Viikko 21

Tämän viikon kirjoitusten teemana on ihmisten kotimaa. kirjoittajina ovat kansanedustajat Pia Viitanen ja Anne Kalmari, sekä eurovaaliehdokas, kansalaisaktiivi Ahmed Al Chibib. Mielenkiintoisia lukuhetkiä!

Ihmisten kotimaa

Me suomalaiset olemme onnellisessa asemassa. Olemme sekä suomalaisia että eurooppalaisia.

Joskus ihmettelen, miksi moni suomalainen suhtautuu aika kyräilevästi Euroopan unioniin. Tokihan unionissa on kaikenlaista vikaa ja vielä enemmän ainakin lievästi ärsyttäviä piirteitä. Asioista puhutaan liian monimutkaisesti ja epäselvästi. Hallintokäytännöt ovat sekavia, koska niissä on mukana monen eri maan käytäntöjä.

Sattuu myös kaikenlaisia väärinkäsityksiä, kun eri kulttuureista ja olosuhteista lähtöisin olevat ihmiset tekevät päätöksiä. Olin muuten satavarma vielä jokin aika sitten siitä, että vain ranskalaiset "osaavat" organisoida postinsa niin, että postimerkin jonottaminen kestää puoli tuntia - kunnes vierailimme mieheni kanssa suomalaisessa poliisilaitoksessa. Siellä jonotimme yli tunnin vain antaakseemme luukusta sisään optikon miehelleni antaman näkötodistuksen. Eli ei niin paljon eroa, ettei jotain yhtäläisyyttäkin - hyvässä ja pahassa!

Periaatteessa olen kuitenkin ylpeä siitä, että olen eurooppalainen. Olen innokas Ranskan kävijä: rakastan Pariisia - niistä posteista huolimatta! Kuulumalla Euroopan unioniin, Pariisi ikään kuin kuuluu myös minulle - yhtä lailla kuin Tampere. Sartre, Voltaire ja Beethoven kuuluvat minulle, yhtä lailla kuin von Wright, Runeberg, Sibelius ja Edelfelt.

Unioni ei vie keneltäkään kansallista identiteettiä pois. Eurooppalainen identiteetti on vain iloisena lisänä suomalaisessa identiteetissä.

Toivon, että kaikki suomalaiset voisivat kokea että heillä on juuret niin omassa kunnassaan, Suomessa kuin Euroopassakin.

***

EU-vaalit ovat ovella. Eurooppalaiset sosialidemokraatit ovat yhtenäinen ja vahva ryhmä. Suomalaiset demarimepit ovat huomanneet, että heidän sanomisillaan on vaikutusta ryhmän päätöksiin, koska arvopohja on sama. Sen pienen ihmisen, reilun työelämän ja puhtaan ympäristön puolesta tehdään töitä Euroopassakin. Ja halutaan sanoa "jo riittää" finanssikeinottelulle ja veroparatiiseille.

Tältä arvopohjalta on hyvä ajaa suomalaisten ihmisten etua. Sitä tulikin ajettua esimerkiksi työaikadirektiivin käsittelyssä. Euroopan parlamentti kaatoi komission ja neuvoston esityksen enimmäistyöviikkoajan nostamiseksi 60 tuntiin. Direktiiviesityksessä haluttiin, ettei päivystysaikaa katsottaisi työajaksi, vaikka työntekijä joutuisi päivystämään työpaikallaan eli työantaja olisi saanut "kahlita" työntekijän päivystysajaksi ilmaiseksi.

Pääministeri Vanhasen mukaan tällainen direktiivi olisi ollut Suomen etu ja siksi kaikkien suomalaisten meppien täytyisi olla uskollisia maallensa ja hallituksellensa ja kannattaa tätä direktiiviä. Demarimepit olivat kuitenkin eri mieltä. He haluavat olla uskollisia suomalaisille, eivät hallituksen Suomen linjalle. Ei ole suomalaisten etu tehdä palkatta työtä - vaikka se ehkä porvarihallituksen mieleen olisikin

Työelämän direktiiveillä pitää parantaa työelämää - ei huonontaa sitä.

