Viikko 25

Yötön yö...

Suomen juhannus tunnetaan sekä meillä että maailmalla sanonnasta yötön yö, keskyön auringon yö ja The Midnight Summer Night. Ainutlaatuinen ilmiömme nauttia valosta läpi vuorokauden tuo taianomaisen tunteen tähän yhteen kesän odotetuimmista kohokohdista.

Valollahan on monta erilaista ilmenemismuotoa ja sävyä. Ainakin valo, hämärä ja pimeys. Jos näitä sävyjä vasten peilaamme eduskuntatyön viimeistä viikkoa ennen juhannusta ja aloitamme pimeämmästä valoisampaan voi se näyttää vaikka tältä:

PIMEYS

Suomen talouden tilanne näyttää yhä synkemmältä, suorastaan pimeältä. Valtionvarainministeriö synkensi viikolla talousennusteitaan eikä pääministerin ilmoitus eduskunnalle taloustilanteesta tuonut asiaan minkäänlaista valoa. Talousennusteet ovat vaihdelleen vähän tekijästä riippuen, mutta sävellaji on kaikilla kuitenkin ollut sama - mollivoittoinen. Juuri kukaan ei varmasti ole eri mieltä siitä, millaisessa tilanteessa olemme, mutta kun alamme puhua lääkkeistä ja toimenpiteistä alkaa merkittäviä eroja löytyä. Oppositiossa emme usko, että nyt syntyvä budjettivaje on korjattavissa hyvinä vuosina pidentämällä työssä käyvien ihmisten työuria tai muilla tehostamistoimenpiteillä. Emme myöskään usko, että nyt tehdyt verotusratkaisut ovat oikea lääke edistää suotuisaa taloudellista kehitystä tai että nyt olisi tehty riittävästi työttömyyden kasvun hillitsemiseksi. Valontuojaa siis tarvitaan, mutta kuka meistä enää uskoo, että se olisi Matti Vanhanen tai Jyrki Katainen?

HÄMÄRÄ

Hämärästä sävystä vastaa juhannusviikolla pääministeri Matti Vanhanen, jonka muisti omista hämäristä vaalirahoitustoimistaan palaa pätkittäin. Keskustan vaalirahoituskohun keskellä monien meidän mieleen on väistämättä hiipinyt muistikuvat kuuden vuoden takaa, jolloin tuolloinen pääministeri Anneli Jäätteenmäki kertoi "puhuvansa niin totta kuin osaa". Eduskunta kävi kokonaiset 15 minuuttia keskustelua pääministerin totuuden kanssa ristiriidassa olevista lausunnoista. Vanhasen hämärät muistikuvat hänen hämärähommistaan jäivät vielä toistaiseksi hämärän peittoon. Näin juhannuksen alla on kuitenkin syytä toivoa, että joku lamppu syttyisi ja pääministeri ymmärtäisi pahoitella toimintaansa ja kerätä sillä tavalla edes rippeet siitä luottamuksesta ja kunnioituksesta, mikä nyt on valumassa olemattomiin.

VALOISA

Viikon valoisimmasta esiintymisestä onnittelen lämpimästi kollegaa ja ystävää Tuula Väätäistä! Lääkelaitoksen siirtoa Kuopioon ankarasti kannattanut Väätäinen järjesti eduskunnassa näyttävän juhannusalusnäytelmän, jonka päätteeksi ei salista, lehtereiltä tai suomalaisesta toimittajakunnasta löydy ketään, joka ei tietäisi että Väätäinen Kyllä-Ei-Kyllä kannattaa varmasti ja ankarasti Lääkelaitoksen siirtoa Kuopioon. Muutoin niin ryppyotsaista ja totista eduskuntakäsittelyä virkisti Tuulan asialleen omistautunut ja sitkeä esiintyminen asiassa. Samalla on syytä onnitella myös savolaisia - mieleeni ei ihan heti muistu yhtään edustajaa tai asiaa, jossa olisi tullut yhtä paljon positiivista näkyvyyttä maakunnan tärkeälle asialle.

Hyvät juhannuksen juhlijat. Oikein hyvää yötöntä yötä. Älkää antako hämärämiesten tai pimeyden vaivata!

Maarit Feldt-Ranta

kansanedustaja (sd)

Tärkeä ilmasto- ja energiastrategia

Eduskunta käsitteli kevään aikana perusteellisesti hallituksen ilmasto- ja energiastrategian. Tänään talousvaliokunnan mietinnön pohjalta eduskunta hyväksyi omat linjauksensa. Suomi on sitoutunut EU:n tavoitteisiin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Samalla olemme sitoutuneet nostamaan uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin. Kovia tavoitteita, varsinkin taantuman oloissa. Valiokunta edellytti, että sähkön ja energian kulutusarviot tehdään uudelleen viimeistään ydinvoimahakemusten käsittelyn yhteydessä. Tavoitteena on kääntää kokonaisenergiankulutus laskuun. Sähkön kulutus kasvaa kokonaisenergiasta edelleen. keinoina ilmaston muutoksen ja päästövähennyksen hillinnässä on energiatehokkuuden lisääminen rakentamisessa ja liikenteessä. Autoverouudistus tähtää tähän samoin rakentamisen energiatehokkuusvaatimusten tiukentaminen.

Uusituvan energian suurimmat lisäysmahdollisuudet ovat metsähakkeessa ja tuulivoimassa. Metsähakkeen käyttöä pyritään lisäämään jopa yli kolminkertaiseksi nykykäyttöön nähden. Tämä edellyttää lisävaroja KEMERA tuleen ja investointeihin. Vastaavasti liikenneverkoston kuntoa tulee parantaa. Turpeen osalta todetaan tarve edistää sen käyttöä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa ja biodieselin raaka-aineena. Maakuntakaavoitukseen edellytetään riittäviä aluevarauksia energiantuotantoon mm. turvesoiden osalta. Energiateknologia voi merkitä suomelle paljon uusia vientimahdollisuuksia. Valiokunta patistaakin hallitusta lisäämään rahaa tutkimus, tuotekehitys ja vienninedistämistoimintaan.

Myönteisenä voi todeta hallituksen periaatepäätöksen ostaa enemmistö kantaverkkoyhtiö Fingridistä. Tämä merkitsee vakaata hinnoittelua sähkön siirrolle ja päätösvallan pitämistä suomalaisissa käsissä. Kaiken kaikkiaan energiastrategia voi merkitä kymmeniä tuhansia työpaikkoja maakuntiin. 

Ilmastomuutoksen hidastaminen edellyttää laajaa kansainvälistä sitoutumista päästöjen vähentämiseen. Seuraava koetinkivi on joulukuussa Kööpenhaminassa pidettävä ilmastokokous. Toivottavasti esim. USA tuo pöytään konkreettisia toimia. Nykypresidentiltä niitä voi onneksi odottaa.

Antti Rantakangas

Kansanedustaja (kesk)

Varapuheenjohtaja, Suomen Keskusta