Viikko 22

Tällä viikolla vieraskynän teemana on ihmisten Eurooppa. Teemaa pohdiskelee kansanedustaja, SDP:n varapuheenjohtaja Ilkka Kantola.

---

Ihmisten Eurooppa

Euroopan historiaa on perinteisesti hahmotettu valtakuntien ja valtion päämiesten historiana. Tästä näkökulmasta Eurooppa on sotien, väkivaltaisten konfliktien tuottamien voittojen ja tappioiden maanosa. Toinen näkökulma Eurooppaan nostaa esiin tieteellisen ajattelun kehityksen ja eurooppalaisen ihmisten kulttuuriset saavutukset. Kolmas näkökulma tarkastelee Euroopan kehitystä aineellisen hyvinvoinnin ja vaurauden muutosten kannalta.

Uudempi historiantutkimus on laajentanut tarkastelutapoja. Tutkimuskohteeksi on valittu eri aikoina eläneen eurooppalaisen ihmisen arkinen elämä. Muun muassa uudemmassa sosiaalihistorian tutkimuksessa on pyritty tavoittamaan se, mitä erilaiset historian käänteet tai jonkin aikakauden vakaat yhteiskunnalliset olot merkitsivät tavallisen ihmisen, yksilön ja perheen kannalta. Millainen oli naisen asema, miten lapsuus ymmärrettiin, millaisia työn tekemisen, yrittäjyyden, työnantajuuden ja kaupankäynnin rakenteita ja käytäntöjä kulloisinakin aikoina on ollut? Mitä sodat ja niissä surmattujen ihmisten määrä merkitsivät perheitten ja sukujen kannalta? Mitä sairaudet ja kulkutaudit vaikuttivat elämään?

Historiantutkimuksen näkökulman laajentaminen on hyödyllistä, kun halutaan syvällisemmin ymmärtää, millainen meidän historiamme todellisuudessa on. Euroopan historia ei ole vain kuninkaiden, valtakuntien ja suurmiesten historiaa vaan ennen muuta ihmisten historiaa.

Tämän päivän Eurooppaa ja sen tulevaisuutta on syytä arvioida ja rakentaa samalla tavalla, laajasta näkökulmasta katsoen. Euroopan Unioni on syntynyt suursotien raunioittaman Euroopan pelastusyritykseksi. Sotien synnyttämä tuho oli mittakaavaltaan ja laadultaan niin epäinhimillinen, että entisten vihollisvaltioiden johtajat etsivät uudenlaisia keinoja sotien ennalta ehkäisemiseksi. Ratkaisuksi tuli yhteistyön lisääminen sellaisilla talouden alueilla, joissa eri maiden edut olivat yhteiset. Yhteistyön johdosta yhden valtion menetys oli toisenkin valtion etu. Yhteistyö ja keskinäinen riippuvuus merkitsivät sitä, että rauhan tilan säilyminen Euroopassa olisi kaikkien etu.

Hanke on onnistunut. Rauha on vanhassa Euroopassa säilynyt. Kehitys on tapahtunut kasvavan talouden ehdoilla. Valtiot ovat vaurastuneet. Niiden välinen yhteistyö lisää niiden hyvinvointia ja vaurautta.

Tänään tarvitaan uutta näkökulmaa Euroopan kehittämiseen. Ei riitä, että valtiot ovat yhteistyössä ja kehittävät yhteistä Eurooppaa. Ei riitä, että yritykset ja vapaiden markkinoiden voima ulottuu kaikkiin jäsenmaihin. Tänään tarvitsemme voimakasta puhetta ihmisten Euroopasta. Markkinoiden ehdoilla tapahtuva kilpailu ja pääoman vapaa liikkuvuus eivät takaa riittävää yhdenvertaisuutta eri ihmisten välillä Euroopan poliittisten päättäjien on huolehdittava siitä, että eriarvoisuuden kasvulla pannaan raja. Markkinoiden tuottamien keskimääräisen kasvun hedelmien on tultava kaikkien hyväksi.

Työvoiman, tavaroiden ja pääomien vapaa liikkuvuus ei saa tarkoittaa sitä, että vain vahvimmat ja lahjakkaimmat ihmiset pärjäävät kilpailussa. Yhteinen vapauden alue ei saa johtaa siihen, että työntekijöiden ja palkansaajien asemaa heikennetään tai että perheen ja työn yhteen sovittamista vaikeutetaan. Euroopan Unionin synnyn taustalla oli ajatus eurooppalaisten valtioiden välisestä solidaarisuudesta. Tänä päivänä tarvitaan tahtoa vahvistaa ihmisten välistä solidaarisuutta. Tästä solidaarisuudesta päätetään pitkälti poliittisella tasolla. Eriarvoisuutta vähentävä ja ihmisten välistä luottamusta lisäävä ihmisten Eurooppa syntyy vain poliittisten visioiden ja tekojen pohjalta.

Ilkka Kantola

Kansanedustaja, varapuheenjohtaja (SDP)