteydet ovat tärkeä satsaus tulevaisuuteen. Haja-asutusalueiden tietoliikenneyhteyksien kehittäminen parantaa alueellista tasa-arvoa ja edistää osaltaan työllisyyttä.

Hallitus panostaa metsä- ja puutuotealan sekä telakkateollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen, kaivosteollisuuden infran rakentamiseen, ihmisten, yritysten ja tutkimusyksiköiden osaamiseen, teknologia- ja innovaatiopolitiikkaan ja yritysten kansainvälistymiseen. Meidän on pystyttävä valmistamaan laadukkaita tuotteita jatkossakin maailmanmarkkinoille. Rakennemuutoksesta huolimatta on rohjettava katsoa eteenpäin.

Budjettiesityksessä osoitetaan lisää rahaa perusopetuksen, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laadun kehittämiseen sekä aikuiskoulutuksen lisäämiseen. Nuoriso-, kulttuuri- ja urheilusektorit saavat entistä enemmän varoja, kun veikkausvoittovarat kasvavat yli 10 % ensi vuonna. Lisäksi budjettiesitys parantaa opiskelijan asemaa sairastumistilanteessa.

Hallitus varautuu maatalouselinkeinon taloudellisen tilanteen mahdolliseen heikkenemiseen. Maatilatalouden kehittämisrahaston määrärahasiirrot varmistavat, että maatalouden investointitukien rahoitukseen on riittävästi varoja käytettävissä vuonna 2010. Hallitus lisää myös kestävän metsätalouden varoja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Hallitus torjuu ilmastonmuutosta monin tavoin. Myös ympäristöhallinnon alalla talousarvioesitys sisältää monia hankkeita.

Valtio velkaantuu ensi vuonna 13 miljardia euroa. Julkisen talouden tasapainon kannalta on siis tärkeätä, että mahdollisimman moni suomalainen tekee työtä ja maksaa veroa. Se puolestaan edellyttää, että meillä on palkanmaksuun kykeneviä yrityksiä.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan, tästä terveessä taloudenpidossa on kysymys: huolehtia yritysten tulevaisuudesta, työn tuottavuuden kasvusta, yritysten palkanmaksukyvystä, suomalaisesta työllisyydestä ja tätä kautta verotulojen riittävyydestä.

Timo Kalli

Kansanedustaja, Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja