Viikko 16 Tällä viikolla kirjoitusten teemana on yhteinen vastuu. Kirjoittajina ovat kansanedustajat Sinikka Hurskainen ja Tapani Tölli, sekä Keskustan Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Kimmo Valta, ja prosessiosaaja, kunnanvaltuutettu Lauri Katainen.
--- Yhteinen vastuu Ilmastossa tapahtuva muutos koskettaa meitä jokaista. Suuri osa Suomea sitovista päätöksistä tehdään EU:ssa. EU:n ilmastonmuutosta käsittelevässä valiokunnassa linjattiin keväällä EU:n tavoitteet. Vuoteen 2020 mennessä tulee hiilidioksidi päästöjä alentaa 20 %:lla vuoden 1990 tasoon verrattuna. Vaikka tavoite on korkea, on se välttämätön, jos aiomme kantaa yhteistä vastuuta ilmastonmuutoksen suunnan kääntämisestä. Euroopan unionin tavoitteet ovat merkittäviä, mutta niiden lisäksi on saatava myös Kiina ja USA mukaan kantamaan vastuuta yhteisestä maapallostamme. Energia kysymys on keskeinen osa ratkaisua, sekä kehittyneissä että kehitys maissa, jolla turvaamme puhtaamman luonnon. EU:n kehitysyhteistyö varoja tulee suunnata entistä enemmin kohteisiin, joissa kehitetään ja tuotetaan luontoystävällisiä energiaratkaisuja kehitysmaihin. Meillä on yhteinen vastuu siitä millaisen luonnon jätämme lapsillemme ja lastemme lapsille. Sinikka Hurskainen Kansanedustaja (sd), Eurovaaliehdokas Yhteinen vastuu Vanhan sanonnan mukaan politiikka on yhteisten asioiden hoitamista, vaikka usein siihen tarkoituksellisesti liitetäänkin mielikuva omien etujen ajamisesta. Yhteisten asioiden hoitamiseen kuuluu myös yhteinen vastuu. Vastuun merkitys korostuu erityisesti vaikeina aikoina. Nyt on yhteiskuntataloudellisesti vaikea aika. Mielestäni vastuun kantamiseen kuuluu myös yksilön vastuu. Se ei sulkeudu pois, vaikka yhteinen vastuu kannettaisiinkin hyvin. Yhteiskunnan tehtävänä on tukea ihmistä niin, että hän pystyy riittävästi kantamaan vastuuta omasta elämästään. Yhteisen vastuun kantamisessa auttaa oikea asenne eli hyvä tahto löytää yhteisiä ratkaisuja näkemyseroista huolimatta. Turhankin usein yhteisten asioiden hoitamisessa ja politiikassa puuttuu hyvää tahtoa. Saatetaan ymmärtää tahallisesti väärin tai kärjistää ns. vastapuolen ja joskus yhteistyökumppaninkin sanomiset ja tarkoitukset. Tällöin tilanteet saattavat lukkiutua. Jos on hyvää tahtoa, vaikeatkin ja monia ristiriitoja sisältävät asiat voidaan viedä ratkaisuun, jopa hyvään ratkaisuun. Olen kokenut hyvän tahdon ja yhteisen vastuun tärkeäksi esimerkiksi valiokuntatyöskentelyssä. Vaikeitakin asioita on saatu vietyä tyydyttävästi ja jopa hyvin eteenpäin, jos on löytynyt hyvää yhteistä tahtoa. Hyvä tahto ei merkitse omista periaatteista luopumista, mutta se voi merkitä toisen kuuntelemista ja toisen ymmärtämistä. Usein päätöksenteko merkitsee niiden asioiden hakemista, jotka yhdistävät, eikä ensisijaisesti niiden, jotka erottavat. Lähes poikkeuksetta päätöksentekijöillä on näkemyseroista huolimatta halu rakentaa yhteistä yhteiskuntaa. Demokratiaan kuuluu se, että asioista voidaan olla eri mieltä. Vastuuta on se, että erimielisyyksistä huolimatta kyetään tekemään sitovia päätöksiä. Vastuu, välittäminen ja oikeudenmukaisuus sekä itsekkyys ja ahneus puhuttavat ihmisiä. Mikä on menestymisen ja oikeudenmukaisuuden suhde, ei ole helppo kysymys. Menestymiseen tulee sinänsä rohkaista ja tukea. Samanaikaisesti on kuitenkin kannettava vastuuta toisista niin, ettei kukaan syrjäytyisi. Samoin niistä ihmisistä, jotka eivät pysty huolehtimaan oikeuksistaan, eivätkä pitämään omista asioistaan isoa ääntä. Sivistysyhteiskunnan tuntomerkki on, miten hyvin se pitää huolta heikoimmistaan. Tässäkin tarvitaan yhteistä vastuusta. Tapani Tölli Kansanedustaja (kesk) Yhteinen vastuumme Tänäkin keväänä on suoritettu evankelisluterilaisen kirkon organisoimaa Yhteisvastuu- keräystä maassamme. Tämä Yhteisvastuu- keräys nimellään ilmentää mitä parhaiten sitä ajatusta, miksi se 60- vuotta sitten organisoitiin liikkeelle. Sillä on kerätty varoja lukuisiin kohteisiin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Pääperiaatteena on aina ollut kerättyjen varojen ohjaamisesta sinne missä kipeimmin apua vaaditaan. Avun tarpeen myötä myös yhteisvastuun tunne herää. Yhteisen vastuun tunne on elänyt varmasti kultaisinta aikaansa juuri tuolloin, kun Yhteisvastuu- keräyskin on ensimmäisen kerran laitettu liikkeelle. Silloin suomalaiset eivät todellakaan ole eläneet yleisesti sellaisessa yltäkylläisyydessä kuin nyt. Silti on tunnettu voimakasta vastuuta lähimmäisistä ja haluttu kerätä heille varoja. Tämän 60- vuoden aikana yhteisvastuun tunne on kuitenkin muuten mielestäni merkittävästi heikentynyt. Tähän on varmasti moniakin syitä yhteiskunnan kehityksessä ja niitä on tässä turha lähteä erittelemään. Olisin kuitenkin taipuvainen väittämään, että monet maamme esim. sosiaalisista ongelmista olisi ratkaistavissa, jos tuntisimme lähimmäisistä samanlaista yhteisvastuuta kuin menneet sukupolvet. Toivoisin todella, että esimerkiksi koulussa opetettaisiin jokapäiväisen opetuksen yhteydessä yhteisvastuuta. Yhteisvastuun opettamisen voi yhdistää jokaiseen oppiaineeseen. Yhteistä vastuuta kannamme niin lähimmäisistä kuin ympäristöstämme. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Koti on varmasti yhteisen vastuun opettamiselle kasvatuksen kautta peruslähtökohta. Mutta jos jossakin vaiheessa sukupolvien saatossa perheistä ovat hävinneet tietyt yhteisvastuun periaatteet, on myös yhteiskunnan velvollisuus näitä korostaa. Kantakaamme yhteistä vastuuta lähimmäisistämme, naapureistamme, elinympäristöstämme, maapallostamme. Se on meidän kaikkien velvollisuus. Yhteisvastuu on yksi kestävän kehityksen tärkeimmistä elementeistä. Eläessämme pelkästään itsellemme voimme olla varmoja, että kohta meillä itsellämmekään ei ole hyvä olla ympäristön voidessa huonosti. Kimmo Valta toiminnanjohtaja Keskusta, Pohjois-Savo Yhteinen vastuu Minulle yhteinen vastuu käsitteenä on aika laaja. Käsitteen sisälle mahtuu vastuuta perheestä, töistä, kanssa ihmisistä ja yhteiskunnasta. Kaikissa näissä yhteisöissä olisi hyvä ottaa kaikkien niihin kuuluvien ihmisten vastuuta, jotta kaikilla olisi mahdollisimman hyvä olla ja että tavoitteet toteutuisivat. Yhteinen vastuu alkaa minusta perhepiiristä. Perheessä kaikkien tulisi huolehtia toisistaan kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan, jotta perhe olisi hyvin toimiva. Kun vastuuta otetaan perheenä, niin opitaan myös kunnioittamaan toisia ja toisten toiveita ja haaveita. Työpaikalla yhteinen vastuu on minusta sitä, että minä vastaan omalla työpanoksellani, jotta yhteinen tavoite saavutetaan. Mielestäni samalla työn merkitys kasvaa kun käsittää sen että omalla tekemisellä on merkitystä. Toivoisinkin että työpaikoilla olisi vahvempi me henki, jolloin yhteisen vastuun ottaminen olisi luonnollista kun kaikki haluaisivat tehdä parhaansa. Me henki kattaisi kaikki työpaikan henkilöt johdosta työmiehiin, jolloin työpaikkojakin kenties suojeltaisiin vahvemmin. Kunta tasolla yhteinen vastuu korostuu minusta erityisesti siinä, että meillä kaikilla kuntalaisilla on samanarvoiset palvelut. Terveyspalvelut tulee olla yhteisellä vastuulla, yksityinen puoli selkeästi omana sektorinaan. Mielestäni yhteisen vastuun ottamista on hoitaa ja huolehtia eläkeläisistä. Yhteistä vastuuta kannamme myös koulutuksesta, että kaikilla on mahdollisuus opiskella tasavertaisesti varallisuudesta huolimatta. Oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti suoritettu verotus on kaiken perusta kunta tasolla, jotta edellä mainitsemani asiat voivat toteutua. Yhteisen vastuun hoitaminen valtakunnan tasolla on vielä suuremmassa mittasuhteessa ja siihen en paneudu sen enempää. Mutta tässä ajatuksiani yhteisestä vastuusta, jotka koskettavat enemmän täällä ruohonjuuritasolla taivaltavia. Lauri Katainen prosessiosaaja kunnanvaltuutettu (sd) Siilinjärvi
|