Tuula Väätäinen
0505113018
tuula.vaatainen(a)eduskunta.fi
Yhteystiedot
Uutiset
26.8.2010
Tiedote: Kunniamerkki sotainvalidien hyväksi tehdystä työstä
Lue lisää »
22.6.2010
Tiedote: Vankeinhoito on yhteiskunnan tehtävä
Lue lisää »
20.6.2010
Toimenpidealoite: vakuutuslääkäreiden suhteeton valta
Lue lisää »
Pikakysely
Vieraskynä - kunnallisvaalit 2008
---
Ajatuksia PK-yrittäjyydestä
PK-yrtysten kehittämishankkeita on tuettu Leppävirran kunnan taholta kiitettävästi samoin kuin suurempia yrityksiä on tuettu. Ovathan PK-yrittäjät yhteenlaskettuna joukkona merkittävä työllistäjä kunnassamme. Näkemykseni on, että PK-yrittäjät pystyvät mukautumaan yhteiskunnan muutoksiin joustavasti.
Aloittavan yrittäjän aseman vahvistaminen ja tukeminen on myös tärkeätä. Alussa on yleensä rahaa vähän, mutta menoja paljon. Kunnan tarjoaman elinkeinotoimen tuki ja tietämys on aloittavalle yrittäjälle ensiarvoisen tärkeää. Missään vaiheessa ei tulisi myöskään unohtaa jo toimivia PK-yrittäjiä, hekin saattavat tarvita tukea, yrittäjä on monessa mielessä yksin työssään.
Pienyrittäjillä ei useinkaan ole "varamiestä", jolle yrityksen voisi levollisin mielin jättää hoitoon lomien ajaksi. Kuitenkin usein ympärivuorokautisesta työstä irrottautuminen olisi jaksamisen kannalta tärkeää.
Näen että PK-yrityksissä työntekijöillä on monesti paremmat mahdollisuudet vaikuttaa työhönsä esim. työaikojen joustossa. Myös työtehtävien järjestely ja mahdollisuus vaikuttaa työnsuunnitte- luun tuovat työhön lisää mielekkyyttä. PK-yrittäjällä on "kasvot" toisin kuin suurissa yrityksissä, joissa päätökset tehdään muualla.
Tällaiset ajatukset ovat usein tulleet mieleeni. Omakohtaista kokemusta asiasta on nyt seitsemän vuoden ajalta.
Marja-Leena Markkanen Leppävirran Sos.dem yhdistyksenjohtokunnan jäsen Teknisen lautakunnan jäsen Kunnallisvaaliehdokas ---
Kunnallisvaalikuulumisia Kaavilta Tuusniemen kunnan jäätyä pois kuntayhteistyökuvioista Kaavi ja Juankoski linjasivat ja syvensivät yhteistyötään strategiseksi kuntapariyhteistyöksi. Kuntayhteistyön onnistuminen auttaa molempia kuntia turvaamaan lähipalveluiden perusrakenteet kohtuullisella vero - ja maksurasituksella. Olemme sopineet mm. yhteisen yläkoulun ja tuotantokeittiön perustamisesta Juankoskelle. Kaaville on keskitetty mm. päivystys ja akuuttisairaanhoito sekä ympäristöosaaminen. Kuntayhteistyön tarkoituksena on myöskin turvata asumisen, toimeentulon ja koulutuksen jatkumisen edellytykset alueellamme. Henkilökohtaisesti kuulun siihen "koulukuntaan", joka ei pidä kuntaliitoksia ensisijaisena ratkaisuna talous- tai palvelurakenneongelmiin. Se aika kuitenkin ennemmin tai myöhemmin koittaa, että alamme selvittää kuntaliitosvaihtoehtoja ja käydä neuvotteluja. Siinä tilanteessa on mielestäni kunnia-asia, että talous ja palvelurakenne ovat kunnossa. Valtuusto sopi kuluvan kauden alkupuolella yksimielisesti linjaukset kuntayhteistyölle. Kun sitten tarkemmat alakohtaiset neuvottelut oli käyty ja sopimusten laatimisen aika tuli, alkoivat kunnallisvaalitkin kolkutella ovelle. Ajatelkaa, hallinto ja asiantuntijalaskelmien epäily nousi keskusteluissa palvelua tärkeämmäksi asiaksi. On erittäin ikävää, että paikallinen populismi on nostanut niin ponnekkaasti päätään! Se käyttää aseenaan valtionhallinnon palveluverkkoonsa tekemiä leikkauksia luoden ihmisille mielikuvaa myöskin kunnallisten palvelujen ja päätöksenteon karkuuttamisesta, jolle olisimme avokätisinä maksumiehinä. Toisin sanoen ihmisille luodaan uhkakuva, että palvelut heikkenevät, ne maksavavat enemmän ja meiltä otetaan jotain pois. Yksi kuntayhteistyön edellytys on ollut se, että molemmat sopijaosapuolet kuin asiakkaat ja henkilöstökin hyötyvät ratkaisuista. Kovin helppoa näyttää olevan harata kaikissa muutosasioissa vastaan ja mennä sieltä mistä aita on matalin. Kuitenkin pitäisi ymmärtää valintojensa ja päätöstensä seuraukset ja opetella kantamaan niistä myös vastuu. Täällä hetkellä mm. suurin valtuustoryhmä ja vennamolaiset pelaavat näitä kunnallisvaaleja kaksin kortein ja sahaavat samalla omalta päätöksenteoltaan oksaa poikki. Ryhmien välistä luottamusta ei todellakaan lisää se tosiasia, että parhaiden kelkka taitaa olla kääntynyt kolme-neljä kertaa. Kuitenkaan tämä ainainen asioiden vastustajien joukkio ei ole esittänyt yhtään toimenpidettä tai ajatusta siitä miten asioita pitäisi hoitaa. Ymmärrettäneen kuitenkin se tosiasia, etteivät rahat ja väki oman kunnan alueella riitä. Vaaditaan mm. itsenäistä kuntaa ja että kaikki kunnan palvelut pitää tehdä kunnan omana työnä. Asia ei ole edes käytännössä mahdollista, kun esimerkiksi perusterveydenhoidon osalta edellytetään jo 20 000 asukkaan väestöpohjaa. Oma yläkoulu ja tuotantokeittiö vaatisivat vähintään 7 M€n investoinnin. Koska toimitatapaa ei pystyttäisi muuttamaan vuosittaiset käyttökustannukset nousisivat satojatuhansia euroja ja myöskin poistot kasvaisivat räjähdysmäisesti. Tämän vuoksi lainakanta lisääntyisi n. 2000 €/asukas. Onko tärkeintä, että yhteistyökyvyttömyydestä maksetaan järjettömät kustannukset, jotka takaavat esimerkiksi koulukiinteistön kunnon, mutta tämän seurauksena opetuksen sisältö kärsii ja opettajien vaihtuvuus on suuri. On myös erittäin harhaanjohtavaa uskotella, että jos meillä on uusi koulurakennus, niin 100 oppilaan yläkoulu pysyisi Kaavilla vaikka maailman tappiin asti. Kriteereinä pikemminkin olla oppilasmäärät, kustannukset ja palvelujen tehokkuus ja laadukkuus. Me tarvitsemme ehdottomasti tehokasta kuntarajat kaikissa toiminnoissa ylittävää yhteistyötä. Tarvitsemme myös eri hallintorakenteiden yli menevää sekä yritysten ja yhdistysten osallistumisen mahdollistavaa yhteistyötä. Siitä ei tule mitään jos kuntayhteistyötä aiotaan viedä eteenpäin pieniä ja taloudellisesti merkityksettömiä asioita keräillen ja niiden ympärillä vuosikaudet näperrellen. Uudet toimintamallit pitää nähdä myöskin mahdollisuutena eikä jatkuvana uhkana. Emme kerta kaikkiaan voi elää 80-luvulla ja jatkaa "laput silmillä" samaan malliin. Olemme näissä vaaleissa eräänlaisella vedenjakajalla; joko jatkamme kuntayhteistyötä tai olemme omillamme. Jos jättäydymme omillemme tarkoittaa se mielestäni sitä, että on viisasta alkaa neuvottelemaan kuntaliitoksesta. Kuluva valtuustokausi lähenee loppuaan. Mielestäni se on ollut sopivan haastava ja on antanut voimia asettua jälleen ehdolle. Tiukoissa paikoissa yhteinen Kaavi-puolue on löytynyt yli ryhmärajojen. Kaikesta huolimatta tämä valtuustokausi ei ole kulunut peukaloita pyöritellessä. Kuntayhteistyön eräs tärkeä painopiste ympäristöosaamisen sekä akuuttisairaanhoidon ja päivystyksen keskittäminen Kaaville. Tämän vuoksi satsasimme mm. uuteen röntgenlaitteistoon. Otimme käyttöön hoidon porrastuksen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon välillä. Tarpeellinen toimenpide on ollut myös esiseulontajärjestelmän käyttöönotto, joka mahdollistaa ihmisille nopeamman avunsaannin. Perusterveydenhuolto on saatu toimimaan asiakasystävällisesti ja kustannustehokkaasti. Tehdyt päätökset ovat omalta osaltaan tukeneet yritysten sijoittumista Kaaville. Yhteinen henkilöstöhallinto ja talousyksikkö aloitti toimintansa viime vuoden alusta; kirjanpitoyksikkö toimii Juankoskella ja palkanlaskenta Kaavilla. Ympäristönsuojelu ja rakennustarkastus henkilöstöineen on organisoitu Kaavin kunnan alaisuuteen. Esimerkiksi rakennusluvat myönnetään Kaavilla. Yhteinen yläkoulu aloitti toimintansa hallinnollisesti tänä syksynä ja oppilaat siirtyvät Juankoskelle v.2010. Olemme myös perustamassa yhteistä ateria- ja siivouspalveluyksikköä. Kuntakuvaa on uudistettu valtavasti. Esimerkiksi kylän raittista on tullut viihtyisä ja turvallinen kokonaisuus, josta kunnan kustannukset olivat loppujen lopuksi vain noin 20 %. Tänä päivänä asukkaita ja kunnassa vierailevia ihmisiä palvellaan kolmen elintarvikekaupan ja yhden rautakaupan palvelukokonaisuudella. Myös uudet palveluyritykset, kuten pesulan, konditorian, atkn käsityön ja sekatavarakaupan pienyrittäjät ovat löytäneet tiensä Kaaville. Tiesitkö, että maamme kirjekuorituotannosta valmistetaan noin 80% Kaavilla? Yritysten tekemät investoinnit olivat vuosi sitten noin 10 M€n paikkeilla. 2007 oli kuntamme historian toiseksi vilkkain rakennusvuosi, jolloin myönnettiin peräti 133 rakennuslupaa. Tämän mahdollisti asianmukainen kaavoitus- ja tonttipolitiikka. Kuluvana syksynä siirryttiin eräiden kunnan kiinteistöjen osalta hakelämmitykseen. Erilaisten kehittämishankkeiden ansiosta kuntamme talous on kääntynyt hitaasti, mutta varmasti parempaan suuntaan ja uskon, että tulevaisuuden kehitysedellytykset ovat olemassa. Vaalikuulumiset voisin kiteyttää erään vanhan viisauden sanoin. Sen mukaan pessimisti uskoo tuulen yltyvän, optimisti sen laantuvan, mutta realisti tarkastaa purjeensa. Toivotan huimaa loppukiriä ja vaalimenestystä!
Sari Kekäläinen Kaavin Sos.Dem Tyn puheenjohtaja Kunnallisvaaliehdokas nro 29 Kaavin kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja ---
Politiikka, siis ihmisten yhteisten asioiden hoitaminen on haluttu ulkoistaa. Samoin on käynyt politiikan sisällölle. Ne molemmat on jätetty entistä enemmän mainostoimistojen ja ideapajojen temmellyskentäksi. Mikään uutinen ei ole se, että ehdokkaat muodostavat vain eräänlaisen välttämättömän kehyksen joka neljäs vuosi pidettävälle poliittiselle kurssinkorjaukselle. HIEMAN KUNTALIITOKSISTA Kuntaliitosasioista on vaikea vieläkään puhua asiapohjalta. Minulla oli onni tavata eilen Lasse Lehtinen ja ollaanpa hänestä ja puhdasoppisuudestaan mitä mieltä tahansa, niin selkeä ja vetävä puhuja hän kuitenkin on. Kuntaliitosasioista on vaikea puhua joutumatta seulotuksi populistien laariin. Näin käy, jos vastustat kuntaliitoksia ja yhtä varmaa sinne joutuminen on, jos niitä puolustat. Vaaleja on jäljellä vielä kolme päivää.
--- Kuntalainen, äänestä! Nyt on meillä mahdollisuus vaikuttaa siihen minkälainen valtuusto Kaaville halutaan. Halutaanko uutta tuoretta näkemystä kunnan päättäviin elimiin? Halutaanko kunnanvaltuusto, jolla on yhteistyökykyä ja tahtoa ratkaista vaikeatkin asiat ottaen huomioon myös riitävästi päätösten vaikutus pitemmällekin tulevaisuuteen. On pyrittävä kehittämään Kaavia sopuisassa ja yhteen hiileen puhaltavassa, rakentavassa hengessä. Kaavi elää vahvassa myötätuulessa ja tätä suuntausta meidän kaikkien on pyrittävä ylläpitämään jatkossakin! On otettava entistä paremmin huomioon myös kaikkein heikoimmassakin asemassa olevat ihmiset ja tälläkin alueella varmasti Kaavilla riittää työsarkaa. Kaavilla on hyvä elää ja pyritään siitä tekemään sellainen kunta, että myös nuoriso saataisiin pysymään täällä turvaamalla heille työpaikat ja kehittämällä niitä lisää, jolloin tulevaisuuden usko entisestään vankistuisi. Yhteistyöterveisin yli puoluerajojen, Tuula Kettunen, toiminnanohjaaja, SDP:n valtuustoehdokas, Kaavi
---
Inhimillisyyttä kunnalliseen päätöksentekoon! ---
Tuusniemen kuulumisia ja vaalialus tunnelmia.
Varmaan monille maakunnassa on jo tullut tietoon kuinka Tuusniemen kunta järjestää terveyspalvelunsa Paras-hankkeen edellyttämälle tasolle. Olemme siis sanoutuneet irti Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymästä, ja irtautuminen tapahtuu 31.12.2008. Vuoden alusta teemme siis Kuopion kaupungin kanssa perusterveydenhuollon yhteistyötä. Sopimusluonnos on 27.10 Kuopion kaupunginvaltuuston ja Tuusniemen kunnanvaltuuston käsittelyssä samanaikaisesti. Kaupunginhallitus on jo omalta osaltaan hyväksynyt sopimuksen ja meillä se on hallituksen käsittelyssä ma.13.10. Sopimuksessa on johtoajatuksena se, että Tuusniemi tilaa ja Kuopion kaupunki tuottaa terveyspalvelut. Eli on tilaaja-tuottaja malli. Kuitenkin sopimuksessa on maininta isäntäkunnasta, joka ei tunnu oikein sopivan valtuuston vasemmalle äärilaidalle. Siinä on muun muassa kohta jossa sanotaan näin "Tuusniemen kunnan tulee tehdä esitys kunnalle tuotettavien palvelujen määrärahoista ja toiminnallisista tavoitteista Kuopion sosiaali- ja terveyslautakunnalle sekä ympäristölautakunnalle talousarviovuotta edeltävän kesäkuun loppuun mennessä. Talousarvion valmistelua koskevat päätökset Tuusniemen kunnan palvelujen osalta tehdään lautakunnissa, kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa Tuusniemen kunnan esitysten mukaisesti ja annetaan tiedoksi Tuusniemen kunnalle". Tämä lause mielestäni takaa sen että kunnallamme on oikeus saada ne palvelut jotka tilaamme ja maksamme. Henkilökunta siirtyy Kuopion kaupungin palvelukseen ja heillä on Tuusniemen kunnan takaama viiden vuoden irtisanomissuoja. Tässä ei pitäisi olla mielestäni mitään epäselvää, mutta niin kuin neljä vuotta takaperin, niin nytkin populistiset piirit yrittävät kaataa sopimusta ja kerätä näin kyseenalaisia ääniä vaaleissa, suoranaisilla valheilla kuntalaisille.
Me demarivaltuutetut olemme sitä mieltä että päätös kuntaliitoksesta pitää tehdä tulevan valtuustokauden alkupuolella. Se ei tarkoita sitä, että olemme heti menossa Kuopioon, vaan ajankohta täytyy olla tiedossa niin Kuopiolla kuin Tuusniemen kuntalaisillakin. Eihän Karttulakaan ollut heti liittymässä, vaan siinä on useampi vuosi "järjestelyvaraa". Mekin pystymme tekemään vielä tarvittavat investoinnit ja sitten kun liittyminen lähivuosina tapahtuu, niin olemme valmiit vaikka itä-Kuopion keskukseksi.
Meillä demareilla on mielestämme kattava otos kuntalaisista, ajatellen ehdokkaittemme ikä- ja ammattijakautumaa. Toivotan kaikille pohjois-savolaisille valtuustoehdokkaille menestystä tulevissa vaaleissa, ja pidetään unelmat esillä. Tälläisin ajatuksin.
Viljo Tikkanen Tuusniemen demareitten puheenjohtaja
---
Terveisiä pienestä Pohjois-Savon kunnasta, nimeltään Sonkajärvi !
Ehkä olemme tunnettuja Eukonkannon maailmanmestaruuskisoista, mutta olemme muutakin, meillä on paljon hyviä asioita ja on myös paljon asioita, joihin haluaisimme muutosta. En ala pikkutarkasti erittelemään niitä, koska ne tulevat ajallaan käsittelyyn.. Meidän pienessä kunnassamme on hyvä elää, asua ja harrastaa. Kävin tänään Kuopiossa ja siellä sain kuulla, että Sonkajärveltä tulee jostain kumman syystä elämänmyönteisiä ja onnellisia ihmisiä, heitä on kiva tavata; on aina mukava keskustella heidän kanssaan ja parantaa maailmaa, vaikka elämässä olisi vaikeitakin asioita, ajattelemme positiivisesti, ilmeisesti demareista on kysymys, koska ajattelemme, että kun yhdessä hoidamme asioitamme reilusti ja rehellisesti, tulevaisuutemme on turvattu.
Poliitikkomme ovat tähän mennessä hoitaneet suhteellisen hyvin asioitamme ja siksi näen tulevaisuuden valoisana, koska demareilla on vahva kannatus. Kuitenkin nyt valtionhallinto on suuressa viisaudessaan päättänyt puuttua elämämme kulkuun ja pikkuhiljaa vähentänyt palvelujaan, viimeisin "viritys" oli työvoimatoimiston lakkauttaminen, siinä meni muitakin pieniä kuntia, mutta meillä oli eniten työttömiä täällä Sonkajärvellä, mutta emme saaneet siitä kunniamainintaa; toki pyyhkeitä ja vietiin palvelut, joita olisimme kipeästi tarvinneet. Asiointi työvoimatoimiston kanssa on tällä hetkellä erittäin vaikeaa kaikin puolin, huonot kulkuyhteydet, soittaminen kallista, virkailijoiden tavoittaminen vaikeaa, asiakasta "pompotetaan" virkailijalta toiselle ja annetaan jopa väärää tietoa, eli ei työttömyys vähene näillä konsteilla...
Haluaisinkin vastauksen kysymykseen, mikä on työvoimahallinnon/työvoimapalvelukeskusten (ent.työvoimatoimisto) rooli tänä päivänä. Jos se ottaa ihmiset "työn"hakijoiksi, miten se voi velvoittaa kolmannen sektorin ja kunnat ohjaamaan heidät työmarkkinoille/ koulutukseen ja antaa siitä "pyyhkeitä", kun kuukausitilastojen mukaan siinä emme ole tarpeeksi hyvin onnistuneet eli työttömien määrä ei ole vähentynyt kunnassa, poistetaan työvoimatoimiston palvelut kokonaan kunnasta ja siirretään palvelut läheiseen kaupunkiin periaatteella; "kyllä töitä haetaan sieltä kaupungista samalla, kun mennään ilmoittautumaan työvoimatoimistoon ". No, ei pahalla, mutta todellisuushan ei ole tämä, ne ihmiset, jotka kykenevät/haluavat/muuttavat, ovat jo muuttaneet, saaneet töitä ja muuttotappio on meidän....tähänkin meidän tulisi löytää ratkaisu...
Ella Juntunen, toiminnanjohtaja ( työpajatoiminta ) Sonkajärvi uusi ehdokas kunnallisvaaleissa -08 SDP sitoutumaton --- Luotetaan ja osallistutaan !
Elämme epävarmassa Suomessa. Pienituloiset ihmiset ovat kummissaan ; maan hallitus laskee suurituloisten verotusta ja nostaa sosiaali- ja terveydenhuollon jo muutenkin korkeita maksuja. Näiden kotikutoisten pulmien lisäksi USA kamppailee omassa pankkikriisisään ja jää vain nähtäväksi, mitkä ovat sen vaikutukset Eurooppaan ja koti Suomeemme. Oma kotikuntani Karttula on tehnyt päätöksen liittyä Kuopioon. Asiasta on käyty monenlaista vääntöä, mutta uskon lopputuloksen olevan pitkällä tähtäimellä hyvä. Nyt on aika valita ehdokkaansa kuntavaaleihin ja katsoa eteenpäin. Aktiivinen kansalaisuus ei ole vain osallistumista vaaleihin, vaan vaikuttamista poliittisten puolueiden, muiden järjestöjen ja verkostojen kautta vaalien välilläkin. Mutta nyt on tärkeää innostaa äänestämään. Suomalaisista yli 90 % pitää demokratiaa muita hallitsemisen muotoja parempana ja noin puolet ilmoittaa olevansa kiinnostunut politiikasta. Mutta miksi ihmeessä äänestysaktiivisuus on ollut laskusuunnassa jo lähes neljän vuosikymmenen ajan. Nuorimmista äänioikeutetuista vain puolet äänestää ja joillakin alueilla vain joka kymmenes. Meiltä on hävinnyt luottamus, luottamus itseemme ja muihin. Uskotaan enemmän itseemme, kyllä ihan tavalliset ihmiset osaavat ja voivat hoitaa arjen asioista ja tehdä päätöksiä. Kuntapolitiikassa on juuri siitä kyse. Meillä on hyvä virkamieskunta ja heidän tehtävänään on tarvittaessa " suomentaa" asioiden taustoja. Myös puolueet ja ay-liike antavat monenlaista tukea yhteiskunnallisten asioiden oppimiseen. Osallistumalla kansalaistoimintaan tuotamme ja vaalimme sosiaalista pääomaa, rakennamme yhteiskuntarauhaa ja tuotamme yhteisöllisyyttä. Näin haluamme toimia tasa-arvoisesti, saada uusia kavereita, löytää vuorovaikutustilanteita, auttaa muita ihmisiä ja voimme parantaa yhteisöjen, lähipiirin ja oman elämän laatua. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista yhteisvoimin. Meillä on pitkät ja kunniakkaat työväenliikkeen perinteet. Sen pohjalle on hyvä rakentaa parempaa huomista - se on aina mahdollinen.
Erja-Kaisa Ovaskainen SDP:n kuntavaaliehdokas Karttulassa
--- Iisalmesta iliman aekojaan
Savolaeset ee hötkyile sanonta on tuttu monelle. Kuvaileeko sanonta sitä, että savolaiset harkitsevat asioita tarkkaan vai vihjaistaanko sillä meidän olevan laiskoja? No vastuuhan puheissa on kuulijalla lieneekö kirjoitusten osalta sama lukijalla?
Syy tekstini aloittamiseen kyseisellä sanonnalla johtuu siitä, että alkuvuodesta näytti siltä, että Iisalmessa meinattiin kiireellä saada aikaiseksi kotipalvelun ja kotisairaanhoidon ulkoistaminen. Onneksi järki voitti ja saimme kaupungin hallituksessa äänin 6-5 estettyä kyseisen hankkeen. Sosialidemokraattien kanta muodostui jo alkukuulemisien jälkeen helposti siihen lopulliseen muotoonsa, että on viisaampaa kehittää omaa palvelutuotantoa, kuin lähteä epävarmalle kilpailuttamisen tielle.
Kotipalvelun ulkoistaminen perustui siihen ajatukseen, että yksityinen puoli olisi ottanut avukseen vanhusten hoidossa muun muassa kameravalvonnan ja siten pystynyt tuottamaan palvelunsa pienemmällä henkilömäärällä ja kustannustehokkaammin. Mainostettiinpa hanketta jopa niin, että entistä huonokuntoisemmat ikäihmiset voisivat näin asua entistä pitempään kotona. Mielestäni kamerat eivät voi koskaan korvata ihmistä hoitotehtävissä. Toki tekniikkaa tulee voida hyödyntää tulevaisuudessa entistä enemmän, mutta hoitotyössä etenkin vanhusten ja pienten lasten osalta turvallisuuden tunne tulee hoitajien läsnäolosta.
Ensimmäinen taistelu kyseisestä asiasta voitettiin, mutta pahoin pelkään, että asia tulee nousemaan esiin vielä meillä Iisalmessa uudestaan kunnallisvaalien jälkeen. Saman peruspalvelujen ulkoistamisen luulen voimistuvan muuallakin, jos Kokoomuksen kannatus jatkaa nousuaan. Toivottavasti viimeaikaiset tapahtumat herättävät ihmiset ajattelemaan mihin nykyiset kovat arvot ovat johtamassa. Markkinavoimien ehdolla toimimisen sijaan pitäisi vähän alkaa miettimään sitä, miten ihmisten hyvinvointia voitaisiin lisätä. Sosiaalisen kanssakäymisen ja toisten huomioonottamisen määrää pitäisi pystyä kasvattamaan. Syrjäytyneisyys näyttää olevan tänään yksi suurimmista ongelmista.
Syksyn kunnallisvaalit tulevat olemaan merkittävässä roolissa tulevaisuuden suhteen. Monet kunnat joutuvat miettimään miten ne tulevat selviytymään palvelujen tuottamisesta, kun väestö ikääntyy ja veronmaksajien määrä pienenee koko ajan useimmissa kunnissa. Luottamushenkilöt joutuvat miettimään kuntien välistä yhteistyötä jopa kuntaliitoksia, jotta selviämme haasteista. Veronprosenttien nostot ja palvelujen karsimiset tulevat olemaan vastakkain monessa kunnassa. Näin ollen ei ole sama millä arvomaailmalla varustettuja päättäjämme kuntatasolla ovat. Toivottavasti kuntien valtuustoihin valitaan entistä enemmän sellaisia päättäjiä, joiden mielestä hyvin vointi kuuluu kaikille varallisuuteen katsomatta. Toivotan kaikille hyvää syksyn jatkoa ja intoa tehdä vaalityötä yhteisten päämäärien hyväksi.
Jouni Toppinen Iisalmi --- Demarijulkkiksia YLE uutisoi alkuviikosta kansalaisten vähäisestä politiikan tietämyksestä. TV-uutisiin haastateltu nuorimies luetteli hallituspuolueiksi kaikki muistamansa, kuten demarit, keskustan, kokoomuksen, vihreät ja kristilliset. Joitakin viikkoja aiemmin oli tutkittu suomalaisten kiinnostusta julkkisehdokkaisiin, eivätkä he kovin suurta suosiota saaneet. Siitä intoutuneena tein julkkislistan meidän ehdokkaistamme, jotka poikkeavat paljon iltapäivälehtien julkkiksista. Vaikka meitä demareita on moneksi, on meillä yhteiset arvot, jotka näkyvät elämänvalinnoissammekin. Siksi olen varma siitä, että jokaisen kunnan ehdokkaista voi löytää omat, hyvät demarijulkkisehdokkaansa. Tässä muutama esimerkki: Iris. Nainen, joka huolehtii ikäihmisten tarpeista kotisairaanhoitajana. Jo muutaman vuosikymmenen hän on huolehtinut heistä heidän kodeissaan. Lisäksi Iris on loistava ruuanlaittaja ja lukee kolmeakin kirjaa samaan aikaan. Rauno. Mies, joka työkseen ajaa tarjoilijoiden, siivoojien, talonmiesten ja keittäjien asiaa. Hänen sydäntään lähellä ovat arkisten puurtajien asiat. Lisäksi Raunolla on upea ääni, ja hän on luontainen puhuja. Arto. Mies, joka työkseen paimentaa päihdeongelmaisia ja vapaa-aikansa viettää KalPan talkoolaisena. Lisäksi Arto tuijottaa vaimoaan rakastuneena aina kun Riistavedellä on riittävän valoisaa. Kaija. Nainen, joka jaksaa pitää esillä ikäpolvipolitiikkaa kärjistämättä eri ikäisten eroja. Lisäksi hän toimii puheenjohtajana vanhusneuvostossa. Tutustumalla oman paikkakuntasi demariehdokkaisiin löydät varmasti sen, jota voit hyvillä mielin äänestää. Neeta Röppänen --- Hyvä kunta suurten haasteiden edessä Suonenjoki, kuten moni muukin kunta, on suurien haasteiden edessä. Valtio kiristää kuntien mahdollisuutta toimia kuntana niin taloudellisesti kuin hallinnollisestikin. Varsinkin Paras -hanke tuntuu olevan kovasti tapetilla täällä Suonenjoella. Suonenjoen yhteistoimintamalli Kuopion kanssa (huom. ei kuntaliitos) herättää suuria tunteita, eikä ihme sillä jotenkin kummalliselta tuntuu, että pitäisi yrittää löytää paras ratkaisu tähän, kun koko Paras -hanke ja Puitelaki ovat niin sekavat ja tulkittavissa olevat. Miten voi laki sanoa, että pitää olla 20000 asukasta ja sitten porvarikansanedustajat sanovat, ettei se 20000 asukasta ole niin nöpönuukaa, kunhan kuntamalli on toimiva. Miten tulkitaan ja perustellaan sanat toimiva kuntamalli? Suonenjoki on joka tapauksessa mielestäni hyvä kunta elää ja asua. Liekö vaikutusta demaritaustaisella kaupunginjohtajalla? Rakennustoiminta on vilkasta, on tullut uusia asuntoja, aiotaan rakentaa uusi yövalvottu hoitokoti, terveyskeskus remontoidaan, uusia yrityksiä tulee ja entiset laajentavat ja investoivat. Huolettaa vain Suonenjoen (kuin niin monen muunkin kunnan) korkea eläköitymisaste, 40% tällä hetkellä ja syntyvyys on kuolleisuuteen nähden huolestuttavan alhainen. Syntyvyyteen pitäisikin mielestäni yleisestikin jotenkin satsata. Suonenjoella on käytössä, itsekin siitä lapsellisena nauttiva, Suonenjoki -lisä, joka on mainio asia, mutta myös Valtio voisi sitoa lapsilisän indeksiin kuten se teki päivähoitomaksuille. Jutan ja Demarien ilmaista päivähoitoa en siinä suhteessa kannata, että mielestäni päivähoitomaksut pitäisi säilyttää, mutta kytkeä ne suoraan varallisuuden mukaan. Rikkaat maksaisi enemmän ja köyhät vähemmän ja miksei sitten vaikka tuloraja, jonka alittuessa päivähoito olisi ilmainen. Myös terveydenhuoltoon ja ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon pitäisi panostaa. Demarit teki esim. aloitteen Suonenjoella, että yli 70-vuotiaalle ilmainen uimahallin käyttö, ei mennyt läpi, liekö aloitteen tekevä puolue ollut väärä. Mitä pidempään ikäihminen pysyy terveenä ja pystyy asumaan kotona sen parempi niin ihmiselle itselleen kuin yhteiskunnallekin. Ollaanko terveydenhuollossa menossa kohti yksityistämistä, jolloin nousee taas mieleen köyhät ja rikkaat. Maksat lääkäripalveluista, jos on varaa, jos ei ole, sen ikävämpi sitten. Valtion kassaan meni myös, ainakin Suonenjoella, terveyskeskuksen entisen ja nykyisen palvelumaksun sekä KYS:n poliklinikkamaksun erotukset. Hallituksen toimenpiteet köyhiin ja rikkaisiin -jaottelulle ovat moninaiset, ja huolestuttavaa ja tätä jaottelua vastaan pitäisi tehdä kaikin voimin töitä. "Pienen" ihmisen puolesta, Kirsi Sinokki
--- Mikä parasta Siilinjärvelle
Paras hankkeen ympärillä on käyty mielenkiintoista keskustelua joka on saanut mielestäni koomisia piirteitä. Minun mielestäni Paras - hanketta ei ole tehty sitä varten , että Kuopio omii ja sanelee naapureilleen miten ja missä niiden tulee kuntalaisten palvelut järjestää. Ei myöskään voi olla ainoa oikea tavoite laajentaa Kuopiota kuntaliitoksilla , tässä ei suuruuden ekonomia toimi kaikkien parhaaksi , jos näin olisi , niin Kuopio suurimpana kuntana olisi ylivoimainen palvelutarjonnassaan ja kaikki haluaisivat sinne "kakkua" jakamaan.
Niinpä kunnat ovat tehneet päätöksiä tulevasta toimintatavasta , kukin omista tarpeistaan lähtien ja nyt on aika rakentaa järjestelmät kuntoon ja sitten ottaa ne käyttöön.
Siilinjärvi taas on Maaningan ja Nilsiän kanssa yhteistyössä rakentamassa kuntalaisten tarpeita vastaavia palveluja ja niiden aika on 2010. Se tieto joka on tullut asiasta , antaa kyllä uskoa , että palvelut pystytään järjestämään kuntalaisille lähellä ja hyvätasoisina. Tämä tulee olla myös kaikkien palvelujen lähtökohtana.
Edellä mainitun hankkeen on Siilinjärven kunnan luottamuselimet tehneen suuren yksituumaisuuden vallitessa , ja se on myös tämän hankkeen peruskiviä joka kestää suurenkin kateuden muualla.
Seutukunnalla on muitakin yhteistyön alueita mikäli yhteistyökykyä löytyy , yhteistyössä on osapuolia jotka ovat tasa-arvoisia kun asioista keskustellaan ja päätetään , muuten se ei toimi.
Kun katson asiaa puhtaasti omasta näkökulmasta niin kuntaliitosta ei kannata edes selvittää ja uhrata siihen rahaa ja voimavaroja jota tulee ohja kuntalaisten palveluihin. Minulla on kaikki kunnan tarjoamat palvelut 1,5 km säteellä kotoa, ja ne on ihan hyvät , joten voin hoitaa kaikki asiani kävellen , ei tarvitse autoa siihen.
Tässä terveisiä kaikille jotka ovat saaneet naapurien kaunat niskaansa , kyllä me vielä tästä selviämme ja pidän erittäin tarkeänä hyvän yhteistyön jatkumista Siilinjärvellä kuntapäätöksissä ja kun niitä tehdään , niin niissä myös pysytään.
Jaksamista kaikille tässä työssä.
Terveisin Jorma Luukkonen --- Parasta ennen parasta
Tulee sellainen tunne, että paras hankkeen myötä Pohjois-Savossa ei suinkaan otettu sellaisia askeleita, joita odotettiin, vaan ennemminkin on ajauduttu erilaisiin asia poteroihin. Tätä kuvannee se, että tätä kirjoittaessa on Pohjois-Savossa syntymässä yksi kuntaliitos, kun Karttulan kunta liittyy Kuopioon vuoden 2011 alusta. Tätä kuvannee myös se, että Kys:in yhteyteen synnytettiin terveydenhuollon palveluita järjestämään liikelaitos. Liikelaitos oli tarkoitettu sellaisille kunnille, jotka ovat taloudellisissa vaikeuksissa. Nyt näyttää siltä, että liikelaitokseen lähtee sellaisiakin kuntia, jotka ei näitä kriteereitä täytä. Tätä kuvannee myös se, että etsitään kumppaneita siten, että perinteiset aluerajat muuttuvat. Onkin aika asettaa kysymys, miksi asiat etenevät näin. On siis aika pysähtyä pohtimaan paras- hankkeen tilaa ja jatkoa Pohjois-Savossa. Nyt sopisi tehdä sellainen johtopäätös, että ensimmäinen kierros on käyty. Katsotaan kiihkottomasti tulos ja tehdään arviot, miten tästä eteenpäin. Itse näkisin, että meidän tulisi käydä keskustelu ja tehdä mahdollisia päätöksiä ainakin seuraavista asioista:
Listalle sopii varmasti paljon muitakin asioita, mutta näillä olisi hyvä aloittaa. Uskon, että avoimella keskustelulla kykenemme uusiutumaan ja löytämään ne linjat, jolla menestymme. Sillä haasteita meillä tulee riittämään. Me sosiaalidemokraatit haluamme olla kehittämässä Pohjoi-Savoa ja sen kuntia, että menestymme tulevissa haasteissa., jotka liittyvät kuntalaisten elämisen laatuun ja hyvinvointiin. Syksyn Kuntavaaleissa ratkotaan jälleen suuntaa.
Käytä Äänioikeuttasi ja Äänestä
Rauno Airas
Pohjois-Savon Sosialidemokraattisen piirin Puheenjohtaja ---
EI TILAONGELMIA PIELAVEDEN KIRKOSSA Vanha sanonta "ahtaat paikat kuin Pielaveden kirkossa" ei enää ole ajankohtainen. Pitäjän väkiluku on noista ajoista vähentynyt 7000 hengellä, reippaasti alle puoleen. Kuolleisuus on syntyvyyttä huomattavasti suurempi. Sen sijaan olemme saaneet viime aikoina hieman muuttovoittoa.
Rahan puute ahdistaa etenkin, kun väestö ikääntyy ja dementoituu kiihtyvällä vauhdilla. Jo ennestään huoltosuhde on kehno samoin kuntalaisten ansiotaso. Valtionosuudet kattavat menoistamme 55%, joten odotamme pelolla valtionosuusuudistusta.
Paras -hankkeen toteutuminen tulee lisäämään taloudellista ahdinkoamme. Paras -hankkeesta todettakoon, että onpa sen myötä rakennettu kivinen ja mutkikas polku kuntarakenteen uudistamiseksi!
Pielaveden asioitten hoitoa on leimannut arvaamattomasti ailahteleva keskustan ylivalta ja heikko johtajuus. Viime aikoina tosin keskusta on osoittanut merkkejä yhteistyöhakuisuuden suuntaan. Yhteistyötä ja sen myötä paranevaa yhteishenkeä toden totta tarvitaan tulevalla vaalikaudella. Silloin on ratkaistava mm. pystymmekö tuottamaan tarjoamisen arvoiset palvelut itsenäisenä kuntana, vai rupeammeko rakentelemaan kuntaliitosta.
Me sosialidemokraatit tarjoamme hyvän ehdokasjoukkueen Pielaveden kehittämiseen. Heihin voi tutustua kotisivuillamme osoitteessa: personal.inet.fi/yhdistys/sdp-pielavesi Sivuillemme pääsee myös kunnan linkeistä.
Pentti Salminen puheenjohtaja
---
Pielaveden kuntaan uusia ja nuoria päättäjiä Tähän kyseiseen asiaan toivottavasti päädytään tulevien kunnallisvaalien jälkeen. Itse olen ollut kuntalaisena huolestunut siitä, ettei nuoria alle 25-vuotiaita päättäjiä ole juurikaan ollut. Siksi halusin nyt itse olla vaikuttamassa asiaan ja lähteä tästä syystä ehdokkaaksi 23-vuoden iässä. Nuorten äänestysinto on ollut heikonlainen, joten olisiko syynä ollut juuri nuorten ehdokkaiden puuttuminen. Nuoret tarvitsevat päättämään heidän asioistaan sellaisen, joka tietää nykynuorison tarpeet ja odotukset. Maailma on toisenlainen kuin vuosikymmeniä sitten, joten joillakin vanhemmilla päättäjillä ei ole välttämättä selkeää näkemystä siitä, miten nuorisomme voi ja mitä he tarvitsevat. Itse olen juuri erityisesti tarttumassa siihen seikkaan, kuinka nuorisomme syrjäytymistä voitaisiin ennaltaehkäistä ja kuinka heitä saadaan innostumaan ja osallistumaan. Kunnassamme arvostan sen ympäristöä ja luontoa, jotka ovat mielestäni turvallinen kasvuympäristö lapsille ja nuorille. Toivottavasti myös tulevaisuudessa ollaan valmiita huolehtimaan siitä. Pidän myös pienen kylän lämminhenkisestä ilmapiiristä ja kiireettömyydestä, ihmisillä on aikaa olla läsnä. Peruspalvelut ovat hyvin saatavilla kuntalaisillemme. Kuinka sitten on tulevaisuudessa? Voidaanko palvelut taata kaikille kuntalaisille tasapuolisesti ja ovatko ne saatavissa yhtä vaivattomasta kuin ennen? Mielestäni hatunnoston arvoinen asia on se, että Pielavedellä edistyksellinen koulu- ja opetustoiminta ja meillä on pätevät opettajat. Hienona asiana pidän myös lukion säilymistä kunnassamme Mahdollisena tulevana vaikuttajana minua erityisesti huolestuttaa kuntamme nuorison asioiden laita. Nähtävissä on ollut syrjäytymistä ja turhautumista siihen, kun ei ole ollut mielekästä tekemistä. Ennaltaehkäisevänä keinona mielestäni kuntamme täytyisi nyt yhdessä kantaa huolta siitä, kuinka saataisiin nuoret taas innostumaan ja osallistumaan. Täytyy panostaa suunnitteluun ja etenkin toteuttamiseen. Jossakin vaiheessa tämä vaivannäkö kantaa hedelmää ja saamme olla erityisen ylpeitä nuoristamme ja heidän saavutuksistaan. Nuorten asioiden lisäksi perheisiin pitäisi kiinnittää huomiota. Perheiden toimeentulo olisi turvattava, joten työpaikkojen saatavuuteen pitäisi kiinnittää huomiota. Kuinka siihen sitten voidaan vaikuttaa? Perheitä ja paluumuuttajia olisi varmasti tulossa kuntaamme. Täytyisikin kiinnittää huomiota, millä tavoin ollaan valmiita panostamaan siihen, kuinka paluumuuttajia ja perheitä saadaan muuttamaan kuntaamme. Asiat ja toimenpiteet on järjestettävä niin, että tänne tuleminen on mahdollista ja täällä pysyminen mahdollistetaan. Tulevalla valtuustokaudella haluaisin olla antamassa uutta näkemystä ehkä jo hieman juurtuneisiin mielipiteisiin. Maailma muuttuu ja asiat eivät enää ole samalla tavalla kuin vuosikymmeniä sitten. Tarvitaan rohkeutta ja uskallusta viedä asioita haluttuun suuntaan, kuunnellen ja arvostaen kuntalaisia. Toivottavasti näillä eväillä saataisiin rakennettua meidän yhteinen, parempi kunta. "Maailma ei ole vielä valmis" -toivottavasti itse voisin olla vaikuttamassa asiaan niin, että saisimme rakennettua yhdessä paremman kunnan ja ehkäpä paremman maailman.
Irma Roivainen Pielavesi
---
Julkisten palveluiden vaikutus turvallisuuteen Julkiset palvelut ovat Suomen turvallisuuden perusta. Kansalaisten turvallisuus voidaan luoda vain julkisilla palveluilla, jotka tuovat taloudellista, fyysistä ja henkistä hyvinvointia pitkäjänteisesti. Merkittävin uhka sisäiselle turvallisuudelle on syrjäytyminen yhteiskunnasta. Näin todetaan VN:n sisäisen turvallisuuden ohjelmassa ja samaa viestiä on painottanut uusi poliisiylijohtaja Mikko Paatero. Toimiva hyvinvointiyhteiskunta luo vankat perusteet turvallisuudelle. Turvallisuus ei ole vain virkapukuisten ammattilaisten työtä. Turvallisuus on kokonaisuus, joka syntyy laadukkaista julkisista palveluista. Turvallisuuden tekijöillä on oltava mahdollisuus tehdä työnsä hyvin ja heidän on voitava tehdä työtään turvallisesti. Se tarkoittaa niin osaamista, riittäviä henkilöstö- ja muita resursseja kuin oikeudenmukaista palkitsemistakin. Kansalaisille turvallisuus on tunnekysymys. Valtion tuottavuusohjelma ja kuntien palvelurakenneuudistukset eivät nostata turvallisuuden tuntua kansalaisten keskuudessa, pikemminkin päinvastoin. Valtion tuottavuusohjelman lähtökohdaksi on otettu henkilöstön vähentäminen. Uusilla v. 2015 ulottuvilla toimenpiteillä valtion henkilöstö supistuu lähes 14 400 henkilötyövuodella. Tuottavuusohjelman perusteeksi ei ole esitetty yhtään tutkimusta tai selvitystä mihin ko. leikkaukset perustuvat. Kysymys on siis pakkosäästöistä, leikkauksista ja yksityistämisistä. VM:n julkaisemassa tuottavuusohjelman väliraportissa todetaan, että tuottavuusohjelman tavoitteiden toteuttaminen ei takaa kokonaistuottavuuden kasvua. Väliraportti tuo esiin tuottavuusohjelman ongelman, kehittämistoimenpiteet ja henkilöstön vähennysvelvoitteet eivät tue toisiaan. Tuottavuuden rinnalla pitäisi olla selvä toimintojen kehittämisohjelma, pelkkä henkilöstön vähentäminen ei nosta tuottavuutta, vaan pikemminkin laskee sitä. Tuottavuushanke koskettaa alueellisesti koko maata. Tuottavuusohjelman seurauksena poliisin, rajavartioston, tullin, vankiloiden ja puolustusvoimien ym. toiminnat vaikeutuvat kohtuuttomasti. Toivottavasti kehitys ei ole menossa siihen suuntaan, jonka päässä turvallisuuskin on eliittihyödyke, johon vain hyvätuloisilla on varaa.
Jouni Jetsu kunnallisvaaliehdokas (sd) Siilinjärvi --- Keiteleellä menee hyvin
Keiteleen Sosialidemokraattisen Työväenyhdistyksen 100-vuotishistoriikissä kerrotaan, että ensimmäisissä kunnallisvaaleissa Keiteleellä ehdokkaista äänestettiin kyläkunnittain ja tietysti vain parhaat pääsivät mukaan. Vuoden 2008 kuntavaaleja varten ehdokkaiden paremmuudesta ei tarvinnut äänestää, mutta saimme kokoon erinomaisen joukkueen. Ehdokkaista puolet on uusia, naisehdokkaidenkin määrä lisääntyi.
Maakunnassamme on vuosien varrella on totuttu otsikoihin, Keiteleellä menee hyvin. Vuosituhannen alkupuolella meillä ei mennyt hyvin, mutta lisääntyneiden valtionosuuksien ja verotulojen ansiosta olemme saaneet kasaan kunnon tilinpäätöksiä muutamana viimeisenä vuotena.
Hyvistä tilinpäätöksistä huolimatta työtä riittää. Päättyvällä valtuustokaudella olemme menettäneet väestöstämme enemmän kuin yhdelläkään aikaisemmalla valtuustokaudella, eikä väestöennusteet lupaa yhtään parempaa. Erityisen kipeää tekee nuorten ja työikäisten lähtö.
Meillä on työtä ja kunnalliset peruspalvelut kohtuullisessa kunnossa, mutta silti veneemme vuotaa yli neljänkymmenen asukkaan vuosivauhdilla. Kun asukkaat vähenevät, näivettyvät myös elinkeinoelämän palvelut. Päivittäistavarakauppoja on enää kaksi ja pankkeja yksi. Musta Maija noutaa silloin tällöin jonkun pahnoille Iisalmeen, muita valtion palveluja ei ole.
Keiteleen sosiaalidemokraatit tekivät yhdessä vasemmistoliiton kanssa kesällä 2008 valtuustoaloitteen vuokrien alentamiseksi pienkerrostaloissamme, joissa on jatkuvasti yli kaksikymmentä tyhjää huoneistoa. Keiteleen vuokrataso on naapurikuntia korkeampi. Esitimme, että vuokraa alennettaisiin niin, että nykyiset ja uudet asukkaat maksaisivat tulevaisuudessa reilut 400 euroa vähemmän vuokraa vuodessa. Ajamme aloitteellamme kahta tavoitetta, haluamme pidätellä nykyisiä asukkaita kunnassa ja uskomme saavamme uusia asukkaita 300:sta päivittäin kuntaamme tulevasta työntekijästä.
Keskustapuolueen suhtautuminen aloitteeseemme on ollut nihkeää. He näyttävät uskovan edelleen, että veroprosentin pitäminen alhaisena tuo asukkaita. Mutta korkeat vuokrat syövät veroedun. Väestökato on tänä vuonna jopa suurempi kuin edellisvuonna. Me demarit uskomme kuitenkin asiaamme ja asunto- ja väestöpolitiikka nousee meillä suurimmaksi keskustelunaiheeksi kuntavaalien alla.
Maailma ei ole vielä valmis, sanotaan SDP:n rintanapissa. Olemme samaa mieltä, mutta Keiteleen osalta maailma tulee valmiiksi (ainakin melkein) tulevalla vaalikaudella.
Veli- Pekka Jääskeläinen Keitele Meidän Sonkajärvi
Sonkajärvellä selviteltiin 2 kertaa mahdollista kuntaliitosta Iisalmen kanssa. Viimeisin selvitys päättyi vajaa vuosi sitten, Sonkajärven kunnanvaltuuston selkeään kuntaliitoksen tyrmäykseen. Olemme väestönkehityksessä tappiollinen kunta. Syntyneitä on aina muutamia vähemmän kuin kuolleita ja muuttaneita on huomattavasti enemmän kuin meille tulijoita. Kuinkahan kuntaliitoksen selvittelyt ovat vaikuttaneet ihmisten käyttäytymiseen? Kun asiat olivat "mitenkähän tässä käy" asteella, kunnan työntekijöillä oli huoli työpaikkojensa puolesta, kuntalaisilla palvelujen karkaamisesta kauemmas ja nuorilla valinnan vaikeudesta. Uskalsivatko ihmiset edes harkita Sonkajärvelle muuttoa, sinne jäämistä tai rakentamista, jos kunnan tulevaisuus itsenäisenä kuntana oli uhattuna. Kovasti yritettiin meitä päättäjiäkin numeroilla harhauttaa, kuinka huonosti teillä menee tänään ja ylihuomenna vasta huonosti meneekin. Tosiasiassa koskaan ne huonot lukemat eivät ole toteutuneet, vaan aina tulos on ollut huomattavasti ennustettua parempi. Me Sonkajärven demarit olimme yksimielisesti oman kunnan säilyttämisen kannalla. Olen ylpeä omistani ja siitä "uskosta tulevaisuuteen", jota meiltä demariporukalta löytyi! Otin valtuustossa asiakseni kysyä, kuinka muut luulevat näillä selvityksillä olleen ja olevan pitkällekin tulevaisuuteen, negatiivisen vaikutuksen esim. kunnan väestönkehitykseen? Niinpä niin...nyt se on näkynyt. Teimme virheen, kun annoimme yleensä kuntaliitosselvityksen toteutua.... Valtakunnan tasolla valtiovarainministeri patistelee kuntia liitoksiin. Ei kiitos Jyrki Katainen. Nyt riittää. Aiomme elää Sonkajärvellä itsenäisinä vielä pitkään ja säilyttää täällä toimivat lähipalvelut, kouluineen, harrastusmahdollisuuksineen, terveyspalveluineen jne. tulevaisuudessakin. Sonkajärvi on edelleen ylpeä itsenäinen kunta, jossa asuu onnellisia ihmisiä!
Vesa Hynynen puh.joht. Sonkajärven demarit |