Tämä kysymys osoittaa hyvin sen, miten asiat ovat hyvin poliittisia myös unionissa - eivät "puolueettomia kansallisia etuja".  Arvoilla, joiden pohjalta päätöksiä tehdään, on väliä!

Kotimaani on Suomi. Kotimaanosani on Eurooppa! Äänestäkää EU-vaaleissa!

Pia Viitanen
kansanedustaja

Ihmisten kotimaa!

Me suomalaiset asumme monissa erilasissa paikoissa ja olosuhteissa. Yhtä arvokas on silti jokainen ihminen. Se ihminen, joka tuottaa innovaatioillaan rahaa yritykselleen ja työpaikkoina muille suomalaisille. Se ihminen, joka opettaa lasta sitomaan kengännauhat ja sanomaan päivää, niin, että meillä olisi tulevaisuuden veronmaksajat. Se ihminen, joka vaihtaa vaipan vanhukselle. Ja se nuori tai vanha ihminen, joka ei jaksakaan enää olla tehokas ja hyödyksi yhteiskunnalle. Hiippakuntamme piispa Peura totesi viisauden, mikä meidän kaikkien kannattaa sisäistää. Kristillisen ihmiskäsityksen mukaan ihmisarvo ei riipu siitä onko ihminen tuottava vai ei. Jokainen ihminen on itsessään tärkeä ja arvokas.

Itse tulen tienoolta, missä Iltapäivälehtien lööpit eivät ihmisten arkea hallitse. Joskus tuntuu, että se maailma on hyvin erilainen verrattuna pääkaupunkiseudun rasvaimumaailmaan. Alueeni kansantuote on heikohko, ihmiset siis tienaavat keskimääräistä vähemmän. Joskus olenkin todennut, että kun puhutaan naisen eurosta, joka on 80 senttiä, niin alueellinen euromme on vain 70 senttiä.  Syrjäseutujen ihmisillä on viisautta ja osaamista, hiljaista tietoa, jonka taso yllättää.  Yhteisöllisyys on käsin kosketeltavaa. Haluan puolustaa sitä, että Suomea voidaan asua reunoja myöten

Anne Kalmari

Kansanedustaja (kesk)

Mitä kotimaa minulle merkitsee

Synnyin Irakissa, mutta olen asunut Suomessa jo 17 vuotta. Minulla on kaksi kotimaata.

Perheeni joutui pakenemaan Irakista, koska isääni uhattiin. Vaikka silloin valtaapitäneet ajoivat minut pois kodistani, Irak maana on minulle rakas. Kotona Suomessa arabian kieli ja monet irakilaiset tavat ovat osa minua.

Kun Saddam Husseinin valta kaadettiin, Irakissa alkoi levoton kausi. Suomessa seurasin jatkuvasti Irakin tapahtumia ja olin huolissani tilanteesta. Koska halusin auttaa irakilaisia, perustin yhdistyksen, joka vie maahan sairaalatarvikkeita. Olen onnellinen, kun pystyn auttamaan.

Oli onnenpotku, että perheeni sai asettua Suomeen. Aluksi tärkeintä täällä oli demokratia. Se, että jokainen saa elää ja ajatella, miten haluaa. Ei tarvinnut enää pelätä tai pakoilla. Myöhemmin ymmärsin pohjoismaisen yhteiskunnan hienouden. Terveydestäni on huolehdittu ja olen voinut opiskella itselleni ammatin. Nyt osallistun yhteiskunnan pyörittämiseen hoitamalla omaa yritystä ja vaikuttamalla politiikassa.

Suoritin asepalveluksen Porin prikaatissa. Suomen kansalaisuus konkretisoitui armeijassa. Minulle on selvää, että puolustan Suomea, jos kotimaatani uhataan. Toivottavasti Suomeen ei kuitenkaan ikinä enää tule sotaa.

Politiikassa pystyn vaikuttamaan siihen, millainen maa Suomi on tulevaisuudessa. Haluan, että Suomessa pidetään jatkossakin huolta kaikista. Kun minulla on lapsia, haluan heidän olevan ylpeitä suomalaisuudestaan.  

Ahmed Al Chibib

Eurovaaliehdokas